Polkuopinnoista insinööriksi Kauhavalla – maakunnallinen malli vahvistaa alueen osaamista
Syksyllä 2022 Kauhavalla käynnistynyt Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SEAMK) konetekniikan polkuopintoryhmä on saavuttanut merkittävän etapin: ensimmäiset opiskelijat ovat nyt valmistuneet konetekniikan insinööreiksi. Kyseessä on osa maakunnallista koulutusmallia, jossa opinnot alkavat avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintoina ja jatkuvat avoimen väylän kautta tutkintoon johtavaan koulutukseen.
Kauhavan ryhmä on konkreettinen esimerkki siitä, miten korkeakoulutus voidaan tuoda lähelle opiskelijoita – ja samalla vastata alueen osaamistarpeisiin.
Joustava reitti korkeakoulutukseen
SEAMK on toteuttanut insinööriopintojen polkuopintoja maakunnassa vuodesta 2021 alkaen. Mallissa opiskelijat suorittavat ensimmäisen vuoden opinnot avoimen ammattikorkeakoulun kautta, minkä jälkeen he voivat hakeutua tutkinto-opiskelijoiksi avoimen väylän haussa.
Polkuopinnot on suunniteltu erityisesti aikuisopiskelijoille: opiskelu onnistuu työn ohessa, lähellä omaa asuinpaikkaa ja ilman valintakoetta. SEAMK Maakuntakorkeakoulun selvityksen mukaan (Hautaviita ym., 2024) juuri nämä tekijät ovat keskeisiä syitä hakeutua opintoihin. Erityisesti mahdollisuus opiskella omalla paikkakunnalla ja sujuva hakeutuminen madaltavat kynnystä korkeakoulutukseen. Mkone22-ryhmästä juuri valmistunut, Kauhavan Kortesjärvellä asuva Jarkko Vesterbacka uskoo, että:
– Mahdollisuudella suorittaa opintoja omalla paikkakunnalla on valtava merkitys. Käytännössä pystyin käymään töissä päivisin ja opiskelemaan iltaisin.
Alueellinen koulutus nostaa osaamistasoa
Maakunnallisen koulutuksen keskeinen tavoite on alueen koulutustason nostaminen ja elinvoimaisuuden vahvistaminen. Tutkimuksen mukaan maakuntakorkeakoulutoiminnalla on merkittävä rooli paitsi osaamisen kehittämisessä myös sosiaalisen koheesion vahvistamisessa (Mäki & Varmola, 2022).
Kauhavan ryhmän valmistuminen konkretisoi tätä vaikutusta: alueelle valmistuu uusia insinöörejä, joilla on usein jo vahva paikallinen työelämäyhteys. Tämä tukee yritysten osaajatarpeita ja vahvistaa työvoiman saatavuutta. Aiemman tutkimustiedon mukaan koulutus lisää yksilön tuottavuutta ja parantaa ansiotasoa sekä tukee työmarkkinoiden toimivuutta (Kinnunen & Mäki-Fränti, 2017).
Yhteistyö mallin ytimessä
Polkuopintojen toteutus perustuu niin sanottuun kolmikantayhteistyöhön: Kunnat tarjoavat oppimisympäristön, SEAMK vastaa opetuksesta ja SEAMK maakuntakorkeakoulu huolehtii käytännön järjestelyistä. Tämä yhteistyömalli on osoittautunut toimivaksi tavaksi tuoda korkeakoulutus alueelle. Samalla se mahdollistaa tiiviin vuorovaikutuksen paikallisten yritysten kanssa, jotka voivat hyödyntää koulutusta henkilöstönsä osaamisen kehittämisessä.
