Simulaatio oppimisen ja -opetuksen merkityksellisyys

Sykähdyttävät hetket hoitotyön kongressissa simulaatio-opetuksen voimasta

Viime kesäkuussa osallistuin hoitotyön maailmankongressiin Helsingissä. Siellä esittelin myös väitöskirjatutkimukseni e-posterina. Tapahtuma oli ikimuistoinen: sen sai jakaa 7000 kollegan kanssa, jotka olivat saapuneet eri puolilta maailmaa kesäiseen Helsinkiin. Kongressin järjestivät Suomen Sairaanhoitajat yhdessä kansainvälisen sairaanhoitajaliiton (International Council of Nurses, ICN) kanssa. Lisäarvoa toi se, että Suomen Sairaanhoitajat täyttivät 100 vuotta ja tapahtuma oli järjestetty Suomessa viimeksi 100 vuotta sitten. Kongressin teemana oli ”Hoitotyön voima muuttaa maailmaa”. (ICN congress, Suomen Sairaanhoitajat, i.a.) Myös tämä artikkeli sai ideansa tästä teemasta: viiden kongressipäivän aikana kuultiin lukuisia mieleenpainuvia luentoja, joissa hoitotyön tutkijat ja sairaanhoitajat esittelivät tutkimuksiaan ja hoitotyön kehittämishankkeitaan.

Simulaatio-opetuksen vaikutus potilasturvallisuuteen

Yksi mieleenpainuvimmista luennoista oli Hege Ersdalin esitys simulaatio-opetuksen voimasta ihmishenkien pelastamisessa. The Safer Births Bundle of Care-projekti (Kamala ym. 2025, s. 1100) on vähentänyt merkittävästi äitien ja vastasyntyneiden kuolleisuutta Tansaniassa. Projektiin osallistui 30 sairaalaa, joissa henkilöstöä koulutettiin käytännön harjoituksin ja simulaatioin hoitamaan synnytyskomplikaatioita, kuten synnytyksen jälkeistä verenvuotoa, istukan irrotusta, ja vastasyntyneen hengityksen tukemista. Harjoitukset ja hoitoprotokollat yksinkertaistettiin ja niitä harjoiteltiin moniammatillisissa ryhmissä. Ohjelma sisälsi alkuopetuksen, itse simulaation hoitoyksikön oikeilla välineillä sekä reflektiokeskustelun simulaation jälkeen.  Simulaatioilla oli merkittävä vaikutus: kuolleisuus väheni 75 %. (Kamala ym. 2025, s. 1100, 1109.) Simulaatio-opetuksessa on siis jotain uskomatonta voimaa. SEAMKin hoitotyön koulutuksessa on jo pitkään käytetty simulaatio-opetusta, ja se koetaan tärkeäksi niin opettajien kuin opiskelijoiden keskuudessa.

Simulaatio-opetus hoitotyön koulutuksessa

Simulaatio-opetus on tehokas menetelmä hoitotyön opiskelijoiden tiedollisen ja taidollisen kehittymisen tukemiseen, vaikka toteutustavat vaihtelevat (Alharbi ym. 2024, s. 16, Chabrera ym. 2025, s. 9). Simulaatioiden avulla voidaan edistää opiskelijoiden itseluottamusta ja kliinistä päättelykykyä (Appiah-Kusi & Christianson 2024, s. 15.) Simulaatiopohjainen oppiminen jäljittelee todellisia kliinisiä tilanteita ja on vakiintunut osa hoitotyön koulutusta. Turvallisessa oppimisympäristössä voidaan ensin harjoitella perustaitoja matalan tason simulaatioissa ja edetä monimutkaisempiin tilanteisiin opintojen edetessä. Simulaatioihin voidaan yhdistää virtuaalitodellisuutta ja hybridiratkaisuja. Tutkimusten mukaan simulaatiot parantavat hoitotyön opiskelijoiden kliinistä osaamista, kädentaitoja kriittistä ajattelua ja päätöksentekoa ja lisäävät itseluottamusta. (Ratish, 2025, s. 202, 205.) Vuorovaikutustaitojen harjoittelu ja tilanteiden toistettavuus tukevat oppimista (Appiah-Kusi & Christianson, 2024, s. 15).

Opiskelijoiden tunnekokemusten huomiointi

Vaikka simulaatioiden hyödyt ovat kiistattomat, simulaatio-oppiminen voi olla opiskelijalle myös kuormittavaa (Qian ym. 2025, s. 147). Opiskelijat voivat kohdata kielteisiä kokemuksia ja erilaisia tunteita sekä stressiä. Joskus simulaatiot koetaan epärealistisiksi, oppimisvälineiden käytössä on haasteita tai opiskelijalle annettava palaute jää riittämättömäksi. Myös simulaatio-oppimisen tuomia tunteita on alettu huomioimaan. Salo ym. (2025, s. 1) toteavat, että simulaatiot herättävät opiskelijoissa sekä miellyttäviä että epämiellyttäviä tunteita. Epämiellyttäviksi tunteiksi kuvattiin muun muassa stressi, jännitys, ahdistus, hermostuneisuus, viha, pelko, häpeä, pettymys ja uupumus. Opettajien tulisi huomioida tunnekokemusten vaihtelevuus, jotta oppimistilanteet ovat opiskelijoille mielekkäitä ja oppimista edistäviä. (Salo ym. 2025, s. 5, 8.)

