SeAMK Maakuntakorkeakoulu iloitsee: lisää tohtoritutkintoja Kauhajoelle!
On ilo ja kunnia onnitella kahta juuri valmistunutta filosofian tohtoria Minna Rotola-Pukkilaa (Turun yliopisto) ja Kaija Nissistä (SeAMK)! Minnan väitöstyönaiheena oli ”Pohjoismaisten elintarvikeraaka-aineiden umamiyhdisteet ja kypsennyksen vaikutus yhdisteiden pitoisuuksiin”. Kaijan väitöstyön aiheena oli ”Varhaiskasvatusikäisten lasten ruoankäyttö, ravintoaineiden saanti ja stressibiomarkkerit”.
Tutkijahotellihuone Kauhajoella
SeAMK Maakuntakorkeakoulu on yhteistyössä Kauhajoen kaupungin kanssa tarjonnut työhuoneet eli tutkijahotellihuoneet kyseisille väitöstutkijoille Kauhajoella. Molemmat ovat työskennelleet myös muilta paikkakunnilta käsin, asuinpaikan ollessa Kauhajoki ja työpaikan molemmilla tutkijoilla Seinäjoki sekä toisella myös Turku. Suupohjan tutkijahotelli on palvelu, joka on tarkoitettu yliopistosta tai oppilaitoksesta riippumatta tutkijoille, jatko-opiskelijoille ja graduaan tai opinnäytetyötään tekeville perustutkinto-opiskelijoille. Toiminnalla tuetaan lopputyön tekemistä ja tutkimustyöstä tiedottamista, ja tekijä saa käyttöönsä toimivat työtilat. Tutkijahotellissa on mahdollista saada vertaistukea ympäröivästä työyhteisöstä sekä ilmaisen työtilan ja verkkoyhteydet. Suupohjan tutkijahotelli toimii yhteistyössä Etelä-Pohjanmaalla toimivien tutkijahotellien kanssa, kuten esimerkiksi Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa. Lisätiedot: Tutkijahotelli – Seinäjoen Yliopistokeskus UCS
Väitöstutkijoiden kokemuksia tutkijamatkaltaan kohti tohtorintutkintoa – haastatteluvastauksia
Mikä merkitys sillä on sinulle ollut, kun sinulla on ollut työhuone Kauhajoella?
”Valtavan suuri merkitys. Aineistokeruu vaiheessa kiersimme yhdessä tutkimusavustaja Päivi Mäkirannan kanssa Seinäjoen, Kauhajoen ja Kurikan päiväkodeissa koko kevään 2016. Kaikki materiaalit mm. annoskuvakirjat, stressimittauksiin tarvittavat materiaalit, paperisen lomakkeet, vaa’at jne. oli pakattava aina kunkin päiväkodin tutkimusviikkoa varten kaikille ko. päiväkodissa tutkimukseen osallistuville lapsille, päiväkodeille ja vanhemmille. Tutkimusviikon jälkeen oli huolehdittava tarkasta aineiston säilyttämisestä. Se ei olisi onnistunut ilman sellaista tilaa, johon materiaalit ja aineistot voi turvallisesti jättää. Kirjoittamisvaiheessa taas oli ensisijaisen tärkeää, että oli paikka, johon voi jättää kirjoittamistyön ”kesken” ja jatkaa siitä seuraavana päivänä.
Syksyllä 2016 taas toteutettiin työhön kehitetyn lasten annoskuvakirjan validointitutkimus. Siinä lasten vanhemmat ja päiväkodin varhaiskasvatuksen ammattilaiset arvioivat kehittämäni annoskuvakirjan avulla esillä olleita annoskokoja ja vertasin niitä punnittuihin annoskokoihin. Tämäkin osa tutkimuksesta toteutettiin 7 eri päiväkodissa/paikassa ja tarvittavien astioiden ja elintarvikkeiden määrä oli suuri, n. 100 astiaa ja elintarviketta/arviointikerta. Senkään organisointi ei olisi onnistunut, jos ei olisi ollut tutkijahotellin tilat käytössä.”
FT, TtL Kaija Nissinen
”Mahdollistanut sen, että joka päivä ei tarvitse ajaa 125 km päivässä verrattuna siihen, että työhuone olisi ollut pelkästään Seinäjoella. Rauhallinen paikka työskentelyyn ja keskittymiseen ajanjaksolla, kun kotona oli remontti kesken. Se että tilan käyttö oli maksutonta, on hieno juttu.”
FT Minna Rotola-Pukkila
Mitä neuvoja antaisit ihmisille, jotka harkitsevat väitöskirjatutkimuksen tekemistä omalla alallaan?
”Väitöskirjan tekeminen on pitkä prosessi ja välttämättä aina ei kaikki mene suunnitelmien mukaan. Mutta vastoinkäymisistä yleensä oppii paljon. Työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Kannattaa verkostoitua muiden väitöskirjatyöntekijöiden kanssa, vaikka he eivät olisi samalta alaltakaan. Jo ennen prosessin aloittamista kannattaa selvittää mahdollisia rahoituskuviota (apurahat) ja sitä, onko mahdollista saada tutkimusaineistoa valmiina niin, ettei kaikkea tarvitse kerätä itse. Tämä nopeuttaa prosessia jonkin verran. Tulosten tilastolliseen käsittelyyn kiinnitetään nykyään entistä enemmän huomioita, joten on hyvä, jos tilastotieteen perusteet ovat hallussa. Tämän vuoksi opintoihin kannattaa ottaa mukaan tilastotieteen opintoja.”
