Naisten yrityksissä on suuri kasvureservi

Suomen taloudessa on ollut pitkä heikon kasvun aikakausi. Syitä on monia, esimerkiksi hidas toipuminen taantumista, työn tuottavuuden heikko kehitys, väestön demografia ja useat peräkkäiset kriisit. Investoinnit, innovaatiot, kasvu ja vienti nostetaan esiin kasvun lähteinä. Vähemmälle huomiolle jäävät naisten yritykset, jotka usein toimivat palvelualoilla.

Suomen yrittäjänaisten (2025) kyselyssä tulee esiin, että naisten yrityksissä on suuri kasvupotentiaali. Tulosten mukaan nais- ja miesyrittäjien kasvuhakuisuudessa ei ole merkittävää eroa. Miehet uskovat kuitenkin naiskollegoitaan useammin kasvun edellytysten täyttyvän. Yhtenä eroa selittävänä tekijänä on se, kuinka hyviksi yrittäjät kokevat omat valmiutensa yrittäjyyden eri osa-alueille ja luottavat omiin kykyihinsä (esim. Joensuu-Salo, Viljamaa ja Varamäki 2020). Naiset ovat varovaisempia rekrytoijia ja hakevat kasvua miehiä vähemmän uutta työvoimaa palkkaamalla tai yritysostoilla. (Suomen yrittäjänaiset, 2025.) Naisyrittäjät toimivat pääasiassa naisvaltaisilla aloilla, ja yksi syy kasvamisen ja sen seurauksena työllistämisen nihkeyteen saattaa olla perhevapaiden kustannukset. Kela vastaa pääasiassa perhevapaiden suorista kustannuksista, mutta epäsuorat kustannukset vyöryvät kokonaisina naisvaltaisen alan työnantajalle, kun naiset käyttävät pääosan perhevapaista (Kauhanen ja Nyyssölä 2025).

Naisia motivoi yrittäjyyteen usein merkityksellisyyden kokeminen ja halu tehdä työtä, joka on linjassa omien arvojen kanssa (Kielenniva, Kettunen, Kangas ja Metsomäki 2025, 627). Motivaatiotekijöinä ovat myös itsenäisyys, päätöksenteko ja vastuunotto työssä. Raha tuli esille enemmän itsensä ja perheen elättämisen näkökulmasta (s. 628). Naisten uskoa omiin yrittäjävalmiuksiin voidaan tukea ja kasvattaa koulutuksissa ja esittämällä kannustavia esimerkkejä (Suomen Yrittäjänaiset, 2025). Kuitenkin on olemassa myös rakenteellisia esteitä, joita tulee purkaa. Vaikka Suomessa tasa-arvo on pitkällä, taustalta löytyy edelleen sukupuolittuneita rakenteita ja normeja, jotka vaikuttavat siihen, kuka yrittäjäksi ryhtyy ja miten kykyä toimia yrittäjänä arvioidaan (Joensuu-Salo, Viljamaa ja Varamäki 2026, 16). Esimerkiksi, on näyttöä siitä, että naisten omistamille yrityksille myönnetään vähemmän riski- ja innovaatiorahoitusta (Kangas, Joensuu-Salo ja Viljamaa 2023, 258).

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen

Muuttuvat elämäntilanteet voivat vaikuttaa halukkuuteen toimia yrittäjänä (esim. Joensuu-Salo, Sorama & Kettunen 2016, 10). Naiset kantavat usein suurempaa vastuuta lapsista, kotitöistä ja kaiken taustalla tapahtuvasta näkymättömiin jäävästä valmistelutyöstä. Yrittäjyys on yksi tapa yhdistää työ- ja perhe-elämä joustavammalla ja paremmin itselle ja perheelle sopivalla tavalla, sillä erityisesti merkityksellisten ja arvokkaina pidettyjen asioiden toteuttamisen mahdollisuus on naisille keskeinen yrittäjyyden motivaatiotekijä (Kielenniva, Kettunen, Kangas ja Metsomäki 2025, 630). Terveydenhuollon käynnit, harrastukset ja muut perhearkeen liittyvät asiat voidaan kokea helpommiksi organisoida yrittäjänä toimiessa, kun voi itse paremmin päättää työaikatauluistaan.

