Energiatehokkuus kuuluu johdon agendalle – Mäkelä Alu kehittää vastuullisesti

Energiatehokkuus on yritykselle mahdollisuus vahvistaa kilpailukykyä, pienentää kustannuksia ja rakentaa vastuullisempaa tulevaisuutta. Alajärvellä toimiva alumiiniprofiilien valmistaja Mäkelä Alu panostaa tulevaisuuskestävään tekemiseen. Yritys tarjoaa samalla myös esimerkin siitä, miten energiatehokkuus voidaan tuoda osaksi yrityksen johtamista, investointeja ja päivittäistä tekemistä.

Mäkelä Alu on mukana valtakunnallisessa, vapaaehtoisessa energiatehokkuussopimuksessa. Energiatehokkuussopimukset tarjoaa mallin energiankäytön järjestelmälliseen tehostamiseen. Yritys liittyi sopimukseen vuonna 2020. Mäkelä Alun kestävyysjohtaja Päivi Venesojan mukaan lähteminen oli luonteva askel energiaintensiiviselle yritykselle.

Seuraavalla videolla Päivi Venesoja kertoo Mäkelä Alun kokemuksia energiatehokkuustyöstä ja energiatehokkuussopimukseen liittymisestä. ”Meillä on useita mm. valimo ja erilaisia uuneja, joten energiankulutus on merkittävä osa toimintaa. Siksi energiatehokkuus kuuluu luonnollisesti osaksi vastuullisuustyötämme”, Venesoja kertoo.

Katso video: Energiatehokkuuden johtaminen – Käytännön kokemuksia energiatehokkuussopimuksesta.

Mäkelä Alu valmistaa alumiiniprofiileja, joita käytetään muun muassa rakennusteollisuudessa, ajoneuvoissa, valaistuksessa ja sähköteollisuudessa. Yrityksellä on tuotantoa Alajärven Luoma-aholla ja Kouvolan Voikkaalla.

Energiatehokkuus johdon agendalle

Venesoja kertoo, että energiatehokkuussopimus toi Mäkelä Alun energiatehokkuustyöhön selkeämmän rakenteen, vastuut ja seurannan. Samalla energiatehokkuus nousi entistä vahvemmin johdon agendalle.

Venesojan mukaan energiatehokkuus näkyy investointipäätöksissä, tuotannon kehittämisessä, prosessien ohjauksessa ja päivittäisessä tekemisessä. Hän lisää, että heillä on ollut kunnianhimoinen hiilineutraaliustavoite oman toiminnan ja sisäisen logistiikan osalta. Siihen kuuluu luonnollisena osana energiatehokkuus.

Energiatehokkuussopimukseen liittymisen myötä yrityksessä on määritelty energiatehokkuustyölle vastuuhenkilöt, raportoija ja ohjausryhmä. Lisäksi käyttöön on otettu osastokohtaiset energiatehokkuustyöryhmät, joissa on mukana työntekijöitä eri rooleista. Venesoja muistuttaa, että henkilöstö tietää usein parhaiten, missä on kehittämisen mahdollisuuksia ja mitä voitaisiin tehdä fiksummin.

Mittarointi ja raportointi tekevät työn näkyväksi

Järjestelmällinen energiatehokkuustyö on tuonut Mäkelä Alulle parempaa näkyvyyttä energiankulutukseen. Energiatehokkuussopimukseen liittymisen jälkeen mittarointia on tarkennettu osastokohtaisesti ja osittain myös prosessitasolla.

Venesoja huomauttaa, että kulutus kannattaa pilkkoa pienempiin osiin. Silloin löydetään pullonkauloja, kehittämiskohteita ja säästömahdollisuuksia. Mäkelä Alun osastoille on asetettu omia energiatehokkuustavoitteita. Yksi keskeinen mittari on energiankulutus suhteessa tuotettuihin tonneihin. Näin voidaan seurata, miten energiankäyttö kehittyy suhteessa tuotantoon.

Energiatehokkuussopimusten mukana tuleva raportointitarve tuo työhön vuosirytmin. Se auttaa kokoamaan tehdyt toimenpiteet, arvioimaan niiden vaikutuksia ja seuraamaan kehitystä. Samalla myös pienemmät teot, kuten paineilmavuotojen korjaukset, valaistuksen ohjaus, prosessien optimointi ja tyhjäkäynnin vähentäminen, tulevat näkyviksi.

Henkilöstö mukaan energiatehokkuustyöhön

Mäkelä Alussa energiatehokkuudesta on tehty koko henkilöstön asia. Yrityksessä on otettu käyttöön energiahavainnot samaan tapaan kuin turvallisuus-, ympäristö- ja laatuhavainnot.