FT Minna Rotola-Pukkila
Väittelytilaisuus on mielenkiintoinen ja jännittävä tapahtuma. Miten valmistauduit väitöstilaisuuteesi? Menikö tilaisuus mielestäsi odotetusti?
”Väitöstilaisuuteni järjestettiin Helsingin yliopistolla. Se oli hyvä keskustelutilaisuus työni aiheesta. Vastaväittäjä Leila Karhunen Itä-Suomen yliopistosta oli perehtynyt siihen hyvin ja läsnäolleiden mukaan se kuulosti kahden asiantuntijan väliseltä keskustelulta.
FT, TtL Kaija Nissinen
”Väitöstilaisuus meni omasta mielestäni hyvin. Vastaväittäjänä toimi Minnamari Edelmann Helsingin yliopistosta. Hän johdatti keskustelua sujuvasti läpi tilaisuuden ja hänen kanssaan oli miellyttävä jutella. Lektion pyrin harjoittelemaan niin, ettei sitä tarvinnut suoraan paperista lukea. Mahdollisia kysymyksiä ja niiden vastauksia en kovin paljon miettinyt etukäteen. Väitöstilaisuuteni järjestettiin Seinäjoella.”
FT Minna Rotola-Pukkila
Kumpikin väitöstutkija on vienyt tutkimuksiaan eteenpäin osittain virkavapaan aikana, mutta myös täysipäiväisen työnsä ohessa. Minna kertoi tehneensä väitöstyötään kahdeksan vuoden ajan. Myös Kaija kertoo tehneensä väitöstyötä useamman vuoden ajan. Suurimmat haasteet väitöstyöntekemisen matkalla ovat olleet työn ja perheen yhteensovittaminen, jolloin väitöstyö on edennyt perheen ja normi työn ehdoilla. Lisäksi Minna kertoo, että artikkelikäsikirjoitusten julkaisuprosessi tieteellisissä, kansainvälisissä, vertaisarvioiduissa lehdissä oli aikaa vievää. Myös rahoituksen hankkiminen on ollut välillä haastavaa. Molemmat väitöstutkijat ovat saaneet taloudellista tukea tutkimuksilleen. Mukana heidän väitösmatkallaan ovat olleet niin Kauhajoen Kulttuurisäätiö kuin Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto.
Miltä sinusta tuntuu nyt väitöstyöprosessin jälkeen? Miten aiot hyödyntää käytännössä väitöstyötäsi?
”Kaikkea väitösprosessissa opittua olen jo pitkään hyödyntänyt ja voin hyödyntää työssäni ravitsemuksen yliopettajana.” FT, TtL Kaija Nissinen
”Olo on väsynyt mutta tyytyväinen, että tein urakan loppuun. Toivoisin saavani jatkossakin toimia erilaisten elintarvikeraaka-aineiden makujen ja makuyhdisteiden parissa. Tällöin voisin hyödyntää väitöskirjatyöprosessin aikana syntynyttä osaamista ja kehitettyä analytiikkaa tulevaisuudessakin.”
FT Minna Rotola-Pukkila
Paikalliset tutkijatilat merkittävä voimavara maakunnan tutkimukselle ja organisaatioille
Yhteenvetona voidaan todeta, että väitöstutkijoiden mahdollisuus käyttää paikallisia tiloja on ollut merkittävä voimavara sekä tutkimuksen tekemisen että organisaation kannalta. Tämä yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia lisäämällä tutkimuksen laatua ja monipuolisuutta sekä edistämällä tiedon ja osaamisen jakamista ja siirtymistä maakunnassa. Täten on tärkeää, että tieteellistä tutkimustyötä voidaan toteuttaa myös maakunnan pienemmissäkin kaupungeissa, ei vain korkeakoulu- tai yliopistokaupungeissa. Mahdollisuus käyttää tutkimustyön tekemiseen erillisiä tiloja omalla kotipaikkakunnalla on ollut merkittävää väitöstutkijoille henkilökohtaisesti, mutta myös heidän organisaatioilleen.
Janika Hautaviita
Aluekehittäjä
SeAMK
Artikkelin kirjoittaja on kauhajokelainen kasvatustieteen tohtori. Hän toimii aluekehittäjänä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Maakuntakorkeakoulussa Suupohjassa.
Lähteet:
Nissinen, Kaija. (2024). Varhaiskasvatusikäisten lasten ruoankäyttö, ravintoaineiden saanti ja stressibiomarkkerit. [väitöskirja, Helsingin yliopisto].https://helda.helsinki.fi/items/691cbe0c-dcdf-4d3a-91dc-2829f5a7cc3b
Rotola-Pukkila, Minna. (2024). The Umami Compounds in Nordic Food Raw Materials and the Effect of Cooking. [väitöskirja, Turun yliopisto]. https://www.utupub.fi/handle/10024/176341
Hautaviita, Janika. (2012). Toimintatutkimus 6–9-vuotiaiden lasten mediavalmiuksista ja mediataidoista. [väitöskirja, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius]. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/39884
