Piirin Kekri nosti esiin paikallisen ruoan tekijät ja maaseudun tulevaisuuden
Piirin Kekri tarjosi lauantaina 26.9. kävijöilleen mahdollisuuden tutustua paikallisiin lähiruoan tuottajiin sekä maaseudun osaajiin. Sadonkorjuujuhlan hengessä tapahtumassa nostettiin esiin paikallisen ruoantuotannon merkitystä, yrittäjien työtä sekä maaseudun tulevaisuuden näkymiä.
Tapahtuman ohjelmalavalla kuultiin kaksi mielenkiintoista nuoren näkökulman haastattelua, joissa tarkasteltiin ruoantuotannon tulevaisuutta eri näkökulmista. Keskusteluissa ääneen pääsivät hunajayrittäjä Roope Kurki sekä tuleva maatalousyrittäjä ja agrologi Hannu Laturi. Haastatteluita yhdistivät yrittäjyys, yhteistyö sekä vahva usko suomalaisen maaseudun mahdollisuuksiin.
Kiinnostavana yhdistävänä tekijänä molemmilla haastateltavilla on myös tausta Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Sekä Kurki että Laturi ovat valmistuneet agrologeiksi SEAMKista ja molemmat nostivat keskusteluissa esiin verkostojen ja yhteistyön merkityksen oman urapolkunsa kannalta.
Seitsemän hunajantuottajaa perusti yhteisen linkoomon
Hunajayrittäjä Roope Kurki kertoi haastattelussa omasta polustaan mehiläistarhauksen pariin sekä tänä vuonna käynnistyneestä omasta hunajabrändistään. Mehiläistarhaus alkoi jo nuorena perheen kannustamana ja vuosien varrella harrastuksesta lähtenyt tarhaus on muovautunut yritystoiminnaksi.
Haastattelussa korostui eteläpohjalaisten hunajayrittäjien välinen yhteistyö. Kurki kertoi, kuinka seitsemän mehiläistarhaajaa on yhdistänyt voimansa ja hankkinut yhteisen hunajalinkoomon vanhalle Ilmajoen osuusmeijerille.
Elokuu on mehiläistarhaajalle vuoden kiireisin kuukausi, sillä suuri osa koko vuoden sadosta käsitellään lyhyessä ajassa. Linkous tapahtuu käytännössä kerran vuodessa, joten työn on sujuttava tehokkaasti ja oikeaan aikaan. Tilojen ja laitteiden tarve on kausiluontoinen, eikä linkoomolle ole käyttöä ympäri vuoden. Yhteisen linkoomon ansiosta tuotannossa tarvittavaa kalustoa voidaan hyödyntää tehokkaammin, investointikustannuksia jakaa useamman yrittäjän kesken ja samalla kehittää toimintaa yhdessä.
Ratkaisu on hyvin konkreettinen esimerkki siitä, miten pienet elintarvikealan yritykset voivat vahvistaa kilpailukykyään yhteistyön avulla. Yhteinen investointi mahdollistaa resurssien tehokkaamman hyödyntämisen ja luo edellytyksiä myös pienimuotoiselle yritystoiminnalle. Yhteisen investoinnin ympärille on rakentunut myös verkosto, jossa yrittäjät voivat jakaa kokemuksiaan ja osaamistaan.
Nuori sukupolvi uskoo maaseudun tulevaisuuteen
Toisessa haastattelussa ääneen pääsi Hannu Laturi, joka tarkasteli maaseudun tulevaisuutta nuoren sukupolven näkökulmasta. Keskustelussa käsiteltiin muun muassa opintoja, yrittäjyyttä, sukupolvenvaihdosta sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia suomalaisessa maataloudessa.
Laturi kertoi kasvaneensa maatilan arjessa ja löytäneensä alan opintojen kautta uusia verkostoja, kokemuksia ja näkökulmia. Hänen mukaansa nykyajan maataloudessa tarvitaan tuotanto-osaamisen lisäksi yhä enemmän liiketoimintaosaamista, verkostoitumista ja kykyä tarkastella maatilaa yrityksenä.
Keskustelussa korostui myös maaseudun vetovoima. Laturin mukaan maaseutu tarjoaa mahdollisuuksia, yhteisöllisyyttä ja elämäntavan, jota ei välttämättä löydy muualta. Vaikka ala kohtaa monia haasteita, hän näkee suomalaisessa maataloudessa edelleen paljon kehittämismahdollisuuksia ja uskoo nuorten löytävän tiensä alalle myös tulevaisuudessa.
Tulevaisuus rakennetaan yhteistyöllä
Piirin Kekrin haastattelut toivat esiin kaksi toisiaan täydentävää näkökulmaa maaseudun tulevaisuuteen. Sekä nykyiset, että tulevat yrittäjät tarvitsevat verkostoja, kumppanuuksia ja uusia toimintamalleja pärjätäkseen muuttuvassa toimintaympäristössä. Kurjen esimerkki seitsemän hunajantuottajan yhteisestä linkoomosta osoitti, kuinka yhteistyö voi tuoda hyötyä kaikille osapuolille. Samalla Hannu Laturi muistutti, että maaseudun tulevaisuus tarvitsee uusia tekijöitä, rohkeutta kehittää toimintaa sekä uskoa omiin mahdollisuuksiin.
Keskusteluista välittyi myös myönteinen viesti: suomalaisen ruoan tulevaisuus rakentuu osaamisesta, yrittäjyydestä ja yhteistyöstä. Juuri näitä elementtejä tarvitaan, jotta paikallinen ruokaketju säilyy elinvoimaisena myös tulevina vuosina.
Jasmine Erkkilä
Projektipäällikkö
SEAMK
Kirjoittaja kehittää elintarvikealaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Kestävät ruokaratkaisut -tiimissä. Kirjoituksen mahdollisti Euroopan unionin osarahoittama KYLIS – Kehityksellä ja yhteistyöllä lisäarvoa maatalouteen -hanke.
KYLIS – Kehityksellä ja yhteistyöllä lisäarvoa maatalouteen -hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus.