Ohjaamon monialainen yhteispalvelu tarjoaa monenlaista tukea ja apua

Nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia tuetaan sosiaali- ja terveysalalla integroimalla palveluita, joista Ohjaamot ovat yksi esimerkki (Taskinen & Hujala, 2020; Tahlo, 2026, s. 6). Ohjaamot ovat alle 30-vuotiaille tarkoitettuja matalan kynnyksen yhteispalveluita, jossa tarjotaan nuorilähtöisesti maksutonta ohjausta, neuvontaa ja palveluita (Ohjaamon perusteet 2025).

Erityisesti nuorten työllistäminen on vaativa tehtävä, johon tarvitaan monen asiantuntijan työtä ja tukea.  Vuoden 2026 heinäkuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 48 100, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin vuoden 2025 heinäkuussa (KEHA-keskus, 2026). Ohjaamotoiminta siirtyi vuoden 2025 alussa lakiin työllistymisen monialaisesta edistämisestä (381/2023). Tämä liittää Ohjaamotoiminnan yhä vahvemmin nuorten työllistämisen edistämiseen.

Monialaisen yhteistyön tavoitteena työllisyyden hoidon lisäksi on auttaa ja edistää ihmisten elämää monella eri osa-alueella (Pukkila, 2023, s. 184; Nykänen ym. 2017 s. 309). Ohjaamoissa nuoret saavat ennaltaehkäisevää tukea esimerkiksi talous- ja asumis-  ja opiskeluasioissa sekä hyvinvointiin liittyvissä asioissa (Ohjaamon perusteet 2025).

Tutkimuskohteena monialainen yhteistyö ja ohjaus

Tämä artikkeli perustuu Reetta Tahlon (2026) opinnäytetyöhön, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa Ohjaamon monialaisesta yhteistyöstä ja ohjauksesta sekä selvittää monialaisuuteen liittyvää asiantuntijuutta. Opinnäytetyössä kartoitettiin myös Seinäjoen Ohjaamon kehittämistarpeita.

Opinnäytetyön yhteistyötahona oli Seinäjoen Ohjaamo, joka on yksi Seinäjoen nuorisopalvelun palveluista (Seinäjoen Ohjaamo, i.a.). Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina haastattelemalla yhdeksää Ohjaamon asiantuntijaa (Tahlo, 2026, s. 20). Aineisto on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.

Monialaisuus edistää yhteisöllisyyttä, työn mielekkyyttä ja oppimista

Opinnäytetyön keskeinen tulos on, että asiantuntijat näkevät Ohjaamon monialaisen yhteistyön sekä ohjauksen mahdollistajana, että merkittävänä tiedonvaihdon paikkana (Tahlo, 2026, s. 27). Ohjaamon asiantuntijat omaavat yhteisen eetoksen, joka ohjaa yhteistä työtä. Monialaisessa yhteistyössä asiantuntijat jakavat yhteisen päämäärän, minkä nähtiin edistävän yhteisöllisyyttä, uuden oppimista ja työn mielekkyyttä. Ohjaamo nähtiin myös tiedonjakajana verkostolle; se on paikka mistä saa tietoa ja missä asiantuntija voi jakaa omaa tietoa ja monipuolista osaamistaan (emt., s.28).

Monialaisen ohjauksen perustana puolestaan näyttäytyivät turvallisen tilan luominen, asiakaslähtöisyys ja tasa-arvoisuus. Turvallisessa ympäristössä nuori voi ilmaista itseään ilman pelkoa (Grailey ym. 2021, s. 2). Lisäksi monialainen yhteistyö ja samassa tilassa työskentely nopeuttaa asiakasprosesseja. Asiantuntijoiden keskeisimpiä osaamistaitoja ovat palvelujärjestelmän tunteminen, työn ulkopuolinen osaaminen, joustavuus sekä hyvät vuorovaikutustaidot (Tahlo, 2026, s. 33).

Monialainen ohjaus ei toteudu, jos työtä ei tehdä yhteistyönä ja sitä tekee yksittäinen työntekijä. Monialaiselle yhteistyölle on myös muita esteitä. Asiantuntijat tunnistivat esteiksi viestinnälliset haasteet, organisaatioiden toisistaan poikkeavat säädökset, rajalliset resurssit sekä yhteisten toimintatapojen puutteen (Tahlo, 2026, s.38–42, s. 48). Ohjaamot toimivat pienillä resursseilla ja niiden pienentäminen vaikuttaa suoraan asiantuntijoiden kykyyn toimia ja palvella nuoria. Erityisesti asiantuntijat kaipaavat mielenterveys- ja hyvinvoinnin asiantuntijaa Ohjaamoon (Tahlo, 2026, s. 45). Asiantuntijat kokivat, että pääsääntöisesti monialaista tukea tarvitsevat nuoret tarvitsevat apua myös mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

Asiantuntijoiden mukaan Ohjaamossa tulisi edelleen kehittää palvelun saavutettavuutta esimerkiksi tarjoamalla etäpalveluita (Tahlo, 2026, s.44). Asiantuntijat toivoivat myös tuntevansa toisensa vielä paremmin, mikä lisäisi monialaisen yhteistyön mahdollisuuksia.  Lisäksi yhtenä kehitysehdotuksena asiantuntijat toivoivat yhteistä monialaista toimintamallia, jonka avulla esimerkiksi tehtäisiin nuoren jatkopolut näkyviksi. Nuorten jatkopolkujen näkyväksi tekeminen auttaisi myös toiminnan arvioinnissa ja seurannassa (mt., s.45).