Opiskelijakokemukset tukevat mallin toimivuutta
Vuonna 2024 toteutetun selvityksen (Hautaviita ym., 2024) mukaan polkuopinnot tavoittavat erityisesti toisen asteen tutkinnon suorittaneita, jotka haluavat nostaa koulutustasoaan. Opiskelijat kokevat erityisesti pienryhmäopiskelun tärkeäksi: jopa 87 % vastaajista arvioi sen tukevan oppimista merkittävästi. Myös Kauhavan ryhmässä opiskellut Tero Keskinen uskoo pienryhmän tuen opintojen etenemiseen olevan suuri:
– Pienryhmällä oli varsinkin opintojen alussa suuri merkitys, koska jos itseä ei aina motivoinut opiskella, niin ryhmästä löytyi aina joku, joka kannusti suorittamaan haastavissakin tehtävissä. Lisäksi ryhmässä oli monipuolista osaamista mikä auttoi itseä hieman vieraammissa asioissa suoriutumaan. Ryhmältä oli helppo kysyä neuvoa ja neuvoja sai myös helposti ryhmän sisältä.
Motivaatiotekijöissä korostuvat mahdollisuus uusiin työtehtäviin, parempi palkka ja oman osaamisen kehittäminen. Lisäksi kaikki kyselyyn vastanneet suosittelisivat polkuopintoja reittinä korkeakoulutukseen. Juuri insinööriksi valmistunut Keskinen liittyy suosittelijoiden joukkoon:
– Todellakin suosittelen, niissä pääsee matalalla kynnyksellä mukaan tutkintoon johtavaan koulutukseen. Se kyllä vaatii sitoutumista ja aikatauluissa pysymistä ja ryhmätyöskentelytaitoja, toki opintojen aikana ryhmätyöskentelytaidot kehittyvät kyllä. Jos haluaa kehittyä ja haastaa itseään, niin tämä on siihen mainio keino ja kaupan päälle saa tutkintotodistuksen.
Vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä
Vaikka koulutuksen vaikutukset työuraan näkyvät usein viiveellä, Maakuntakorkeakoulun selvityksen (Hautaviita ym., 2024) perusteella opiskelijat odottavat opintojen parantavan uramahdollisuuksiaan merkittävästi. Valtaosa arvioi työtehtäviensä monipuolistuvan ja palkkatason nousevan valmistumisen jälkeen. Ja uuden oppiminen ei monella jää tähän. Myös Vesterbackan tavoitteena ovat jatko-opinnot:
– Suunnitelmissa on jatkaa tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Oulun yliopistossa.
Kauhavan ryhmän valmistuminen on tärkeä askel kohti laajempaa tavoitetta: alueellisen osaamistason nostamista ja elinvoiman vahvistamista. Samalla se osoittaa, että joustavat ja paikalliset koulutusratkaisut voivat vastata tehokkaasti sekä yksilöiden että työelämän tarpeisiin.
Tiina Nieminen
Aluekehittäjä
SEAMK
Kirjoittaja työskentelee SEAMK Maakuntakorkeakoulussa aluekehittäjänä. SEAMK Maakuntakorkeakoulu tekee aluekehittämiseen liittyvää työtä, kuten toimii aktiivisesti siltana SEAMKin Framin kampuksen ja alueen toimijoiden välissä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. yrityksiltä tulevien toimeksiantojen ja opinnäytetyöaiheiden välittämistä. Yhteistyötä tehdään muun muassa kuntien elinkeinotoimen, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Työssään Nieminen myös neuvoo korkeakouluun suuntaavia sekä Kauhavalla opiskelevia SEAMKin polkuryhmiä.
Lähteet
Hautaviita, J., Nieminen, T., Ojaniemi, T., Sandvik, T. & Vistiaho, M. (2024). Insinööriopintojen maakunnalliset polkuopintoryhmät alueellista osaamistasoa korottamassa. SEAMK julkaisusarja A. https://www.theseus.fi/handle/10024/874117
Kinnunen, H., & Mäki-Fränti, P. (2017). Korkea-asteen tutkinto kannattaa Suomessa. Euro & talous. https://www.eurojatalous.fi
Mäki, T., & Varmola, T. (2022). Maakuntakorkeakoulun vaikuttavuus osaamisen kehittäjänä. Teoksessa SeAMK 30 vuotta.