Simulaatio-oppiminen on merkityksellinen menetelmä sekä opiskelijoille että ammattilaisille. Sitä tulisi hyödyntää laajasti eri korkeakouluopinnoissa, alasta riippumatta. Kuten Chernikova ym. (2020, s. 499) tutkimuksessaan toteavat, että simulaatiot ovat yksi tehokkaimmista oppimismenetelmistä monimutkaisten taitojen oppimiseen eri aloilla. Erilaiset simulaatiot auttavat opiskelijoita ymmärtämään paremmin teoriaa ja he pääsevät harjoittelemaan aidon tuntuisia tilanteita turvallisessa ympäristössä. Korkeakoulujen on tärkeää kouluttaa opettajia ja investoida simulaatiolaitteisiin ja -teknologiaan, jotta simulaatio-opetus on mahdollisimman vaikuttavaa ja vastaa nykypäivän oppimistarpeisiin. (Alharbi ym. 2024, s. 19.) SEAMK on panostanut vahvasti simulaatiopedagogiikan toteuttamiseen, ja käytössämme on modernit tilat sekä laadukkaat välineet.

Simulaatiot kannattaa ottaa osaksi opetusta – ne eivät ole vain tulevaisuuden menetelmä, vaan tämän päivän mahdollisuus. Lisäksi simulaatioita voidaan hyödyntää koulutusviennissä, myös verkkovälitteisesti, mikä avaa ovia kansainväliseen yhteistyöhön ja aina uudenlaisiin oppimiskokemuksiin.

Kirsi Kivistö-Rahnasto
Lehtori, hoitotyö
SEAMK

Lähteet

Alharbi, A., Nurfianti, A., Mullen, R. F., McClure, J. D., & Miller, W. H. (2024). The effectiveness of simulation-based learning (SBL) on students’ knowledge and skills in nursing programs: a systematic review. BMC Medical Education, 24(1), Article 1099. https://doi.org/10.1186/s12909-024-06080-z

Appiah-Kusi, E., & Christianson, T. M. (2024). Pediatric simulation in undergraduate nursing education: A Scoping Review. International Journal of Africa Nursing Sciences, 20, Article 100647. https://doi.org/10.1016/j.ijans.2023.100647

Chabrera, C., Curell, L., & Rodríguez-Higueras, E. (2025). Effectiveness of high versus mixed-level fidelity simulation on undergraduate nursing students: A randomised controlled trial. Nurse Education in Practice, 82, Article 104206. https://doi.org/10.1016/j.nepr.2024.104206

Chernikova, O., Heitzmann, N., Stadler, M., Holzberger, D., Seidel, T., & Fischer, F. (2020). Simulation-Based Learning in Higher Education: A Meta-Analysis. Review of Educational Research, 90(4), 499–541. https://doi.org/10.3102/0034654320933544

ICN congress (i.a.) https://icncongress.org/event/220

Kamala, B. A., Ersdal, H. L., Moshiro, R. D., Guga, G., Dalen, I., Kvaløy, J. T., Bundala, F. A., Makuwani, A., Kapologwe, N. A., Mfaume, R. S., Mduma, E. R., & Mdoe, P. (2025). Outcomes of a Program to Reduce Birth-Related Mortality in Tanzania. The New England Journal of Medicine, 392(11), 1100–1110. https://doi.org/10.1056/NEJMoa2406295

Qian, D., Wu, Y., Li, Y., Wang, L., & Li, Y. (2025). Negative experiences of undergraduate nursing students in simulation training: A meta-synthesis of qualitative studies. Journal of Professional Nursing, 58, 147–156. https://doi.org/10.1016/j.profnurs.2025.04.004

Ratish, S. (2025). Effectiveness of simulation among nursing students: a systematic review. International Journal of Advance Research in Nursing, 8(1), 202–206. https://doi.org/10.33545/nursing.2025.v8.i1.C.464

Salo, V., Rikala, P., Vähäsantanen, K., & Hämäläinen, R. (2025). Emotions in nursing students’ simulations: A qualitative case study. Clinical Simulation in Nursing, 101, Article 101701. https://doi.org/10.1016/j.ecns.2025.101701

Suomen Sairaanhoitajat. (i.a.). ICN 2025: Hoitotyön maailmankongressi ICN 2025 Helsingissä. https://sairaanhoitajat.fi/ajankohtaista/icn-2025/