Fysioterapian tutkinto-ohjelman ensimmäinen intensiivikurssi toteutui SEAMKissa

BIP: Evidence Based Practice in Physiotherapy: New Trends, Challenges and Opportunities

Monimuotoinen intensiivikurssi (Blended Intensive Programme – BIP) on Erasmus + -rahoituksella toimiva ohjelma, joka tarjoaa opiskelijoille joustavan tavan hankkia kansainvälistä kokemusta ja ansaita opintopisteitä (Euroopan komissio 2025, 52). BIP-opintojakso koostuu yhteistoiminnallisesta verkossa tapahtuvasta virtuaalikomponentista sekä lyhytkestoisesta fyysisestä liikkuvuusjaksosta vastaanottavassa korkeakoulussa (mts 53). Ensimmäinen SEAMKin fysioterapiaopiskelijoille suunnattu BIP-kurssi toteutettiin yhteistyökumppaneiden kanssa Seinäjoella marraskuussa 2025. BIP-opintojakso järjestetään vähintään kolmen eri EU-jäsenmaan korkeakoulujen muodostama ryhmittymän toimesta (Euroopan komissio 2025, 53). Kyseiselle intensiivikurssille osallistui opiskelijoita Suomesta SEAMKista, Liettuasta Vilnan ammattikorkeakoulusta, Kroatiasta Rijekan yliopistosta sekä Ranskasta Pariisista fysioterapian koulutusinstituutista.

Intensiivikursseilla pyritään luomaan valmiuksia kehittää ja toteuttaa innovatiivisia opetus- ja oppimiskäytäntöjä osallistuvissa korkeakouluissa (Euroopan komissio 2025, 55). “Evidence Based Practice in Physiotherapy: New Trends, Challenges and Opportunities” BIP-kurssin kantavana teemana oli näyttöön perustuva fysioterapia, jota sovellettiin kolmen eri aiheen kautta; jäätyneen olkapään fysioterapia, syöpä ja kuntoutus sekä etäfysioterapia. Opintojakson keskeisinä tavoitteina oli, että opiskelija osaa kuvata näyttöön perustuvan toiminnan periaatteita ja soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa käytännön fysioterapiatilanteissa sekä osoittaa toiminnassaan ammattimaisuutta, empatiaa ja yhteiskuntavastuuta. Lisäksi tavoitteena oli, että opiskelijat osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön ja kykenevät ratkaisemaan ongelmia yhdessä. Yhdessä toimimisen kautta opiskelijat oppivat uusista kulttuureista, sekä fysioterapia-alan ja sen opiskelun eroavaisuuksista ja samankaltaisuuksista.

Intensiiviviikko toteutui Seinäjoella 3.–7.11. Viikko käynnistyi tutustumalla toisiin opiskelijoihin, eri maiden korkeakouluihin sekä erilaisiin fysioterapian opiskelukäytänteisiin. Aluksi jää pyrittiin murtamaan sovelletulla speed dating –keskustelulla, joka osoittautui toimivaksi tavaksi käynnistää keskustelua osallistujien kesken. Lisäksi jokaisen osallistujaoppilaitoksen opiskelijaryhmät olivat laatineet esittelyn omasta korkeakoulustaan ja fysioterapiakoulutusohjelmastaan. Näiden esitysten kautta saatiin kattava kuva siitä, millaisena fysioterapian opiskelu näyttäytyy eri maiden koulutusjärjestelmissä. Opiskelijat pääsivät lisäksi kuulemaan luentoja tieteellisen tutkimisen tekemisestä ja tulkinnasta, näytön hyödyntämisestä käytännön työssä, kliinistä päättelyä ja kykyä soveltaa fysioterapiavastaanotolla, jos näyttöä ei ole saatavilla tai se on vähäistä. Luentojen lisäksi, opiskelijat pääsivät simulaatioiden ja demoasiakkaan kautta harjoittelemaan ja kokemaan opittua käytännössä. Opiskelupäiviin oli varattu myös aikaa yhteisten monikansallisessa pienryhmässä toteutuvien posteriesitysten tekemiseen, joissa opiskelijat lähtivät syventämään näyttöön perustuvuutta opintojakson eri aiheiden parissa oman mielenkiintonsa mukaisesti.

Jäätynyt olkapää -teemassa perehdyttiin ensin aiheeseen liittyvään taustateorian ja tarkasteltiin ilmiötä useiden tutkimusten tulosten kautta. Jäätyneen olkapään hoito on pääasiassa itsehoitoa sisältäen liikeharjoittelua ja lääkehoitoa. Meillä fysioterapeuteilla on keskeinen rooli asiakkaan ohjauksessa ja tukemisessa sekä motivoinnissa prosessin aikana (Halinen 2025). Teeman yhteydessä opiskelijat pääsivät syventämään omaa ammatillista osaamistaan demoasiakkaan avulla, jonka vastaanottokäynnin aiheen opetuksesta vastannut Ivana Kotri vei läpi opiskelijoiden seuratessa. Opiskelijat saivat konkreettisesti nähdä diagnoosin kliinisen kuvan käytännössä sekä tutustua erilaisiin terapeuttisen harjoittelun mahdollisuuksiin, joita kyseisen asiakasryhmän kanssa voidaan hyödyntää.

