TeknologiaFest – Viikko täynnä teknologisia tapahtumia
Kestävä digitaalinen kaksoissiirtymä järjesti helmikuun toisella viikolla teemaviikon, jonka aikana järjestettiin viisi erityyppistä tapahtumaa, jotka kaikki kietoutuivat teknologioiden ympärille tukien digitaalista siirtymää. Viikon tavoitteena oli osallistaa eri kohderyhmiä eri päivinä, minkä pohjalta viikon aikataulu suunniteltiin. Tavoiteltavia kohderyhmiä olivat pk-yritykset, organisaatiot ja tutkimuslaitokset sekä kaupunkiseudun asukkaat, SeAMKin opiskelijat eri tasoilla ja päätöksentekijät.
Maanantai 5.2
Teemaviikko aloitettiin webinaarilla, joka käsitteli asiakaskokemuksen parantamista digitalisaation avulla. Tilaisuuden tarkoituksena oli tuoda esiin tietoa siitä, miten digitalisaatio ja erityisesti tekoäly voi mullistaa asiakaskokemuksen sekä mitä ulottuvuuksia ne tuovat yritysten liiketoimintaan. Webinaarin puhujina toimivat Tampereen Yliopiston tutkijatohtori Jussi Rasku, sekä Fellowmind Oy:n Business Lead ja Digilöyöyt-podcastin toinen host Sami Kankaanpää.
Rasku avasi puheenvuorossaan sitä, mitä tekoäly oikeastaan on, ja miten sitä voidaan hyödyntää data-analytiikan analysoinnissa. Raskun esityksen kolme pointtia:
- Ajattelu voidaan jo (osin) ulkoistaa tekoälylle.
- Sen antama kilpailuetu on kenen tahansa ulottuvilla.
- Mitä enemmän erilaisia ajattelun kieliä osaat, sitä enemmän siitä hyödyt.
Kankaanpää antoi puheenvuorossaan konkreettisia esimerkkejä siitä, miten valmistautua tekoälyn aikaan sekä miten tekoälyä voidaan hyödyntää asiakaskokemuksen parantamisessa. Hän painotti, että tekoäly ja sille opetetun datan hyödyntäminen ei tule olemaan kilpailuetu, sillä se on kaikkien saatavilla ja käytettävissä. Yrityksille tärkeintä ja uniikkia on se data, mikä on kerätty ja koostettu asiakassuhteista. Tätä tulee hyödyntää oikealla tavalla, sillä asiakassuhteista kerättyä dataa voidaan pitää rahanarvoisena omaisuutena. Kankaanpään esityksen kolme painopistettä:
- Meillä on aina ollut teknologiaa! Ei edes AI luo liiketoimintaa puolestasi.
- Sinun datasi on erottautumistekijä, kun kaikilla on samat työkalut.
- Tämä on matka, joka on aloitettava heti, mutta onneksi se on helppoa ja halpaa.
Tiistai 6.2
SeAMKin opiskelijoille järjestetyillä “Tekniikan Approilla esiteltiin erilaisia teknologisia demoja. Approille tyypilliseen tapaan opiskelijat kiersivät erilaisia demo- ja pilotointipisteitä samalla leimoja appropassiin keräten. Jokaisella pisteellä oli esiteltävä tai osallistava teknologia. Opiskelijat pääsivät esimerkiksi kokeilemaan XR- laboratoriossa erilaisia VR-laseja, pelaamaan tietotekniikan opiskelijoiden luomia pelejä, tutustumaan hyvinvointiteknologiaan sekä osallistumaan aistidemoon, missä makuaistin avulla tuli päätellä, kummassa näytteessä oli enemmän sokeria. Aistinvaraisen arvion jälkeen sokeripitoisuus tarkastettiin refraktometrillä, eli Brix-mittarilla. Aistidemo järjestettiin Frami A:n aistilaboratoriossa, jossa demonstroitiin oikeaa aistinvaraisen arvioinnin tilaa. Kuvassa 1. on aistidemon koeasetelma.
Kuva 1. Aistidemon koeasetelma (kuva: Jasmine Laitila).
Näyte 1. Sokerillinen päärynäjuoma, värjätty vihreäksi.
Näyte 2. Sokeriton päärynäjuoma, värjätty punaiseksi.
