Kansainvälisten opiskelijoiden kohtaamiset paikallisten yrittäjien kanssa tärkeitä

Kun opiskelija aloittaa opinnot, on hänen vatsanpohjassaan luultavasti perhosia. Into ja jännitys uuden edessä. Erityisesti, kun on kyse kansainvälisistä opiskelijoista, saattaa perhosten siipien havinan melkein kuulla. Uusi maa, uusi kieli, uusi kulttuuri outoine tapoineen.

Voi ajatella, että kansainvälisten opiskelijoiden on monin verroin haastavampaa ottaa yhteyttä yrittäjiin ja yrityksiin kuin paikallisten nuorten. Siksi tarvitaan aikuisten tukea ja hankkeita, jotka mahdollistavat käytäntöjen kehittämisen. Juuri päättynyt Europan unionin osoittama EKOISTAMO-hanke oli yksi tällainen, jossa pyrittiin tuomaan yhteen opiskelijat ja yrittäjät. Onnistuneesta hankesuunnittelusta kertoi se, että mukana hankkeen ohjausryhmässä (ohry) olivat niin Etelä-Pohjanmaan yrittäjät ry:n kuin Seinäjoen yrittäjät ry:n edustajat.

Yrittäjät vastaavasti pohtivat hyötyä, mitä he mahdollisesti kohtaamisesta saavat. Lisäksi puheenjohtajan ohryyn saimme Etelä-Pohjanmaan kauppakamarista. Kun huikeaa listaa tarkastelee edelleen, havaitsee, että edustettuina olivat myös Into Seinäjoki, ELY-keskuksen yrityspalveluverkosto, Etelä-Pohjanmaan Work Integration for Immigrants Service Wiise ry sekä Etelä-Pohjanmaan liitto. Etelä-Pohjanmaan liitto toimi lisäksi hankkeen rahoittajana.

Voikin sanoa, että Seinäjoella on hyvä toimia. Seinäjoen yrittäjät ovat yksi Suomen suurimmista yrittäjäjärjestön paikallisyhdistyksistä (Seinäjoen yrittäjät ry, i.a.).

Mitä saimme aikaan?

Hanke oli jaettu viiteen työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa laadimme toiminta- ja kielisuunnitelman. Yhtenä asiana tässä oli mm. pieni suomi-englanti sanasto talouden terminologiaan liittyen. Tällainen pieni sanasto ja treenaaminen tukee opiskelijoiden lisäksi erityisesti pk-yrittäjiä, sillä todennäköisesti vähän suuremmissa yrityksissä henkilökunnalta löytyy kielellistä osaamista riittävästi ilman sanastoakin. Tämä työpaketti oli kevään työlistalla, kuten myös työpaketti 2, jossa tehtävänä oli EKOISTAMON lanseeraus ja verkostojen kokoaminen.

Työpaketin 3 tehtävät alkoivat keväällä ja jatkuivat sitten aina lokakuun loppuun saakka. SIG-toiminnan (Special interest groups) käynnistäminen, malli ja pilotti opiskelijoille olikin työntäyteinen. Tämä työpaketti oli rinnan Työpaketti 4.kanssa, jossa oli keskeistä klusteritoiminnan käynnistäminen ja pilotti. Tämä kokonaisuus päättyi marraskuun lopussa.

Työpaketti 5 päättyy vuoden 2025 lopussa. Meillä on juuri nyt aika ja mahdollisuus tarkastella mennyttä ja kehittää uutta.

Ideoita tulevaan

Kuten ohjausryhmän pöytäkirjoistakin voimme lukea, oli hanke tehokas ja  yhdisti ajankohtaisia teemoja. Huolimatta siitä, että hanke ei ollut kestoltaan pitkä, sen avulla saatiin aikaan paljon lupaavia alkuja. Erityisesti SIG-toiminta näyttäytyy hyödylliseltä tavalta auttaa opiskelijoita verkostoitumaan. Siihen olisi hyvä saada mukaan myös suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa koulutusohjelmissa opiskelevia nuoria. Todennäköisesti tällainen malli helpottaisi kansainvälisen opiskelijan mukaan tulemista yhteisöömme.

Hankkeessa oli mukana myös Haaga-Helia ammattikorkeakoulu osatoteutuksellaan eMobilityHUB. Yhteistyö suuren valtakunnallisen toimijan kanssa oli hyvä kokemus, ja toivottavasti voimme jatkaa yhteistyötä jatkossakin.

Erinomaisena lisänä tähän on, että Co-Work Työeläkumppani – kansainvälisen yhteistyön ekosysteemi on syksyllä 2025 käynnistynyt kokonaisuus, joka jatkaa osin EKOISTAMOn teemoista. Co-Work Työeläkumppani  -toiminnoissa on loistava mahdollisuus syventää yritysyhteistyötä myös uusien toimijoiden kanssa.

Vastuullisuuden tuominen mukaan SEAMKin yrittäjyysopetukseen on osa Seinäjoki EkoInnovaatiokeskus – EKOISTAMO-hanketta. Hankkeen tavoitteena on opiskelijoiden ja yrittäjien yhteistyön potentiaalin mobilisointi, vihreän älykkään kasvun edistämiseksi – hankkeen tavoitteena on edistää älykästä vihreää kasvua Seinäjoella. Hankkeen kolme keskeistä päämäärää tiivistetysti ovat älykkään vihreän kasvun edistäminen, opiskelijoiden ja alueen yritysten verkottumisen vahvistaminen sekä osallistumisen ja innovoinnin mahdollistaminen suomeksi ja englanniksi. Hankkeessa SEAMKin kumppanina on Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Margit Mannila
lehtori, KTT
SEAMK

Margit Mannila on lehtori ja KTT SEAMKissa, joka innostuu erityisesti yrittäjyydestä ja ympäristöoikeudesta. Mannilan intohimona on uusien asioiden oppiminen, ja hän jäsentää asioita mielellään kirjoittamalla.

Maiju Kinossalo
Asiantuntija, Kansainvälisen opetuksen palvelut
SEAMK

Maiju Kinossalo on EKOISTAMO-hankkeen suunnittelija, Co-Work Työelämäkumppani -toiminnan projektipäällikkö sekä INVOLVIM– ja EUM POWER -hankkeiden sidosryhmien jäsen. Hän toimii SEAMKin kansainvälisen toimiston kieli- ja kulttuuritietoisten toimintatapojen asiantuntijana ja osaamisen kehittäjänä.

Henna Jousmäki
Projektipäällikkö
SEAMK

Henna Jousmäki on projektipäällikkö ja sivutoiminen tuntiopettaja SEAMKissa ja on kiinnostunut siitä, miten monikielisyys ja muu monimuotoisuus ilmenevät työelämässä ja mikä rooli niillä voi olla työelämän kehittämisessä. EKOISTAMO-hankkeen ohella hän työskentelee Hoitotyön suomea virtuaalisessa 360-oppimisympäristössä -hankkeessa.

Lähteet

EKOISTAMO-hankkeen kokousmateriaali ja hankeraportti.

CO-Work Työelämäkumppani-kansainvälisen yhteisön ekosysteemi. https://projektit.seamk.fi/yrittajyys-ja-kasvu/co-work/

Seinäjoen yrittäjät ry. Yrittäjät. https://www.yrittajat.fi/paikallisyhdistykset/seinajoen-yrittajat/