Syöpä-teema oli meille erityisen mielenkiintoinen, sillä on havaittu, että Suomessa syöpäkuntoutus ja -fysioterapia laahaa kansainvälisellä tasolla jäljessä, minkä vuoksi myös fysioterapeutin peruskoulutuksessa on tunnistettu tarve lisätä opetusta aiheen tiimoilta (Laine 2024, 22, 24).  Meidän koulutusohjelmassamme syöpäpotilaiden fysioterapian osuudessa keskitymme pitkälti liikunnalliseen kuntoutukseen, sillä liikunta on tutkimuksissa osoitettu tärkeäksi osaksi syövän primaari- ja sekundaari preventiota; se ehkäisee syöpään sairastumista, vähentää hoitojen haittoja ja parantaa potilaiden elämänlaatua (Lempiäinen ym. 2021, 464). Tämän vuoksi oli mahtavaa päästä Alice Vincentin johdolla syventymään pediatrisiin syöpien erityispiirteisiin ja fysioterapian mahdollisuuksiin erityisesti Ewingin sarkoomassa muun muassa tosielämän case esimerkin avulla.

Syöpä- ja etäkuntoutusteemaan liittyivät simulaatiot, joissa opiskelijat pääsivät kokeilemaan ja havainnoimaan kliinistä päättelyä sairaalaympäristössä sekä fysioterapeutin etävastaanottoa. Simulaatiot olivat osalle opiskelijoista uudenlainen oppimismenetelmä. Opiskelijat kuitenkin rohkeasti heittäytyivät niin asiakkaan kuin fysioterapeutinkin rooleihin näissä skenaarioissa. Purkukeskustelussa nousi paljon hyvää pohdintaa aiheiden tiimoilta. Opiskelijat aktiivisesti osallistuivat keskusteluun, mikä rikastutti oppimiskokemuksia. Nämä toiminnalliset osuudet tuntuivat olevan opiskelijoille mielekkäitä.

Etävastaanotto-teema herätti simulaation kautta myös ajatusten vaihtoa siitä, että onko tämä soveltuva menetelmä fysioterapiaan, joka kuitenkin pohjautuu pitkälti vuorovaikutukseen ja läsnäoloon. Myös manuaalinen terapia ja ohjaus ovat osia perinteisen fysioterapeutin työkalupakissa, ja näiden hyödyntäminen ei etävastaanotolla mahdollistu. Muissa maissa fysioterapeutit eivät vielä tee samassa mittakaavassa etävastaanottoja, mitä esimerkiksi me täällä Suomessa. Epäilyksiä siis riitti, vaikka tutkimuksissa etäfysioterapian on todettu olevan yhtä tehokasta kuin kontaktissa tapahtuvan fysioterapian muun muassa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien hoidossa (Withers ym. 2024, 131). Tämän vuoksi oli erittäin arvokasta, että saimme kurssille vierailevaksi luennoijaksi fysioterapeutti Antti Hokkasen, joka on ollut merkittävästi mukana kehittämässä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen digifysioterapiapalveluja ja chat-palvelua sekä työskentelee päivittäin etävastaanoton parissa. Antti jakoi opiskelijoille hyviä kokemuksiaan käytännön työelämästä ja siitä, millaisena hän kokee työskentelyn fysioterapeuttina ruudun välityksellä. Hänen puheenvuoronsa tarjosi opiskelijoille oivallisia näkökulmia siihen, että etävastaanotto on yksi mahdollinen tapa toteuttaa fysioterapiaa laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti.

Vaikka opintojaksolla opiskeltiin ahkerasti, kuuluvat myös iltaohjelmat ja yhdessä vietetty aika keskeisesti liikkuvuusjaksoon. Iltaohjelmien tarkoituksena oli ryhmäyttää opiskelijoita ja tutustuttaa heitä suomalaisuuteen ja suomaisiin perinteisiin erilaisten aktiviteettien kautta. Pimeään ja viileään vuodenaikaan haluttiin tarjota kansainvälisille vieraille mahdollisuus kokea suomalaisen luonnon kauneus, hiljaisuus ja rauha sekä toisaalta se pimeys, joka kuuluu perinteiseen Seinäjoen marraskuiseen maisemaan. Tämän vuoksi iltaohjelmiin valikoituvat ohjelmiksi Lakeuden elämysliikunnan järjestämä ruokailu kodalla avotulen äärellä Aarnikotkan kodalla sekä avantouinti ja saunominen Tanelinrannan yleisellä saunavuorolla. Opiskelijat viihtyivät hyvin luonnossa, ja yllättävästi suurin osa uskaltautui saunomisen lisäksi myös pulahtamaan jäätävän kylmään järveen. Luonnon kauneutta ihaillessaan opiskelijat olivat yhtenä iltana bonganneet  oikeita revontuliakin. Lisäksi opiskelijat järjestivät yhdessä vapaamuotoista ohjelmaa ja kävivät muun muassa keilaamassa ja pelaamassa biljardia yhdessä. Viikko päätettiin yhteisellä illallisella SEAMKin tiloissa.