Edellä esitettyyn perustuen voidaan todeta, että naisvaltaisten alojen kasvun mahdollistamiselle annetaan edelleen pienempi painoarvo kuin miesvaltaisille, kuten teknologian ja teollisuuden, vaikka palveluinnovaatioiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Naisten yritykset sijoittuvat usein palvelualoille. Talouskasvua tavoiteltaessa olisi mahdollista kääntää katse naisten omistamien ja johtamien yritysten suuntaan. Keinoja naisten yritysten kasvun tukemiseen tiedetään ja tunnetaan. Samoin tiedetään esteet, jotka hidastavat naisten yrittäjäksi ryhtymistä tai naisten yritysten kasvua. Usein on kyse enemmän vallitsevien, ja osin tiedostamattomienkin, ajattelu- tai toimintatapojen muutoksesta kuin rahasta. Toki, rahan liikuttelu on monta kertaa helpompaa, kuin omien ajattelumallien tunnistaminen ja muuttaminen.

Artikkeli on kirjoitettu osana Euroopan unionin osarahoittamaa hanketta Naiset innovaatio- ja kasvupolulla (2024 – 2026).

Salla Kettunen
Senior Project Manager
SEAMK

Aila Hemminki
Asiantuntija, TKI
SEAMK

Kirjoittavat työskentelevät yrittäjyyden ja kasvun parissa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Joensuu-Salo, S., Sorama, K., & Kettunen, S. (2016). Yrittäjyysaikomuksista konkreettisiin suunnitelmiin, naisopiskelijoiden näkökulma. Teoksessa S. Päällysaho, E. Varamäki & S. Saarikoski (toim.), AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 8. – 9.11.2016. Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Joensuu-Salo, S., Viljamaa, A., & Varamäki, E. (2020). Yrittäjyyskompetenssin vaikutus pystyvyysuskomukseen ja sukupuolen merkitys. Teoksessa: S. Päällysaho, P. Junell, J. Latvanen, S. Saarikoski & S. Uusimäki (toim.), Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2020: Osaamista strategian vahvuusaloilla (s. 78 – 85). (Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 33). Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Joensuu-Salo, S., Viljamaa, A., & Varamäki, E. (2026). Minäpystyvyyden vahvistuminen yrittäjyyskokemuksen kautta: Suomen GEM 2025 -aineiston tuloksia Teoksessa: M. Forsell, L. Pekola & L. Siniluoto (toim.), CSS tutkimusfoorumi 2026 (s. 12–18). (Centria-ammattikorkeakoulun julkaisusarja. Tutkimuksia 13). Centria- ammattikorkeakoulu.

Kangas, E., Joensuu-Salo, S., & Viljamaa, A. (2023). Naiset esiin ja eteenpäin: Naisyrittäjien innovointi. Teoksessa S. Päällysaho, T. Junkkari, M. Salminen-Tuomaala, S. Uusimäki, M. Karvonen & S. Saarikoski (toim.), Seinäjoen ammattikorkeakoulu asiantuntijana, yhteistyökumppanina, kouluttajana ja TKIO-toimijana (s. 255–269). (Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 40). Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi fe20231211153209

Kauhanen, M., & Nyyssölä, M. (2025). Selvitys vanhemmuuden kustannusten tasaisemmasta jakautumisesta. Työn ja talouden tutkimus LABORE. Sosiaali- ja terveysministeriö. ISBN 978-952-209-223-6.

Kielenniva, J., Kettunen, S., Kangas, E., & Metsomäki, S. (2025). Motivoivat tekijät naisten polulla yrittäjyyteen. Teoksessa S. Päällysaho, P. Junell, M. Salminen-Tuomaala, S. Uusimäki & M. Karvonen (toim). Kestävästi kohti tulevaisuutta: Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2025. (s. 620-628). (Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 45). Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251211117354

Suomen Yrittäjänaiset. (30.7.2025). Eroja miesten ja naisten välillä yrittäjyydessä. https://www.yrittajanaiset.fi/eroja-miesten-ja-naisten-valilla-yrittajyydessa/?utm_source=chatgpt.com