Maakunnalliset polkuopinnot – opiskelijalähtöinen menestystarina

Polkuopinnoilla tarkoitetaan avoimina ammattikorkeakouluopintoina suoritettavia tutkinto-ohjelman ensimmäisen lukuvuoden opintoja. Opinnot suoritettuaan polkuopiskelija voi hakeutua tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän kautta, ilman valintakoetta. Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SEAMK) polkuopiskelijoista pääosa suorittaa opintojaan Seinäjoella kokoontuvan ryhmän mukana.

Vuodesta 2021 alkaen osa polkuopintopaikoista on tarjottu Etelä-Pohjanmaan eri osiin muodostettujen maakuntakorkeakouluryhmien kautta. Ne ovat houkutelleet etenkin toteutuspaikkakuntien lähialueilla asuvia. Tähän mennessä SEAMK on toteuttanut maakunnallisia polkuopintoja konetekniikassa ja automaatiotekniikassa sekä liiketaloudessa (pk-yrittäjyys). Syksyllä 2026 käynnistyi tietotekniikan maakunnallinen polkuopintoryhmä.

Polkuopiskelijakyselyn toteuttaminen

SEAMK Maakuntakorkeakoulu toteutti keväällä 2026 kyselyn niille maakunnallisissa ryhmissä opiskeleville, jotka ovat aloittaneet opintonsa polkuopintoina. Kysely lähetettiin 48:lle opiskelijalle, joista vastasi 30 (vastausprosentti 62,5).

Vastaajista 21 oli konetekniikan, 4 automaatiotekniikan ja 5 pk-yrittäjyyteen painottuvan tradenomikoulutuksen opiskelijoita. Tekniikan alan korostuminen on ymmärrettävää, koska myös opintotarjonnassa tekniikan ala on vahvasti edustettuna. Paikkakunnittain vertailtuna eniten vastauksia tuli Kauhavalla (11 vastaajaa) ja Kurikassa (10 vastaajaa) opiskelleilta.

Miksi polkuopintoihin hakeudutaan?

Polkuopinnot ovat erityisesti ammatillisen tutkinnon suorittaneiden väylä korkeakouluopintoihin. Vastaajista 77 prosentilla oli taustallaan ammatillinen tutkinto. Sen sijaan lukion suorittaneita oli joukossa vain kaksi (7 %). Hieman yllättäen neljä vastaajaa (13 %) oli suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon.

Maakunnallisia polkuopintototeutuksia suunniteltaessa pohdittiin paljon mallin houkuttelevuutta opiskelijan näkökulmasta. Viime vuosina verkko- ja hybridiopetus ovat lisääntyneet kaikessa korkeakouluopetuksessa. Merkittävän osan opinnoista voi jo suorittaa verkkoyhteyksiä hyödyntäen. Tuoko opiskelijalle lisäarvoa se, että hän opiskelee lähellä asuinpaikkaansa sijaitsevassa ryhmässä, vaikka hän voisi osallistua opetukseen myös kotoaan?

Kyselyn perusteella vastaus kysymykseen on myönteinen. Peräti 80 % vastaajista arvioi, että opintoihin hakeutumiseen vaikutti mahdollisuus suorittaa opintoja lähellä kotipaikkakuntaa. Lähes yhtä moni (77 %) kertoi osallistuneensa aktiivisesti opetukseen maakunnallisessa pienryhmässä. Miltei 90 % kuvasi maakunnallisen pienryhmän tukeneen opintoja merkittävästi. Ryhmän tuen merkitys käy ilmi myös kyselyn avoimista vastauksista.

Ryhmän tuki oli tärkeää varsinkin alussa ja ryhmätöiden tekeminen oli helpompaa usein paikan päällä kuin että olisimme kaikki olleet kotoa etänä.

Pieni ryhmä tarjoaa myös arvokasta tukea tilanteissa, jotka saattaisivat jäädä yksin pohtiessa epäselviksi.

Ryhmästä saa myös hyvin vertaistukea esimerkiksi opintojen ja perhearjen yhteensovittamiseen tai missä tahansa muussa asiassa.

Opiskelupaikan sijaintiakin tärkeämpi syy opintoihin hakeutumiselle oli mahdollisuus päästä opiskelemaan ilman valintakoetta. Seikan nosti esille peräti 83 % vastaajista (kuvio 1).

Suurin osa korkeakouluopiskelijoista on perinteisesti valittu valtakunnallisten yhteishakujen sekä niihin sisältyvien todistusvalintojen ja valintakokeiden kautta. Vaikka rinnalle on kehitetty uusia hakuväyliä, valintakokeet nähdään edelleen opiskelijarekrytoinnin perustana. Työelämään vahvasti kiinnittyneelle aikuiselle opiskelupaikan saaminen ei kuitenkaan ole samankaltainen ”välttämättömyys” kuin ensimmäistä tutkintoaan suorittamaan pyrkivälle nuorelle. Hankalaksi koettu hakuprosessi voi pahimmillaan saada potentiaalisen aikuisopiskelijan luopumaan opiskelusuunnitelmista kokonaan.

