Nashvillestä näkökulmia sairaanhoitajakoulutukseen

Hoitotyö muuttuu, ja samalla muuttuu myös se osaaminen, jota tulevilta sairaanhoitajilta edellytetään. Teknologian kehittyminen, uudet tavat tuottaa terveyspalveluja ja hoitotyön asiantuntijaroolien laajeneminen näkyvät myös sairaanhoitajien koulutuksessa. Kaikkea työelämässä tarvittavaa osaamista ei kuitenkaan voi oppia lukemalla tai kuuntelemalla. Sairaanhoitajan on osattava soveltaa tietoa, tehdä päätöksiä, kohdata potilas ja toimia vuorovaikutuksessa myös muuttuvissa ja joskus ennakoimattomissa tilanteissa.

Nämä teemat olivat esillä syyskuussa Nashvillessä Yhdysvalloissa järjestetyssä ICN NP/APN Network Conference 2026 -konferenssissa (International Council of Nurses, 2026). International Council of Nursesin NP/APN-verkoston 14. konferenssi järjestettiin 14.–17.9.2026, ja sen isäntänä toimi Vanderbilt University School of Nursing. Samalla juhlittiin verkoston 25-vuotista toimintaa. Konferenssin teemana oli Advanced Practice Nurses: United for Global Impact, Innovation, and Care. Ohjelmassa hoitotyön kehittämistä tarkasteltiin muun muassa koulutuksen, tutkimuksen, johtamisen, teknologian, sääntelyn ja opiskelijoiden osallistumisen näkökulmista

Kansainvälisyys avaa näkymän omaan työhön

Kansainvälisessä konferenssissa huomaa nopeasti, että eri puolilla maailmaa pohditaan samoja sairaanhoitajien osaamiseen ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä kuin meillä Suomessa. Samalla tulee peilattua kuulemaansa omaan työhön ja sairaanhoitajakoulutukseen.

Maailman terveysjärjestö WHO:n vuoden 2025 State of the World’s Nursing -raportissa koulutus on keskeinen osa sairaanhoitajien osaamista ja työvoimaa koskevaa tarkastelua (World Health Organization, 2025). Raportissa käsitellään koulutuksen lisäksi muun muassa työllisyyttä, palvelujen järjestämistä ja johtamista. Raporttiin on koottu myös uutta tietoa esimerkiksi sairaanhoitajakoulutuksen kapasiteetista ja sairaanhoitajien erilaisista asiantuntijatehtävistä. Sairaanhoitajien koulutuksen kehittäminen liittyykin laajemmin siihen, millaista osaamista terveydenhuollossa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.

Sama kysymys on ajankohtainen myös omassa työssäni opettajana. Opiskelijan on valmistuessaan hallittava työssä tarvittavat perustaidot, mutta yhtä tärkeää on kyky oppia uutta, arvioida tietoa kriittisesti ja kehittää omaa toimintaansa työelämän muuttuessa.

Teknologia mahdollistaa harjoittelun – mutta ei ole itse tarkoitus

Teknologian hyödyntäminen hoitotyössä ja koulutuksessa oli yksi ICN-konferenssin teema-alueista. Digitaaliset oppimisympäristöt ja virtuaalisimulaatiot tarjoavat mahdollisuuksia harjoitella tilanteita, joita opiskelija ei välttämättä kohtaa kliinisessä harjoittelussa juuri silloin, kun niitä pitäisi oppia.

Virtuaalisimulaation käytöstä sairaanhoitajakoulutuksessa on kertynyt tutkimustietoa. Ropposen ym. (2025) katsauksen perusteella virtuaalisimulaatiota voidaan hyödyntää erityisesti sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedon ja kliinisten taitojen kehittämisessä. Myös skenaariopohjaista simulaatiota tarkastelleessa Saragihin ym. (2024) systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa simulaation todettiin tukevan opiskelijoiden tietoa, taitoja ja itseluottamusta.

Potilasohjausta voi harjoitella myös virtuaalisesti

Oma väitöskirjatutkimukseni liittyy tähän aiheeseen. Olen kehittänyt tutkimuksessani sairaanhoitajaopiskelijoille CINDY-intervention, jonka nimi tulee sanoista Counselling Intervention for Nursing Students in Day Surgery. Kyseessä on verkkopohjainen 360 asteen virtuaalisimulaatio, jossa sairaanhoitajaopiskelijat harjoittelevat päiväkirurgisen potilaan ohjausta.

CINDYn potilastapauksena on spinaalipuudutuksessa tehtävään polven tähystysleikkaukseen tuleva potilas. Opiskelija kulkee potilaan mukana virtuaalisesti päiväkirurgisen hoitopolun eri vaiheissa ja kohtaa erilaisia potilasohjaustilanteita. Oppimisympäristössä hyödynnetään aidoissa hoitoympäristöissä kuvattuja 360 asteen näkymiä ja videoita. Opiskelija tekee ohjaustilanteissa valintoja ja saa ratkaisuistaan palautetta.

