Starttiraha alkavien yrittäjien apuna

Starttirahan juuret 1980-luvulla

Starttirahan juuret ovat suomalaisessa työllisyyspolitiikassa. Starttiraha otettiin käyttöön kokeiluna vuonna 1984. Starttiraha vakinaistettiin pysyväksi työllisyyttä edistäväksi käytännöksi vuonna 1988. Vuonna 2025 starttirahan kohderyhmää laajennettiin kattamaan työttömien työnhakijoiden lisäksi myös palkkatyöstä, opiskelusta, kotityöstä tai työvoiman ulkopuolelta yrittäjäksi ryhtyvät. (Stenholm, 2013).

Starttirahan kohderyhmät

Starttiraha on tarkoitettu työttömille työnhakijoille, jotka lähtevät päätoimiseksi yrittäjäksi.

Starttirahaa voi saada opiskelija, joka lähtee päätoimiseksi yrittäjäksi. Opintorahaa ei luonnollisesti voi saada samaan aikaan kuin starttirahaa. Starttirahaa voivat saada myös palkkatyöntekijät, jotka lähtevät päätoimiseksi yrittäjäksi. Nykyään starttirahaa voi saada myös kotityöntekijä tai sivutoiminen yrittäjä, joka lähtee päätoimiseksi yrittäjäksi.

Omistajanvaihdostilanteissakin yrityksen tuleva jatkaja voi saada starttirahaa. Starttirahaa voi saada yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, kunhan hakija siirtyy päätoimiseksi yrittäjäksi eikä yritystoimintaa ole aloitettu ennen myönteistä starttirahapäätöstä. Tällöin starttirahahakemuksen liitteeksi tulisi liittää esikauppakirja. Hakemus on jätettävä ennen varsinaisen kauppakirjojen allekirjoittamista ja ostettavan yrityksen haltuunottoa. Hakijan on omistettava yrityksestä vähintään 15 % ja oltava johtavassa asemassa, kuten hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja. Starttirahaa ei myöskään myönnetä, jos yrityskauppa on jo tehty tai yritystoiminta on alkanut.

Starttirahan hakeminen ja sen liitteet ja käsittelyaika

Starttirahaa haetaan oman alueen työvoimaviranomaisilta ennen yritystoiminnan aloittamista. Y-tunnusta ei siten kannata hankkia ennen kuin myönteinen starttirahapäätös on saatu työvoimaviranomaiselta. Starttirahan hakijan on suositeltavaa käydä yritysneuvojan luona käymässä läpi starttirahahakemus, että kaikki laskelmat ovat kunnossa (Huhtala & Sandvik, 2025).

Starttirahahakemus laaditaan ensisijaisesti KEHA:n sähköisessä asiointipalvelussa, jonne kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Starttirahahakemuksen liitteeksi täytyy lisätä liiketoimintasuunnitelma, joka voi olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen. Starttirahan voi tehdä myös 13-sivuiselle paperihakemuslomakkeelle.

Starttirahahakemuksen käsittelyaika vaihtelee työllisyysalueittain, ja se on tyypillisesti 1-4 viikkoa. Jos hakemus on täytetty huolellisesti ja kaikki tarvittavat liitteet, kuten liiketoimintasuunnitelma, rahoituslaskelma, kannattavuuslaskelma, myyntilaskelma, lainalupaus pankista, esivuokrasopimus tai vuokrasopimus ja ansioluettelo, ovat hakemuksen mukana, se nopeuttaa starttirahahakemuksen käsittelyaikaa. Pakollinen liite on verovelkatodistus, jonka voi tilata itselleen maksutta osoitteesta vero.fi/verovelkatodistus.

Starttiraha on henkilökohtainen etuus. Jos yhtiökumppanisi haluaa hakea myös starttirahaa, hän tekee oman starttirahahakemuksen oman alueensa työvoimaviranomaisille.