Monialainen yhteistyö on edelleen tarpeellista

Monialainen yhteistyö nuorten tukemiseksi on edelleen hyvin ajankohtaista ja tarpeellista. Vuonna 2025 perustettiin uusia Ohjaamoja 19 kappaletta ja kävijämäärät ovat nousseet erityisesti yksilöasiointien kohdalla (Työmarkkinatori, 2026).

Ohjaamoilla on edessään isoja muutoksia, kun KEHA-keskuksen monialaisen yhteistyön tukea on esitetty lakkautettavaksi (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2026). KEHA-keskuksen monialaisen yhteistyön tuki Ohjaamoille on ollut elintärkeää. KEHA-keskus on tukenut Ohjaamoita järjestämällä esimerkiksi sparrauksia ja valmennuksia monialaisille verkostoille, kokoamalla Ohjaamon perusteet-dokumentin, keränneet valtakunnallista nuorten palautetta Ohjaamoista sekä ylläpitäneet Ohjaamoiden tilastointipalvelua ja raportoineet kävijätilastoista (KEHA-keskus, i.a.). Tuen lakkauttamisen vaikutukset tulevat vaikuttamaan suoraan ainakin Ohjaamojen tiedonkeruuseen, raportointiin ja markkinointiin. Nähtäväksi jää lakkauttamisen todelliset vaikutukset Ohjaamojen arjessa ja monialaisessa yhteistyössä.

Ohjaamon monialainen yhteistyö koetaan asiantuntijoiden keskuudessa merkitykselliseksi ja työtä tukevaksi. Tahlon (2026) opinnäytetyön tulokset kertovat monialaisen yhteistyön tärkeydestä niin nuorille kuin monialaista työtä tekeville. Lisäksi tulokset ovat hyvin hyödynnettävissä nuorten palveluita kehitettäessä. Jatkossa voisi selvittää nuorten asiakkaiden palvelupolkua monialaisessa ohjauksessa tai tutkia Ohjaamopalvelun toimivuutta nuorten näkökulmasta.

Reetta Tahlo
Palveluvastaava
Seinäjoen nuorisopalvelut

Tiina Hautamäki
Yliopettaja
Opinnäytetyön ohjaaja
SEAMK

Lähde

Tahlo, R. (2026). Seinäjoen Ohjaamon monialainen yhteistyö: Asiantuntijoiden kokemuksia monialaisuudesta. [Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö, sosiaaliala]. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2026050810267

Muut lähteet

Grailey, K. E., Murray, E., Reader, T., & Brett, S. J. (2021). The presence and potential impact of psychological safety in the healthcare setting: An evidence synthesis. BMC health services research, 21(1), 1–15. https://doi.org/10.1186/s12913-021-06740-6

KEHA-keskus (2026) Monialaisen yhteistyön tuki. https://www.keha-keskus.fi/web/guest/tehtavat-ja-palvelut/tyovoima-ja-kotoutuminen/monialaiset-palvelut/ajankohtaista-monialaisissa-palveluissa

KEHA-keskus (2026). Työllisyyskatsaus. https://www.tyollisyyskatsaus.fi/graph/tkat/tkat.aspx?ssid=2503081441462&lang=FI&top=2&sub=22

Lilja, T., Pukkila, P., & Helander, J. (2021). Monialaisen ohjauksen rakentuminen ohjaustilanteissa: onko monialainen ohjausmonialaista? Kasvatus 3/2021. https://journal.fi/kasvatus/article/view/112560/71712

Nykänen, S., Risku, M., & Puukari S. (2017). Monialainen yhteistyö tukea ja ohjausta tarvitsevien voimavarana. Teoksessa S. Puukari, L. Kristiina & M. Kuorelahti (toim.), Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Ps-kustannus

Ohjaamon perusteet (2025) https://www.keha-keskus.fi/documents/d/guest/ohjaamon-perusteet-2025

Seinäjoen Ohjaamo (i.a). Seinäjoen Ohjaamo. https://ohjaamot.fi/web/ohjaamo-sein%C3%A4joki

Taskinen, H. & Hujala, A. (2020). Integraatio – sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ydintä. Teoksessa A. Hujala & H. Taskinen (toim.), Uudistuva sosiaali- ja terveysala. (s. 47–75). Tampere University Press. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/123995/978-952-359-022-9.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Työ- ja elinkeinoministeriö (2026). KEHA-selvitys. https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/5c6520b5-d399-49dc-90b3-2344def6e8c4/35d665e0-6e50-42e1-b384-10d54245e5c9/KIRJE_20260226070818.PDF

Työmarkkinatori (2026. Ohjaamojen kävijätilastot 2025. https://tyomarkkinatori.fi/tyollisyys-ja-tilastot/arviointi-ja-tutkimus/monialaiset-palvelut/ohjaamo/ohjaamojen-kavijatilastot-2025