CINDYn lähtökohtana on ajatus siitä, että potilasohjaus ei ole yksisuuntaista tiedon välittämistä sairaanhoitajalta potilaalle. Se on vuorovaikutustilanne, jossa tarvitaan tietoa, kuuntelemista, kysymistä ja kykyä tunnistaa juuri kyseisen potilaan tarpeita.

CINDYn sisältöä on rakennettu tutkimustiedon ja hoitosuositusten pohjalta. Siinä on hyödynnetty myös päiväkirurgisten potilaiden aitoja kokemuksia ohjauksesta, joita tarkastelin jo pro gradu -tutkielmassani, sekä väitöskirjani ensimmäistä osatutkimusta, jossa selvitin päiväkirurgiassa työskentelevien sairaanhoitajien näkemyksiä laadukkaasta potilasohjauksesta. Näin CINDYn sisältöön on tuotu sekä potilaiden että sairaanhoitajien näkökulmaa. Potilaiden kokemuksia ja ajatuksia tehdään oppimisympäristössä näkyviksi esimerkiksi kertomusten ja ajatuskuplien avulla. Opiskelija pääsee pohtimaan oman toimintansa lisäksi sitä, mitä potilas tilanteessa mahdollisesti kokee ja tarvitsee. Tavoitteena on, että opiskelija oppii jo koulutuksen aikana tarkastelemaan potilasohjausta myös potilaan näkökulmasta ja tunnistamaan, miten erilaisia tarpeita potilailla voi saman hoitopolun aikana olla.

Tällä hetkellä tarkastelen, miten CINDY soveltuu sairaanhoitajakoulutukseen ja mitä tutkimuksen tulokset kertovat sairaanhoitajaopiskelijoiden potilasohjausosaamisen kehittymisestä.

Tutkimustieto osana opetusta

Ammattikorkeakoulussa tutkimus- ja kehittämistyö sekä opetus kulkevat rinnakkain. Tutkimuksessa syntyvää tietoa voidaan hyödyntää opetuksessa ja kehittää sen pohjalta myös uusia tapoja oppia. CINDY on tästä yksi esimerkki: käytännön hoitotyöstä noussut kiinnostus potilasohjaukseen on edennyt tutkimuksen kautta oppimisympäristöksi, jota voidaan tulevaisuudessa hyödyntää sairaanhoitajakoulutuksessa.

Yhteys toimii myös toiseen suuntaan. Opetuksessa, opiskelijoiden kanssa ja työelämäyhteistyössä nousee esiin kysymyksiä, jotka voivat johtaa uuden tiedon tuottamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Tämä tutkimuksen, opetuksen ja työelämän yhteys on yksi ammattikorkeakoulun vahvuuksista.

Nashvillessä oli kiinnostavaa esitellä omaa tutkimusta kansainväliselle yleisölle ja kuulla, mitä muualla tehdään hoitotyön ja koulutuksen kehittämiseksi. Konferenssista saadut ajatukset kulkevat mukana myös omaan opetukseen ja kehittämistyöhön.

Teknologia ja oppimisympäristöt muuttuvat, ja uusia mahdollisuuksia tulee varmasti lisää. Kaikkea uutta ei kuitenkaan tarvitse ottaa käyttöön vain uutuuden vuoksi. Olennaisempaa on miettiä, mitä opiskelijan pitäisi oppia ja miten teknologia voi siinä auttaa.

Terhi Voltti
TtM, lehtori, nursing
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Terhi Voltti on terveystieteiden maisteri, joka toimii hoitotyön lehtorina Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Hän valmistelee väitöskirjaa Tampereen yliopistossa, ja hänen väitöskirjatutkimuksensa keskittyy koulutusintervention kehittämiseen sairaanhoitajaopiskelijoiden potilasohjausosaamisen vahvistamiseksi päiväkirurgiassa. Kliiniseltä taustaltaan hän on anestesiahoitaja, jolla on kokemus päiväkirurgisesta hoitotyöstä.

Lähteet

International Council of Nurses. (2026). ICN NP/APN Network Conference 2026. Haettu 5.10.2026,  https://www.icn.ch/events/icn-npapn-network-conference-2026 ICN – International Council of Nurses

Ropponen, P., Tomietto, M., Pramila-Savukoski, S., Kuivila, H., Koskenranta, M., Liaw, S. Y., & Mikkonen, K. (2025). Impacts of VR simulation on nursing students’ competence, confidence, and satisfaction: A systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Nurse Education Today, 152, 106756.  https://doi.org/10.1016/j.nedt.2025.106756 PubMed

Saragih, I. D., Tarihoran, D. E. T. A. U., Lin, W.-T., & Lee, B.-O. (2024). Outcomes of scenario-based simulation courses in nursing education: A systematic review and meta-analysis. Nurse Education Today, 136, 106145. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2024.106145 PubMed

World Health Organization. (2025). State of the world’s nursing 2025: Investing in education, jobs, leadership and service delivery. Haettu 5.10.2026, https://www.who.int/publications/b/78362?utm_source=chatgpt.com