Starttirahan tarkoitus

Starttiraha on ollut erinomainen työllisyyspolitiikan keino jo yli 40 vuoden ajan, koska se kannustaa kansalaisia toimeliaisuuteen.

Starttiraha on tarkoitettu päätoimisen yrittäjyyden alkuvaiheeseen. Sen tarkoitus on antaa taloudellista turvaa aloittavalle yrittäjälle ensimmäisten kuukausien aikana, kun alkavan yrityksen tulot ovat vielä vähäisiä.

Starttirahalla turvataan yrittäjän toimeentulo sinä aikana, jonka yritystoiminnan käynnistymisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän – kuitenkin enintään 12 kuukauden ajan. (TEM 2026).

Starttirahan edellytykset

Starttirahan saaminen ei ole alkavalle yrittäjälle automaattista. Starttiraha on aina harkinnanvarainen tuki. Oman alueen työvoimaviranomainen päättää starttirahasta. TEMin (2026) mukaan starttirahan saamisen edellytyksinä ovat:

• päätoiminen yrittäjyys
• riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan
• tarpeellisuus toimeentulon kannalta
• yritystoiminnalla on jatkuvan kannattavan toiminnan edellytykset
• yrittäjällä ei ole verovelkaa tai muita lakisääteisiä maksuja rästissä.

Starttirahan myöntämiseen vaikuttaa myös saman alan yritysten kilpailutilanne ja uuden yritystoiminnan tarve paikkakunnalla. Starttiraha ei saa vääristää kilpailua paikkakunnalla. Jos paikkakunnalla toimii entuudestaan jo kymmenen parturi-kampaamoa, on epätodennäköistä, että uusi parturi-kampaamoyrittäjä saisi starttirahaa. Jos paikkakunnalla on jo kebab-pizzerioita, niin uusi tämän alan yritys tuskin saa starttirahaa. Samoin kosmetologille tai hierontapalveluille voi olla haastavaa saada starttirahaa, jos paikkakunnalla on entuudestaan tämän alan ammatinharjoittajia. Fysioterapeutin tai personal trainer -yrittäjän voi olla vaikeaa saada starttirahaa, jos paikkakunnalla toimii useita saman alan ammatinharjoittajia. (Huhtala & Sandvik 2025).

Työvoimaviranomainen voi määrätä yrittäjälle myös muita tarpeellisia ehtoja starttirahan saamiseksi. Aikaisemmin ehtona saattoi olla, että yrittäjän on täytynyt suorittaa ensin yrittäjäkurssi. Koska nykyään työvoimaviranomainen ei yrittäjäkursseja juurikaan järjestä, tätä vaatimusta ei voida silloin vaatia alkavalta yrittäjältä. (Huhtala & Sandvik 2025).

Verovelkaa alkavalla yrittäjällä ei saa olla, koska ennakkoperintärekisteriin ei pääse, jos on verovelkaa. Starttirahaa voi silti saada ilman luottotietoja, sillä työvoimaviranomainen ei tarkista maksuhäiriöitä suoraan. Maksuhäiriöt voivat kuitenkin vaikeuttaa alkavan yrityksen alkurahoituksen, Finnvera-lainan järjestämistä tai yrityksen luottokortin saamista.

Starttirahaa ei myönnetä, mikäli työvoimaviranomainen arvioi, ettei starttirahan saamiselle ole tarvetta. Jos hakija nostaa samaan aikaan jotain etuutta, opintorahaa, palkkatuloja tai pääomatuloja, ei starttirahaa voi samaan aikaa saada.

Starttirahan määrä, kesto ja verotus

Starttiraha myönnetään yrittäjälle 6 kuukaudeksi. Tämän jälkeen yrittäjä voi hakea jatkostarttirahaa vielä seuraavalle 6 kuukaudeksi. Enintään starttirahaa voi siis saada 12 kuukautta. Yrittäjän täytyy toimittaa jatkostarttirahahakemus oman alueen työvoimaviranomaiselle voimassa olevan starttirahakauden aikana.

