Metsitys voi olla kannattavaa paksuturpeisilla suonpohjilla
Energiaturvetuotannon nopean vähenemisen myötä tuotantoalueita on jäänyt pois käytöstä erityisesti Etelä-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Koillis-Satakunnassa. Aiemmin alueet ovat vapautuneet jatkokäyttöön ohutturpeisina, kun turvekerros on nostettu loppuun. Viime vuosina tuotannosta on kuitenkin vapautunut merkittävä määrä suonpohjia, joilla turpeennosto on päättynyt suunniteltua aiemmin. Tällöin jäljelle on jäänyt paksuturpeisia suonpohjia.
Metsitys on ollut maanomistajien mielestä suosituin jatkokäyttömuoto, mutta ajantasaista tutkimustietoa metsityksen kannattavuudesta paksuturpeisilla alueilla on kaivattu päätöksenteon tueksi.
Nyt SEAMKin ja yhteistyökumppaneiden tutkimuksessa selvitettiin metsityksen taloudellista kannattavuutta kolmella paksuturpeisella (50–60 cm) suonpohjalla: Alavuden Talasnevalla (1 kohde) ja Kihniön Aitonevalla (2 kohdetta). Vertaisarvioidussa tutkimuksessa hyödynnettiin varttuneiden puustojen mittauksia, kasvu- ja tuotostaulukoita sekä investoinnin nettonykyarvon ja sisäisen koron laskentamenetelmiä (Lauhanen ym. 2025).

Tutkimus on ilmestynyt vuodenvaihteessa Suo -Mires & Peat -julkaisussa. Lehti julkaisee tieteellisiä artikkeleita ja katsauksia, jotka käsittelevät soita, kosteikkoja ja turvemaita sekä niiden käyttöä ja suojelua. Lehteä kustantaa Suoseura. Lehti on digitaalinen verkkosarja, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, ja sen sisältö on vapaasti saatavilla verkossa osoitteessa: http://suo.fi/article/10845
Metsitys on kannattavaa
Tutkimuksessa selvitettiin metsätalouden kannattavuutta kahdessa männikössä ja yhdessä hieskoivuvaltaisessa koivikossa. Sekä Talasnevalla että Aitonevalla männynistutus oli kannattavaa 70 vuoden kiertoajalla ja 3 %:n diskonttokorolla ilman tukia. Talasnevalla investoinnin nettonykyarvo oli 3 500 €/ha ja sisäinen korko 4,7 %, Aitonevalla vastaavat luvut olivat 1 400 €/ha ja 3,8 %. Laskennallinen metsitystuki (50 % perustamiskustannuksista) paransi kannattavuutta merkittävästi.
Aitonevan luontaisesti syntyneessä koivikossa toiminta oli kannattavaa 60 vuoden kiertoajalla ja 1 %:n korolla. Nettonykyarvo oli 1 320 €/ha ja sisäinen korko 1,8 %. Luontainen uudistaminen paransi kannattavuutta edelleen.
Kannattavuuteen vaikuttivat erityisesti puun kantohinnat sekä laskelmissa käytetyt korkokannat. Siten taloussuhdanteilla ja puumarkkinoilla on merkittävä vaikutus kannattavuuslaskelmissa. Herkkyysanalyysit osoittivat, että perustamiskustannusten nousu heikentää kannattavuutta, mutta metsitystuki ja korkeat puun kantohinnat parantavat sitä.
Laskelmien yhtenä haasteena oli se, ettei käytössä ollut kaikille avointa suometsien kasvun simulointiohjelmistoa. Vuokilan ja Väliahon laatimien kasvu- ja tuotostaulukoiden käytössä oli omat rajoitteensa.
Yhteiskunnallinen ja alueellinen merkitys
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että paksuturpeisten suonpohjien metsitys on taloudellisesti perusteltua tietyt rajoitteet ja laskentaoletukset huomioon ottaen. Suonpohjien metsitys vaatii paljon tuotantopanoksia.
Käytännössä metsitykset tukevat alueiden elinvoimaa erityisesti Etelä-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Koillis-Satakunnassa. Näillä alueilla kasvukauden lämpösummat ovat riittävän hyvät metsänkasvatukselle. Metsänkasvatus on aina pitkäjänteistä toimintaa, kun kiertoajat ovat pitkiä. Puuntuotanto työllistää metsänomistajan lisäksi alan organisaatioita ja metsäkoneyrittäjiä.
Metsitys voikin tuoda turvetuotannon jälkeen uutta tuloa maanomistajille. Metsitys on myös ilmastoteko, sillä puuston kasvu suonpohjilla synnyttää nopeita hiilinieluja, mikä tukee Suomen hiilineutraaliustavoitteita.
Tutkimuksen tausta ja yhteistyö
Tutkimus toteutettiin osana Euroopan unionin osarahoittamaa Turvetuotantoalueiden palauttaminen suometsiksi (TUPSU) -hanketta, jossa selvitetään turvetuotantoalueiden metsityksen ilmasto- ja vesistövaikutuksia. Mukana olivat SEAMK, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Ilmatieteen laitos. Hanke hyödyntää aitojen metsityskohteiden mittausaineistoa ja tarjoaa käytännön tietoa ja retkikohteita maanomistajille, neuvojille ja päättäjille. Hankkeen verkkosivut: TUPSU
Risto Lauhanen ja Kari Laasasenaho
SEAMK
Lasse Aro
Luonnonvarakeskus
Paavo Ojanen
Helsingin yliopisto ja Luonnonvarakeskus
Kari Minkkinen, Liisa Jokelainen ja Otto Liutu
Helsingin yliopisto
Annalea Lohila
Helsingin yliopisto ja Ilmatieteen laitos
Lähteet
Lauhanen, R., Laasasenaho, K., Aro, L., Ojanen, P., Minkkinen, K., Jokelainen, L., Liutu, O. Lohila, A. (2025). Metsityksen taloudellinen kannattavuus paksuturpeisilla suonpohjilla. Suo 76(1): 23–36. http://suo.fi/article/10845