Etelä-Pohjanmaan sotealan simulaatio-ohjaajat erilaisten tunteiden ja poikkeusoloissa tapahtuvan synnytyksen pyörteissä

Etelä-Pohjanmaan simulaatiopedagoginen yhteistyöverkosto toteuttaa kahdesti lukuvuodessa yhteisiä koulutustilaisuuksia. Kevään 2026 simulaatio-ohjaaja-koulutus toteutettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun Kampustalolla 22.4.2026. Simulaatio-ohjaaja-koulutuksen teemana oli tällä kertaa Synnytys poikkeusolosuhteissa ja haastavat tunteet. Koulutukseen osallistui hoitotyön ja sosiaalialan asiantuntijoita sekä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta että Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedusta. Lisäksi synnytyssimulaatiotilannetta pääsi seuraamaan suuri joukko hoitotyön, fysioterapian ja sosiaalialan opiskelijoita.

Valtaosa synnytyksistä Suomessa tapahtuu sairaalassa, mutta osa synnytyksistä voi edetä nopeasti eikä synnyttäjä ehdi sairaalaan aikomuksistaan huolimatta (Pystynen ym., 2023, s. 1299). Aina ei synnytyspaikkaa voi valita, vauva voi syntyä esimerkiksi kotona, marketissa, koululla, lentokoneessa tai matkalla sairaalaan. THL:n tilastojen mukaan vuosina 2020–2021 Suomessa syntyi suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella 405 lasta (THL, 2022).

Kaikkien hoitotyöntekijöiden on hyvä tunnistaa nopeasti etenevä synnytys ja saada valmiuksia tilanteessa toimimiseen. Gunnarsson ym. (2023) kuvailevat nopeasti etenevän synnytyksen merkkejä olevan sikiökalvojen puhkeamisen jälkeen ilmenevät säännölliset, kipeät ja tiheät, alle 5 minuutin välein tulevat supistukset uudelleensynnyttäjällä. Synnytystilanteeseen liittyy myös monenlaisia tunteita ja reaktioita. Tilanteessa toimiminen edellyttääkin hoitohenkilökunnalta hyviä empatia- ja kannustustaitoja.

Simulaatioihin liittyvät tunteet ja simulaatioiden yhteisöllisyys

Tilaisuuden alussa KT Virpi Salo esitteli väitöskirjansa keskeisiä tuloksia kertoen simulaatio-opetustilanteiden herättämistä erilaisista tunteista ja tunnereaktioista. Hän toi esiin sen, että simulaatioihin osallistuminen toimijana voi herättää opiskelijoissa sekä positiivisia että negatiivisia tunteita. Moni saattaa kokea jopa pelkoa, vihaa ja ahdistusta. Kaikille esiintyjän roolin ottaminen ei ole helppoa. Ahdistavana voidaan kokea pelko simulaatiotilanteessa epäonnistumisesta ja epämukavan palautteen saamisesta. Opettajien on tärkeä tunnistaa myös se, että erilaiset simulaatiot voivat herättää erilaisia tunteita opiskelijoissa myös sen vuoksi, että heillä on hiljattain ollut henkilökohtaisessa elämässään simulaatiotilannetta vastaava tai muistuttava tapahtuma, esimerkiksi läheisen kuolema. Olisi tärkeää, että opiskelija rohkaistuisi kertomaan opettajalle, jos hänellä on ollut jokin tietty vaikea tilanne, ettei hänen tarvitsisi osallistua toimijana kyseiseen simulaatioon.

Simulaatiotilanteet luovat mahdollisuuden harjoitella myös hoitotyössä ja sosiaalityössä tarvittavia vuorovaikutus- ja yhteisöllisyystaitoja. Tiimityöosaamista tarvitaan sekä arjen kliinisissä hoitotyön tilanteissa että myös poikkeusoloissa.

Monitoimihybridiluokan esittely

Virpi Salon esityksen jälkeen Arttu Mustajärvi esitteli SEAMKin Kampustalon uunituoretta monitoimihybriditilaa ja sen modernia teknologiaa. Tilan tekniset laitteet mahdollistavat korkealaatuisten hybridiopetustilaisuuksien toteuttamisen. Opiskelijoiden on mahdollista seurata aikaisempaa helpommin Teamsin avulla luokkatilassa toteutettavia bed site -simulaatioita, sillä opettaja voi käsimerkein kutsua tekoälyllä toimivan kameran mukaansa potilasvuoteen äärelle. Kamerakuva on terävä, joten myös etänä oleva opiskelija näkee tarkasti esimerkiksi nenämahaletkun laiton tai katetroinnin yksityiskohdat. Samanaikaisesti voidaan myös jakaa useaa näyttöä.