Starttiraha on peruspäivärahan suuruinen. Vuonna 2026 starttirahan määrä on 37,21 € per päivä ja sitä maksetaan 5 arkipäivältä viikossa ja keskimäärin 21 päivää per kuukaudessa. Starttiraha maksetaan yrittäjälle kerran kuussa jälkikäteen maksatushakemuksen perusteella. Summa on 744,20 € – 781,41 € per kuukausi bruttona. (TEM 2016; Huhtala & Sandvik 2025).

Starttiraha on henkilökohtaista, veronalaista tuloa alkavalle yrittäjälle. Starttirahasta pidätetään veroa vähintään 25 prosenttia.

Starttirahayrittäjien menestyminen

Stenholm (2013) on tutkimus starttirahan saaneiden yrittäjien menestymistä sekä liikevaihdolla mitattuna että työllistämisvaikutuksilla mitattuna. Stenholm vertaili työttömästä yrittäjäksi lähtevien liikevaihtoa ja ei-työttömästä yrittäjäksi lähtevien liikevaihtoa. Työttöminä aloittaneet arvioivat liikevaihtonsa olevan pienempi kuin ei-työttömillä. Vastaajien arvio liikevaihdon määrästä 3 vuoden kuluttua oli samansuuntainen: työttöminä aloittaneet arvioivat liikevaihdon olevan 3 vuoden kuluttua pienempi kuin ei-työttöminä aloittaneet. (Stenholm 2013, 18).

Vastaajien saama yrittäjyyskoulutus lisää liikevaihdon kasvuodotuksia. Samoin Ammattikoulutaustaisten starttirahayrittäjien liikevaihdon kasvuodotus oli selvästi suurempi kuin akateemisesti koulutetuilla starttirahayrittäjillä. Palvelu- ja tuotantoalan starttirahayrittäjillä oli korkeammat liikevaihdon kasvuodotukset kuin kaupan alalla toimivilla starttirahayrittäjillä. (Stenholm 2013, 18)

Työmarkkinastatuksella on merkitystä ulkopuolisen työvoiman työllistämiseen. Starttirahayrittäjistä 64 prosentilla oli vastaushetkellä palkattua työvoimaa. Ei-työttömänä yrittäjäksi ryhtyvillä oli vastaushetkellä palkattua työvoimaa useammin kuin työttömänä yrittäjäksi ryhtyneillä. (Stenholm 2013, 16).

Artikkeli on osa Euroopan unionin osarahoittamaa Kestävän maankäytön ja metsätalouden koulutuksen ja opetuksen kehittäminen Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla – KEMMO-hanketta.

Taru Päivike
KTT
SEAMK

Kirjoittaja toimii yrittäjyyden asiantuntijana ja opettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Huhtala, Taru & Sandvik, Tarja (26.5.2025). Starttirahan hakeminen erityisesti metsätalouden, maankäytön ja luonnonvara-aloille – KEMMO-hanke. [podcast]. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://shows.acast.com/seamk-podcast/episodes/starttirahan-hakeminen-erityisesti-metsatalouden-maankayton-

Stenholm, Pekka (2013). Starttirahalla yrittäjiksi ryhtyneiden yrittäjien menestyminen – Selvitys työmarkkina-aseman roolista yritystoiminnan menestymisessä. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys, 17/2013). ISBN 978-952-227-767-1. Työ- ja elinkeinoministeriö.  https://tem.fi/documents/1410877/2864661/Starttirahalla+yritt%C3%A4j%C3%A4ksi+ryhtyneiden+yritt%C3%A4jien+menestyminen+16092013.pdf

TEM (2026). Starttiraha – aloittavan yrittäjän tuki. Työ- ja elinkeinoministeriö. Haettu 26.1.2026, https://tem.fi/starttiraha