Opiskelijoiden palaute oli pääasiassa positiivista, ja he kokivat kurssin sujuneet järjestelyjen osalta hyvin ja olivat tyytyväisiä myös sekä päivien että iltojen ohjelmaan. Uusina kokemuksina kansainväliset opiskelijat toivat esiin avantouinnin sekä avotulella kodalla syödyn illallisen. Sekä opiskelijoiden palautteen että myös opettajien välisen keskustelun myötä syntyi ideoita BIP-viikon kehittämiseen tulevaisuudessa.

Opiskelijan kynästä: “BIP-kurssi kokonaisuudessaan oli todella antoisa, täynnä mielenkiintoisia luentoja ja aitoja kohtaamisia muiden alan opiskelijoiden kanssa sekä tietenkin opettajien kanssa. Alkuun tuleva kurssi jännitti paljon, niin kuin mikä tahansa uusi tilanne ja mielessä pyöri askarruttavia kysymyksiä, kuten “pärjäänkö minä kielitaitoni kanssa”, “ymmärränkö luennoista mitään”, “mitä jos…” ja niin edelleen. Pärjäämisestä ei kuitenkaan ollut mitään huolta. Ajan kanssa huomasi, että kaikki muutkin olivat samassa tilanteessa mm. kielitaidon suhteen, kun englanti ei ollut kenellekään äidinkieli. Koin, että myös siinä saimme tukea toisiltamme, ja aina joku oli valmis auttamaan tarvittaessa kääntämisessä eikä siitä tarvinnut erityisemmin stressata.

Ehdoton vetonaula iltaohjelmissa oli sauna ja avantouinti, jota monet pääsivät kokeilemaan ensimmäistä kertaa huippu menestyksellä! Yhdessä tekeminen ja illanvietot mahdollistivat tutustumisen opiskelijoiden kesken paremmin kuin kouluympäristössä luentojen lomassa. Koin saavani kurssilta rutkasti uusia kokemuksia ja ajatuksia uralleni, mutta ennen kaikkea uusia ystäviä ja tietysti tulevaisuuden kollegoja. Harmillisesti kurssi loppui lyhyeen, sillä olisin mielelläni jatkanut vielä yhteistyötä, vaikka toisenkin viikon.”

Tulevaisuuden näkymät kyseisen BIP:in kohdalla on valoisat. Hyvin onnistuneen ja antoisan ensimmäinen kokemuksen pohjalta me kaikki järjestävät tahot olimme innoissamme jatkamassa yhteistyötä. Aloittelemme jo seuraavan toteutuksen suunnittelua partnereiden kanssa. Seuraavaksi pääsemme siis matkustamaan – aika näyttää suuntaammeko innokkaina SEAMKin fysioterapiaopiskelijoiden kanssa Vilnaan, Pariisiin vai Rijekaan.

Jutta Potila
Fysioterapian lehtori
SEAMK

Riku Uusi-Jaakkola
Fysioterapian lehtori
SEAMK

Aino Erkkilä
Fysioterapeuttiopiskelija
SEAMK

Lähteet

Euroopan komissio. (2025). Erasmus+ ohjelman opas 2026. https://erasmus-plus.ec.europa.eu/sites/default/files/2025-11/programme-guide-2026_fi.pd

Halinen, M. (2025). Jäätynyt olkapää (adhesiivinen kapsuliitti). Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00698.

Laine, M. (2024). Syöpäfysioterapia Suomessa – kirittävää riittää. Fysioterapia 6, 22–30.

Lempiäinen, S., Jyrkkiö, S., Minn, H., & Heinonen, I. (2021). Liikunnan vaikutukset syövän ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 137(5), 464–469.

Withers, H. G., Glinsky, J. V., Chu, J., Jennings, M. D., Starkey, I., Parmeter, R., Boulos, M., Cruwys, J. J., Duong, K., Jordan, I., Wong, D., Trang, S., Duong, M., Liu, H., Hayes, A. J., Lambert, T. E., Zadro, J. R., Sherrington, C., Maher, C., Lucas, B. R., Taylor, D., Ferreira M.L., & Harvey, L. A. (2024). Remotely delivered physiotherapy is as effective as face-to-face physiotherapy for musculoskeletal conditions (REFORM): a randomised trial. Journal of physiotherapy, 70(2), 124–133. https://doi.org/10.1016/j.jphys.2024.02.016