Kun Victoria saapui synnyttämään Kampustalolle…

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen synnytyssimulaattorinukke Victoria saapui synnyttämään Kampustalolle taitavien kätilöiden saattamana Sedun ambulanssilla. Ambulanssilla Victoriaa kuljettanut lehtori, sairaanhoitaja YAMK Pasi Jaskari peruutti ambulanssin taitavasti Kampustalon pääovelle ja kuljetti Victorian asianmukaisilla kuljetuspaareilla Kampustalon aulaan.

Synnytyssimulaation suunnittelusta, valmistelusta ja ohjaamisesta vastasivat Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kätilöt Jaana Loukasmäki ja Emmi Rajaniemi. Synnytys poikkeusolosuhteissa keräsi tapahtumapaikalle Seinäjoki-salin kupeeseen simulaatio-ohjaaja-koulutukseen osallistuneiden hoitotyön ja sosiaalialan asiantuntijoiden ja opettajien lisäksi runsaasti hoitotyön, fysioterapian ja sosiaalialan opiskelijoita. Hoitotyön opettajista Raila Kärnä, Elina Södergård ja Pasi Jaskari pääsivät toimimaan synnytyssimulaatiossa. Lisäksi toimimaan pääsi myös muutamia opiskelijoita. Skenaario eteni jouhevasti ja vauva syntyi. Synnyttäjäkin selvisi hyvin. Muutamat hoitotyön opettajat ja asiantuntijat toimivat lisäksi tarkkailijoina. Simulaation jälkeen toteutetussa debriefing-keskustelussa pohdittiin syvällisesti simulaatioskenaarion herättämiä tunteita ja ajatuksia sekä toimijoiden että tarkkailijoiden näkökulmasta. Kuvissa 1, 2 ja 3 havainnollistetaan simulaation etenemisen vaiheita.

Yhteenvetona voidaan todeta, että koska simulaatioskenaarioihin liittyy sekä niiden teemojen että toteutustapojen osalta monenlaisia tunteita ja reaktioita, simulaatiopedagogisten tilanteiden ohjaajien on hyvä pyrkiä ennakoimaan tilanteisiin mahdollisesti liittyviä erilaisia tunteita kyetäkseen ohjaamaan tilanteita ja palautekeskusteluita kannustavasti ja empaattisesti.

Mari Salminen-Tuomaala
TtT, dosentti, yliopettaja, Kliininen asiantuntijuus
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

mari.salminen-tuomaala(a)seamk.fi

Kirjoittaja on terveystieteiden tohtori, joka toimii kliinisen hoitotyön yliopettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Hän on sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus -tutkinnon YAMK-yliopettaja sekä Terveyden edistäminen ja hoitotyö -tutkimusohjelman vetäjä. Hän toimii myös dosenttina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden terveystieteiden yksikössä (hoitotieteen dosentuuri).

 Pasi Jaskari
Sairaanhoitaja YAMK, lehtori
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu

pasi.jaskari(a)sedu.fi

Tanja Mäkynen
Sairaanhoitaja YAMK, koulutuskoordinaattori, AmO
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, Osaamisen kehittämisen palvelut

tanja.makynen(a)hyvaep.fi

Lähteet

Gunnarsson, B., Skogvoll, E., Jónsdóttir, I.H., Røislien, J.,   5 , Smárason, A.K. (2017). On predicting time to completion for the first stage of spontaneous labor at term in multiparous women. BMC Pregnancy and Childbirth, 12;17(183), 1-8. doi: 10.1186/s12884-017-1345-1.

Pystynen, M., Äyräs, O., Harve-Rytsälä, H., Peräjoki, K., Tommila, M., & Pirneskoski, J. (2023). Suunnittelematon synnytys sairaalan ulkopuolella. Duodecim, 139, 1299–306. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo17806.pdf

THL. (2022). Suomen virallinen tilasto. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2020–2021. Tilastoraportti 41/2022. Helsinki.