Työntekijä voi tehdä havainnon esimerkiksi energiankäytön kehityskohteesta, paineilmavuodosta tai väärään aikaan päällä olevasta laitteesta. Venesojan kokemusten mukaan tuotannosta tulee hyviä ideoita. Välillä henkilöstö on jo itse toteuttanutkin asioita.

Tuloksia investoinneista ja arjen teoista

Mäkelä Alu on toteuttanut useita energiatehokkuutta parantavia investointeja. Mm. hukkalämmön talteenotolla ja pursotuslinjan sähköistämisellä on saavutettu merkittävä hiilidioksidipäästövähennys ja samalla huomattava energian säästö. Lisäksi anodisoinnin energiajärjestelmän uudistamisen vaikutukseksi arvioidaan noin 800 tonnin hiilidioksidipäästövähennys ja noin 500 megawattitunnin energiasäästö.

Yrityksessä on tehty isojen toimien lisäksi myös pienempiä parannuksia, kuten LED-valaistusta, valaistuksen automaatiota, prosessien lämpötilojen optimointia, eristysten parantamista ja paineilmavuotojen korjaamista.

Energiatehokkuus tukee vastuullisuutta

Mäkelä Alun kokemusten perusteella järjestelmällinen energiatehokkuustyö parantaa kustannusten hallintaa, tukee investointien priorisointia ja lisää läpinäkyvyyttä. Se auttaa myös varautumaan vastuullisuusraportointiin, sillä energiankulutukseen, päästöihin ja toimenpiteiden vaikutuksiin liittyvä data on tärkeä osa yrityksen vastuullisuustietoa.

”Data pitää olla koko ajan paremmin hallussa. Meidän pitää pystyä näyttämään, mitä olemme tehostaneet ja millaisia vaikutuksia toimilla on ollut”, Venesoja täsmentää.

Mäkelä Alussa energiatehokkuustyö linkittyy laajempaan vastuullisuuteen. Yrityksen vastuullisuusajattelu kiteytyy missioon ”Yhdessä planeetan parhaaksi”. Vuoden 2025 vastuullisuusraportissa Mäkelä Alu kertoo saavuttaneensa nettonollapäästöt omassa tuotannossa ja sisäisessä logistiikassa strategisen tavoitteensa mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseen ovat vaikuttaneet energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvaan energiaan panostaminen sekä tuotantoprosessien ja energiaratkaisujen optimointi. Lisäksi jäljelle jäävät päästöt on katettu päästöoikeuksien hankinnalla.

Mäkelä Alun esimerkki osoittaa, että vaikuttava energiatehokkuustyö on kiinteä osa johtamista. Se on osaltaan väylä parempaan johtamiseen, henkilöstön osallistamiseen, vastuullisuustyön vahvistamiseen ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttamaa eRemppa – Energiatehokkuustoimia Etelä-Pohjanmaalla -hanketta, joka on Euroopan unionin osarahoittama. Artikkelissa esitelty video Energiatehokkuuden johtaminen – Käytännön kokemuksia energiatehokkuussopimuksesta on tuotettu osana eRemppa-työkalupakkia Seinäjoen ammattikorkeakoulun hankkeessa eRemppa – Energiatehokkuustoimia Etelä-Pohjanmaalla. Video on tallenne Energiatehokkuuden johtaminen -työpajasarjan esityksistä

Artikkeli on osa Yrityksen eRemppa -artikkelisarjaa, jonka aiemmat osat löydät SEAMKin verkkolehdestä:

• Konepajan energiaremontilla tehostaminen osaksi arkea – case KonepajaX Oy
• Tukiälyä yrityksen energiatehokkuustyöhön – case nolla_E
• Tyhjäkäyntikävelyllä tunnistetaan yrityksen energiahukka yhdessä henkilöstön kanssa
• Yrityksen energiatehokkuusasiat haltuun johtamalla

Heli Hietala
SEAMK

Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä ja asiantuntijana yritysten kiertotaloutta, asiakaslähtöisyyttä ja tulevaisuuskestävää liiketoimintaa edistävissä hankkeissa.

Lähteet

Mäkelä Alu. (2025). Vuoden 2025 vastuullisuusraportti on julkaistu. https://makelaalu.fi/uutiset/vuoden-2025-vastuullisuusraportti-on-julkaistu/

Venesoja, P. (20.11.2025). Energiatehokkuuden johtaminen – Käytännön kokemuksia energiatehokkuussopimuksesta. [Video]. YouTube. https://youtu.be/2X4J1Mrhm4Y