Seinäjoen seudun yritysten digitaalisuus: rohkeasti menossa mukana

Seinäjoen seudun yritysten digitaalisuuden nykytila -analyysi toteutettiin syksyllä 2024 osana Kestävä digitaalinen kaksoissiirtymä -hanketta, jonka tavoitteena on kartoittaa alueen digitaalisten ja teknologisten ratkaisujen tilaa sekä investointivalmiuksia. Analyysin kirjoittivat Jasmine Laitila, Sanni Nikumatti ja Mira Björkbacka. Analyysissa tarkasteltiin alueen yritysten digitaalisuusastetta ja tulevaisuuden näkymiä yritysten omien arvioiden perusteella. Analyysin pohjatietoina käytettiin Digimittari-kyselyä, jonka toteutuksesta vastasi Seinäjoen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan opiskelija Viivi Miettinen osana opinnäytetyötään Nykytila-analyysi ja toimintasuunnitelma kestävien digitaalisten järjestelmien käyttöönotosta Seinäjoen seudun yrityksille. Vastaajia kyselyssä oli 11, ja tämä varsin vähäinen vastaajamäärä on hyvä huomioida tulosten tulkinnassa.

Digitaalisen kaksoissiirtymän uhat ja mahdollisuudet

Seinäjoen alueen yritysekosysteemi on monipuolinen ja vahva, mikä luo edellytykset kestävälle digitaaliselle kaksoissiirtymälle. Alueella korostuu vahva yrittäjähenkisyys ja alueellinen yhteistyö. Seinäjoen kaupungin ja valtion välisessä innovaatioekosysteemisopimuksessa strategisina painopisteinä ovat ruoka- ja teknologiateollisuuden kehittäminen, jotka luovat varsin tukevan perustan älykkäälle vihreälle kasvulle. Alueen yritykset hyödyntävät älykkäitä teknologioita vaihtelevasti (kuvio 1).  Suurimmassa suosiossa kyselyn mukaan ovat ERP-järjestelmät, pilvipalvelut, IoT-teknologiat ja älykkäät anturit. Kyselyyn vastanneista yli puolet yrityksistä käyttää pilvipalveluita ja ERP-järjestelmiä, mikä osoittaa korkeaa digitaalista valmiutta. Tämä mahdollistaa yrityksille kilpailukyvyn säilyttämisen ja parantamisen muuttuvassa liiketoimintaympäristössä.

Vaikka Seinäjoen alueen yritykset ovat edistyksellisiä monilla osa-alueilla, niillä on myös heikkouksia, jotka voivat hidastaa digitaalista kehitystä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. Digimittari-kysely osoittaa, että yrityksillä on koulutuksen tarvetta erityisesti GDPR:n, CRM- ja ERP-järjestelmien sekä XR-teknologioiden käytössä ja käyttöönotossa. Toisena heikkouksena tunnistettiin investointirajoitteet. Kustannukset, rahoituksen puute ja takaisinmaksuajan pituus ovat merkittäviä esteitä uusien teknologioiden käyttöönotolle. Tämä voi johtaa siihen, että yritykset eivät pysty hyödyntämään uusia teknologioita täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti.

Uudet teknologiat, kuten digitalisaatio ja tekoäly, tarjoavat mahdollisuuksia energian käytön optimointiin ja energiatehokkuuden parantamiseen. Robotiikan, konenäön ja tekoälyn osa-alueilta löytyy valtavasti potentiaalia, ja niihin panostaminen voi johtaa merkittäviin parannuksiin tuotantoprosesseissa ja liiketoimintamalleissa. Kestävät energiaratkaisut tarjoavat ilmastokestäviä ja vastuullisia liiketoimintamahdollisuuksia. Investoinnit aurinkoenergiaan, lämmön hyödyntämiseen ja uusiutuviin energiamuotoihin parantavat yritysten kilpailukykyä ja vähentävät niiden ympäristövaikutuksia. Tämä parantaa alueen energiatehokkuutta ja auttaa saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet.

Taloudelliset riskit ovat yksi keskeisimmistä uhista. Investointien hyötyjen epävarmuus ja taloudelliset riskit voivat vaikuttaa yritysten halukkuuteen ottaa käyttöön uusia teknologioita. Tämä tunnistetaan kilpailukykyä heikentävänä tekijänä. Kilpailu ja markkinapaineet ovat uhka, sillä nopea teknologinen kehitys ja kilpailu asettavat paineita yrityksille pysyä ajan tasalla.

Kuvio 1. Seinäjoen seudun digitalisaatioaste.