Kyselyn perusteella polkuopintojen suurimmat motivaatiotekijät ovat mahdollisuus hakeutua uusiin haasteisiin tai työtehtäviin (50 %) sekä oman osaamisen ja asiantuntijuuden lisääminen (47 %). Vain yksi vastaaja kertoi pyrkimyksekseen hakeutua toisen työnantajan palvelukseen. Polkuopiskelijat vaikuttavatkin varsin sitoutuneita nykyisiin työnantajaorganisaatioihinsa. Uuden työpaikan etsimisen sijaan ensisijaisena tavoitteena on edetä uralla nykyisen työnantajaorganisaation sisällä.

73 % vastaajista uskoi, että viiden vuoden sisällä valmistumisesta heidän työtehtävänsä muuttuvat ja monipuolistuvat. 37 % kertoi jo opintojen aikana saaneensa työpaikallaan entistä vaativampia tehtäviä. Lähes 70 % arveli, että tutkinnon suorittaminen heijastuisi tulevaisuudessa palkkaukseen.

Polkuopiskelijakin tarvitsee tukea

”Opintojen helppous yllätti.” Näin eräs vastaaja kuvasi kokemuksiaan opinnoista. Aiemman koulutuksen ja työkokemuksen myötä polkuopiskelijoilla voi olla osaamista, joka todella auttaa etenemään opinnoissa. Silti on tiedostettava, että moni aloittaa polkuopinnot vuosien opiskelutauon jälkeen. Puolet vastaajista kuvasikin opiskelun tuntuneen aluksi vieraalta ja oppimaan oppimisen vaatineen totuttelua. Myös aikataululliset haasteet (37 %) sekä opintojen ja muun elämän yhteensovittamisen vaikeudet (43 %) mainittiin. Etenkin vieraat kielet ja matematiikka olivat aiheuttaneet haasteita vajaalle kolmannekselle vastaajista.

SEAMK pyrkii tukemaan opiskelijoitaan opintoihin liittyvissä haasteissa. Vastaajat olivat kokonaisuudessaan tyytyväisiä saamaansa tukeen. Kiitoksia saivat erityisesti mahdollisuus suorittaa tenttejä omalla alueella, paikalliset käytännön järjestelyt ja maakuntakorkeakoulun tarjoama neuvonta. Eniten kriittisiä näkemyksiä kohdistui opinto-ohjauksen riittävyyteen (kuvio 2).

Opetuksen käytänteistä eniten parannettavaa nähtiin ohjeiden ja tehtävänantojen selkeydessä (73 %). Eteneminen on vaikeaa, ellei opiskelija tiedä, mitä häneltä odotetaan tai miten opintojakson suorittamiseen tulisi varautua esimerkiksi ajankäytöllisesti. Jossakin määrin kehitettävää näyttäisi olevan oppimistehtävien kuormituksen mitoittamisessa (37 %), opettajien saavutettavuudessa (33 %), palautteen saamisessa (33 %) sekä opetuksen rytmityksessä ja aikataulutuksessa (33 %).

Avoimissa vastauksissa korostettiin, että kurssista ja opettajasta riippuen kokemukset voivat vaihdella huomattavasti. Luonnollisesti myös opiskelijan omilla kiinnostuksen kohteilla ja motivaatiolla on vaikutusta oppimiseen. Joillekin on tullut yllätyksenä oppituntien vähäisyys. Laajoja oppimiskokonaisuuksia joudutaan joskus käymään läpi todella nopeasti. Luentojen tallentaminen helpottaa kuitenkin hankalien asioiden kertaamista, kun niihin voi palata itsenäisesti jälkeenpäin.

Maakuntaryhmien polkuopiskelijat erittäin tyytyväisiä opintoihinsa

Kysely osoittaa kiistatta vastaajien olevan tyytyväisiä polkuopintoihinsa. Suositteluhalukkuutta mitataan usein ns. NPS-luvulla. Kyselyvastaajat antoivat SEAMKin polkuopinnoille NPS-luvuksi 73, mikä on erittäin korkea. 30 vastaajasta 23 olisi valmis suosittelemaan niitä ystävälleen tai kollegalleen. Toimintamallin onnistumisesta kertoo myös se, että peräti 40 % suunnittelee tulevaisuudessa suorittavansa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Maakunnalliset polkuopinnot eivät kilpaile niinkään muiden tarjolla olevien opiskelumuotojen kanssa. Sen sijaan ne tuovat opintojen pariin henkilöitä, jotka muutoin eivät hakeutuisi lainkaan opiskelemaan. Yksi kyselyvastaaja tiivisti tämän avoimessa palautteessaan:

Polkuopinnot ovat ollut todella mieluisa tapa päästä opiskelemaan AMK opintoja. Ilman tätä mahdollisuutta opinnot olisivat varmaan jääneet suorittamatta.

Janika Hautaviita
Aluekehittäjä
SEAMK

Mervi Lehtola
Osaamisen kehittämisen päällikkö
SEAMK

Tiina Nieminen
Aluekehittäjä
SEAMK

Terhi Ojaniemi
Aluekehittäjä
SEAMK

Tarja Sandvik
Aluekehittäjä
SEAMK

Marjo Vistiaho
Aluekehittäjä
SEAMK