Demossa pyrittiin vaikuttamaan osallistujan makuaistiin värin avulla, sillä punainen mielletään yleensä makeammaksi ja sokeripitoisemmaksi. Opiskelijoiden vastauksia kerättiin Webropol-lomakkeella, jossa heidän tuli vastata, kumpi näytteistä on sokeripitoisempi. Tuloksista voidaan huomata, miten näytteen väri vaikuttaa makuun ja miellyttävyyteen. Tulokset on esitetty kuvassa 2. Vastaajista 73 % arvioi punaisen näytteen olevan sokeripitoisempi kuin vihreä.
Kuva 2. Aistidemo-lomakkeen vastaukset.
Keskiviikko 7.2.
Teemaviikon kolmantena päivänä järjestettiin alueen elintarvike- ja kangastoimijoille ”Koodista kauppaan- 2D- koodikoulutus”- verkkokoulutus. Kouluttajana toimi GS1:n kehityspäällikkö ja 2D-koodiasiantuntija Keravuori, joka avasi GS1 2D-koodien mahdollisuuksia ja käyttöönoton vaatimuksia.
Koodi perustuu GS1:n globaaliin standardiin, joka tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia yrityksille ja kuluttajille (GS1 Finland, i.a.). Tämä koodi sisältää huomattavasti enemmän tietoa kuin perinteinen EAN-koodi, sekä säästää tilaa pakkauksista. GS1 2D-koodi on skannattavissa älypuhelimella, jonka avulla voidaan tarjota kuluttajalle suora pääsy kuluttajapalautteeseen, resepti-ideoihin tai vastuullisuustietoihin. Tämä tuo viestinnällisiä mahdollisuuksia, vahvistaa kuluttajien luottamusta ja lisää tuotteen ja tuotantoketjun läpinäkyvyyttä. Koodin käyttö lisää myös tuotteen jäljitettävyyttä, sillä koodi voi sisältää erä- ja päiväystietoja, mikä estää vanhentuneen tai takaisinvedettävän tuotteen myynnin.
Yhteenvetona voidaan todeta, että GS1 2D-koodi edustaa tulevaisuuden viivakooditeknologiaa, joka tulee palvelemaan kaupan arvoketjua sekä kuluttajia monipuolisesti mutta myös tehokkaasti. Yritykset voivat GS1 2D-koodin käyttöönotolla tehostaa toimintaansa, parantaa tuoteturvallisuutta ja ottaa käyttöön dynaamisen hinnoittelun.
Torstai 8.2.
Digitaalisuusasteen yhteenvetowebinaari järjestettiin teemaviikon torstaina. Webinaarin oli alustamassa Vaasan Yliopiston tutkijatohtori Tuire Hautala-Kankaanpää. Hautala-Kankaanpää käsitteli puheenvuorossaan syksyllä -23 valmistunutta väitöskirjaansa, jossa tutkittiin pk-yritysten digitalisoitumista. Hän tutki, miksi toiset yritykset hyötyvät digitalisoitumisesta enemmän kuin toiset. Esityksen kolme tärkeintä pointtia:
- Pk-yritysten operatiiviseen kyvykkyyteen vaikuttaa digitalisoitumisen ja toimitusketjukyvykkyyden yhdistelmä.
- Kilpailun määrä ja kovuus nostaa digitalisoitumisen hyötysuhdetta pk-yrityksissä
- Myönteisellä suhtautumisella ja digitaalisen strategian luomisella pk-yritykset hyötyvät todennäköisemmin digitalisoitumisesta.
Webinaarissa julkaistiin myös Seinäjoen alueelle teetetyn Digimittari-kyselykartoituksen tulokset. Kartoitus toteutettiin -23 vuoden syksyllä eri teollisuuden aloille. Kyselyyn vastasi yhteensä 11 mikro- ja pien- ja keskisuurtenyritysten edustajaa. Euroopan komissio (2015) määrittelee yrityksen liikevaihdon mukaan mikroyritykseksi, kun liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa, pienyritykseksi, kun liikevaihto on 10 miljoonaa euroa ja keskisuureksi yritykseksi kun liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa.
Yhteenveto vastauksista liikevaihdoittain:
Mikroyritykset:
- Ovat valmiita investoimaan toimitusketjun, sekä toistuvan työn automatisointiin.
- Ei juurikaan käytössä reaaliaikaisia chat-palveluita, tietokoneavusteista suunnittelua ja valmistusta, eikä päätöksenteon suositusjärjestelmiä.
- Ei käytössä kestävää liiketoimintamallia tai vastuullisia tuotteita.
Pienet yritykset:
- Ovat valmiita investoimaan viestintään ja tiedonhallintaan, sekä markkinoinnin ja myynnin kehitykseen
- Suurimmalla osalla vastaajista ei käytössä tietokoneavusteista suunnittelua ja valmistusta
- Eivät hyödynnä tuettuja koulutus- ja täydennyskoulutusohjelmia rekrytoinnissa.
