Hoida suomeksi – kielitukea hoitotyön arkeen

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on toteutettu vuodesta 2009 lähtien Degree Programme in Nursing -koulutusohjelmaa. Lisäksi on aloitettu EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville valmiille sairaanhoitajille suunnattu top up -koulutus, jonka myötä opiskelijat saavat EU-direktiivien mukaisen pätevyyden toimia sairaanhoitajina. Näiden maahanmuuttotaustaisten sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden keskeinen edellytys alalla työllistymiselle on suomen kielen oppiminen.

Kulttuuri- ja kielitietoinen hoitotyö Etelä-Pohjanmaalla, CareEP -hankkeessa on tarjottu Hoida suomeksi -työpajoja maahanmuuttotaustaisille sairaanhoitajaopiskelijoille maaliskuusta 2023 alkaen. Toukokuun 2025 loppuun mennessä työpajoja oli järjestetty seitsemälle eri opiskelijaryhmälle yhteensä yli 70 kertaa.

Käytännön kielitukea opiskelijoiden tarpeisiin

Hoida suomeksi -työpajat tukevat opiskelijoita suomen kielen oppimisessa ja tutustuttavat heidät suomalaiseen hoitotyön kulttuuriin ennen harjoittelujaksoja. Työpajoissa käsitellään muun muassa potilaan kohtaamista, hoitotyön sanastoa, raportointia ja dokumentointia. Opiskelijat oppivat myös selkokielistä kommunikaatiota ja saavat itsevarmuutta kielenkäyttöön. Lisäksi työpajoissa käsitellään työnhakua Suomessa: CV:n ja työhakemuksen laatimista suomeksi, työhaastatteluihin valmistautumista sekä suomalaisen työelämän erityispiirteitä.

Työpajojen ohjaajana toimii CareEP -hankkeen asiantuntija, joka on itse maahanmuuttotaustainen ja opiskellut sekä työskennellyt Suomessa sairaanhoitajana. Hänen omakohtainen kokemuksensa tarjoaa vahvan pohjan rakentaa opiskelijalähtöisiä, tavoitteellisia ja hyödyllisiä työpajoja.

Osallistujat arvioivat työpajan onnistuneeksi

Viimeisimpään palautekyselyyn työpajoista vastasi yli 40 maahanmuuttotaustaista sairaanhoitajaopiskelijaa. Erityisen tyytyväisiä oltiin kielimentoriin ja opiskelumateriaaleihin – yli 80 % vastaajista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä.

Vastaajat kokivat myös kehittyneensä merkittävästi työpajoihin osallistumisen jälkeen. Edistystä oli tapahtunut erityisesti suomen kielitaidossa, hoitotyön sanaston ja viestinnän hallinnassa, suullisessa ja kirjallisessa raportoinnissa sekä puhetaidon sujuvuudessa.

Vastaajat pitivät erityisesti työpajojen käytännönläheisyydestä ja hoitotyöhön liittyvästä sisällöstä. Myös ammatillisen sanaston oppiminen koettiin hyödylliseksi. Opetustapa koettiin selkeäksi, ja työpajojen ohjaaja kuvailtiin helposti lähestyttäväksi, kärsivälliseksi ja kannustavaksi. Työpajojen koettiin lisäävän itseluottamusta ja rohkeutta puhua suomea sekä antavan mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kieleen ja kulttuuriin. Erään vastaajan sanoin: ” Osallistuisin työpajoihin uudestaan ja uudestaan – ensinnäkin, opettaja itse on hyvä, ja toiseksi, jaettu materiaali on yksinkertaista, nimenomaan hoitotyöhön liittyvää ja erittäin informatiivista.”

Kehitettävää löytyi erityisesti rakenteessa ja aikatauluissa

Vaikka palaute oli pääosin myönteistä, vastaajat esittivät myös konkreettisia kehitysehdotuksia. Useampi vastaaja toivoi, että työpajat sisällytettäisiin osaksi opintoja ja niistä saisi opintopisteitä – tämä lisäisi motivaatiota osallistua. Toivottiin myös enemmän työpajakertoja, lisää aikaa sanaston harjoitteluun sekä lisämateriaalia. Lisäksi ehdotettiin vuorovaikutteisuuden lisäämistä, esimerkiksi puheharjoitusten ja käytännön tilanteiden kautta. Lähiopetuksen koettiin tukevan oppimista etäopetusta paremmin.

Kohti vahvempaa kielitukea hoitotyön opetuksessa

Tulokset osoittavat, että opiskelijat kokevat suomen kielen osaamisen vahvistamisen keskeiseksi osaksi ammatillista kehittymistään. Hoida suomeksi -työpajat ovat esimerkki pedagogisesta ratkaisusta, joka yhdistää ammatillisen kielitaidon kehittämisen, opiskelijalähtöisyyden ja konkreettisen työelämävalmiuksien tukemisen. Työpajat antavat opiskelijoille valmiuksia paitsi selviytyä harjoittelussa, myös siirtyä kohti itsenäistä työskentelyä hoitotyön ammattilaisina. Tulosten perusteella voidaan suositella, että vastaavia työpajoja juurrutettaisiin osaksi sosiaali- ja terveysalan koulutusta.

Haluan kiittää Kulttuuri- ja kielitietoinen hoitotyö Etelä-Pohjanmaalla, CareEP -hanketta. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Asiasanat: kielimentorointi, kulttuuri- ja kielitietoinen hoitotyö, selkokieli, sairaanhoitajaopiskelijat, maahanmuuttotaustaiset opiskelijat, hoitotyön kielitaito, kielituki, hoitotyön kielitaito

Tutustu hankkeeseen: Kulttuuri- ja kielitietoinen hoitotyö

Emmi Tynjälä
Sosionomi (AMK), TKI asiantuntija, CareEP-hanke
SEAMK

emmi.tynjala@seamk.fi

Lähteitä

Hoffrén, G. (2023). Kielitietoinen ohjaus edistää maahanmuuttaneiden työllistymistä. Kielibuustin blogi. https://www.kielibuusti.fi/fi/kielibuusti-hanke/blogi/kielitietoinen-ohjaus-edistaa-maahanmuuttaneiden-tyollistymista

Kulttuuri- ja kielitietoinen hoitotyö Etelä-Pohjaanmaalla-hanke. (2023). Kulttuuri- ja kielitietoinen hoitotyö Etelä-Pohjanmaalla, CareEP. SEAMK. https://projektit.seamk.fi/hyvinvointi-ja-luovuus/careep/