Tulevaisuuden näkymiä

Tulevaisuuden näkymät Seinäjoen seudulla ovat lupaavia erityisesti digitalisaation ja kestävän kehityksen osalta. Teknologiavisio 2035, joka toteutettiin osana Seinäjoen ammattikorkeakoulun Food Living Labs Connecting People -hanketta, korostaa pakkausteknologian, vaihtoehtoisten proteiinien, kestävän ja vastuullisen tuotannon sekä digitalisaation merkitystä. Pakkausteknologian kehittämisen tavoitteena on vähentää pakkausten ympäristövaikutuksia kehittämällä uusia pakkausmateriaaleja ja -ratkaisuja, kuten älykkäitä pakkauksia, jotka mahdollistavat tuotteiden jäljitettävyyden ja lisäävät tuotantoketjun läpinäkyvyyttä. Vaihtoehtoisten proteiinien kehittämisen tavoitteena on siirtyä kestävämpiin ja terveellisempiin proteiinilähteisiin, kuten härkäpapuun ja fermentointiin perustuvaan mikrobiproteiiniin. Tämä tarjoaa kuluttajille entistä kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Kestävän ja vastuullisen tuotannon rooli tulevaisuudessa on välttämätöntä ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi. Teknologiavisiossa korostetaan vihreää puhdasta siirtymää tukevien ratkaisujen käyttöönottoa, kuten vertikaaliviljelyä ja uusiutuvia energiamuotoja.

Digitalisaation tavoitteena on tehostaa tuotantoprosesseja ja parantaa tuotteiden laatua ottamalla käyttöön uusia digitaalisia teknologioita ja ratkaisuja, kuten Big Dataa, tekoälyä, IoT-ratkaisuja ja konenäköä. Näiden teknologioiden avulla voidaan parantaa tuotannon tehokkuutta ja kilpailukykyä. Kyselyn vastauksista käy ilmi, että alueella eniten kiinnostavia digitalisoitavia osa-alueita ovat tuotekehitys, viestintä ja tiedonhallinta sekä markkinointi, myynti ja asiakaspalvelu (kuvio 2).

Kuvio 2. Tulevaisuuden investointinäkymiä.

Henkilöstön osaaminen ja jatkuva koulutus keskiössä

Henkilöstön digitalisaatioasteen nostaminen on keskeinen tekijä yritysten kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden parantamisessa. Alueen yritykset ovat tunnistaneet tarpeen kehittää henkilöstönsä digiosaamista vastaamaan nykypäivän vaatimuksia (kuvio 3). Tämä edellyttää jatkuvaa koulutusta ja osaamisen päivittämistä, jotta työntekijät voivat hyödyntää uusia teknologioita tehokkaasti.

Yritysten on tärkeää jatkuvasti arvioida henkilöstön taitoja osaamisvajeiden tunnistamiseksi ja laatia koulutussuunnitelmia, jotka sisältävät lyhyitä koulutuksia, oppaita ja verkko-oppimiskokonaisuuksia. Lisäksi henkilöstöä tulee tukea ja kannustaa jatkuvaan oppimiseen erilaisten oppimismahdollisuuksien ja materiaalien avulla. Näin varmistetaan, että henkilöstö pysyy ajan tasalla ja pystyy hyödyntämään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia täysimääräisesti.

Kuvio 3. Yrityksen uudelleen- ja täydennyskoulutus henkilöstölle.

Johtopäätökset

Seinäjoen seudun yrityksillä on hyvät valmiudet uusien älykkäiden teknologioiden käyttöönotolle. Tämä tulee kuitenkin vaatimaan yrityksiltä investointeja, kehittämistoimenpiteitä ja koulutusta. SWOT-analyysi osoittaa, että alueella on vahva perusta kestävälle digitaaliselle kaksoissiirtymälle, mutta myös haasteita, jotka on voitettava. Tulevaisuuden näkymät ovat lupaavat, ja alueen yritykset voivat saavuttaa merkittävää kilpailuetua hyödyntämällä uusia teknologioita ja kestävän kehityksen ratkaisuja.

Seinäjoen seudun yritysten digitaalisuuden nykytila-analyysiin pääset kokonaisuudessaan tutustumaan Theseuksessa osoitteessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241217103875

Nykytila-analyysi on toteutettu osana Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kestävä digitaalinen kaksoissiirtymä -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Sanni Nikumatti
asiantuntija, TKI
SEAMK

Kirjoittaja työskentelee Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Kestävät ruokaratkaisut -tiimissä elintarvikesektorin hankkeiden parissa, sekä asiantuntijana Euroopan unionin osarahoittamassa Kestävä digitaalinen kaksoissiirtymä -hankkeessa.