Keskisuuret yritykset:
- Ovat valmiita investoimaan tuotekehitykseen sekä kyberturvallisuuteen.
- Ei juurikaan käytössä lohkoketjuteknologiaa
- Uusiin teknologoihin löytyy mielenkiintoa, mutta alueellisia edelläkävijöitä puuttuu.
Perjantai 9.2.
Kestävän digitaalisen kaksoissiirtymä- hankkeen teemaviikko huipentui Ideaparkissa järjestettyyn SeAMK parkissa- tapahtumaan. SeAMKin kampus vietiin minikoossa keskusareenalle, missä esillä oli eri alojen hankkeita sekä koulutusesittelyjä. Kestävä digitaalinen kaksoissiirtymä vei yhdessä tekniikan kanssa keskusareenalle yhteistyörobotin- eli cobotin, joka poimi konenäön avulla painikkeella valitun lakritsipatukan pöydältä ja ojensi sen erilliselle alustalle. Cobotille opetettiin kaksi samankaltaista lakritsipatukkaa, joiden etiketit erosivat toisistaan vain väriltään. Cobotti poimi lakritsin siis värin perusteella. Ideaparkin muuttuva valaistus ja vaihtuva luonnonvalo vaikutti konenäön toimimiseen, minkä vuoksi lakritsit tuli opettaa muutaman kerran uudelleen cobotille. Kuvassa 3 on esitetty cobotti sekä painikelaatikko ja valintanapit.
Kuva 3. Cobotti ja painikelaatikko (kuva Janne Kapela).
Kuvassa 4 näkyy SeAMKin koulutusesittely-piste sekä Pirjon Pakarin ja Linseedin uutustuotteiden maistatuspöydät. Mukana oli myös Kampus 2030- hanke, jossa kerättiin tietoa kampuksen ja lähialueen kehittämisestä idea- ja palautekyselyllä: Ajatellaan kampus yhdessä uudelleen. Kyselyssä oli mahdollisuus antaa ideoita Seinäjoen jokirannassa sijaitsevasta keskustakampuksesta, sen lähialueesta ja toiminnoista. Keskusareenalla pääsi myös kokeilemaan erilaisia VR-laseja, jonka avulla pystyi hyppäämään virtuaalitodellisuudessa Seinäjoen kaupungin kaduille. Mukana tekniikan alalta olivat Seitti, Rohitva sekä IX Factory – hankkeet.
Kuva 4. Koulutusesittelyjä ja tuotemaistiaisia (kuva: Elina Huhta).
Tekniikan Approjen ja SeAMK parkissa- tapahtuman palautekyselyiden yhteydessä vastaajilla oli mahdollisuus osallistua 150 € arvoisen Sokos Hotellin hotellilahjakortin arvontaan. Arvonnan voitti SeAMKin automaatiotekniikan opiskelija Oliver Unkuri. Paljon onnea Oliver!
Kuva 5. Hotellilahjakortin luovutus voittajalle (kuva: Jasmine Laitila).
Käy tutustumassa SeAMK parkissa- tapahtuman hankkeisiin:
Kestävä digitaalinen kaksoissiirtymä – SeAMK Projektit
VHH – VASTUULLISET JA VÄHÄHIILISET ELINTARVIKKEET – SeAMK Projektit
ROHITVA – Robottihitsauksen tekniikat valmistavan teollisuuden pk-yrityksissä – SeAMK Projektit
Jasmine Laitila
Asiatuntija tki, Kestävä digitaalinen kaksoissiirtymä
Kirjoittaja työskentelee SeAMKin Kestävät Ruokaratkaisut tiimissä paremman ja vastuullisemman ruokaketjun puolesta.
Kestävä digitaalinen kaksoissiirtymä-hanke on Euroopan unionin sekä Seinäjoen kaupunkiekosysteemin osarahoittama hanke. Hankkeen toteutusbudjetti on 217 011 €, sekä toteutusaika 8/23–9/25.
Lähteet:
Euroopan komissio, Sisämarkkinoiden, teollisuuden, yrittäjyyden ja pk-yritystoiminnan pääosasto, (2015). Käyttöopas Pk-yrityksen määritelmä, Julkaisutoimisto. https://data.europa.eu/doi/10.2873/958874
GS1 Finland. (i.a.) GS1 2D-koodi. https://gs1.fi/fi/2dkoodi
