Edullisempi asumisen tulevaisuus rakentuu yhteistyössä – Sevas Kodit Oy hackathon synnytti uusia avauksia 

Korkeiksi kohonneet vuokrahinnat ovat yksi kasvavien kaupunkien keskeisistä haasteista. Erityisesti opiskelijoiden, työperäisten muuttajien ja kansainvälisten osaajien kohdalla asuminen vaikuttaa suoraan siihen, kuinka helposti uuteen kaupunkiin on mahdollista tulla, asettua ja rakentaa toimivaa arkea. Kun uudisrakentaminen on kallista ja rakentamisen kustannukset heijastuvat väistämättä vuokratasoon, tarvitaan myös muita tapoja lisätä toimivia ja saavutettavia asumisratkaisuja.

Sevas Kodit Oy -hackathon lähti etsimään uusia näkökulmia tähän haasteeseen. Hackathon järjestettiin osana Euroopan unionin osarahoittamaa Hackathonit innovoinnin kiihdyttimiksi Etelä-Pohjanmaalle -hanketta. Haasteeseen saatiin kuusi ratkaisuehdotusta, joista viisi eteni pitchausvaiheeseen. Ideat lähestyivät samaa haastetta useista eri suunnista. Osa tiimeistä keskittyi asumisen yhteisöllisyyteen, osa liikkumiseen, osa olemassa olevan asuntokannan parempaan hyödyntämiseen ja osa uudenlaisiin modulaarisiin asumisratkaisuihin. Kaikki viisi seuraavaksi esiteltyä tiimien ratkaisuehdotusta kuvaavat hyvin sitä, kuinka asumisen kehittäminen kytkeytyy tilojen lisäksi arjen sujuvuuteen, liikkumiseen, palveluihin ja alueelle kiinnittymiseen.

Sopiva kämppäkaveri tekee soluasumisesta houkuttelevampaa

Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelija Jenni Peltokosken idea keskittyi sopivien soluasumisen asuinkumppaneiden löytymiseen. Lähtökohtana oli ajatus siitä, että soluasuminen voisi olla monelle nykyistä kiinnostavampi vaihtoehto, mikäli asukkailla olisi paremmat mahdollisuudet löytää itselleen sopivat kämppäkaverit ja tutustua näihin ennen muuttoa. Yhteisasuminen ei ole pelkkä asumismuoto, vaan arjen jakamista. Siksi sillä on suuri merkitys, millaiset ihmiset asuvat samassa solussa.

Ideassa asukkaat voivat ryhmittyä tai valita asumisseuraa esimerkiksi arjen rytmin, siisteyden, sosiaalisuuden tai muiden asumisen sujuvuuteen vaikuttavien tekijöiden perusteella. Samanhenkisten kämppäkavereiden löytämistä tukee kyselylomake, jonka avulla voidaan kartoittaa sopivia asuinkumppaneita. Tämä voi lisätä joustavuutta, parantaa asumisviihtyvyyttä ja tehdä soluasumisesta aidosti houkuttelevan vaihtoehdon etenkin opiskelijoille.

Joustavaa ja kustannustehokasta uudisrakentamista asuntomoduuleilla

CLT Lifen ratkaisuehdotus toi keskusteluun modulaariset ja siirrettävät asumisratkaisut. Ideana oli kehittää modulaarinen soluasunto, joka voisi toimia joko pysyvänä tai siirrettävänä rakennuksena. Tällainen ratkaisu sopii hyvin tilanteisiin, joissa asuntotarve vaihtelee ajallisesti tai alueellisesti. Opiskelija-asumisen kysyntä voi kasvaa tietyillä alueilla nopeasti, mutta perinteinen rakentaminen on usein hidasta, kallista ja pysyvää.

Modulaarisuuden vahvuus on joustavuudessa ja kustannustehokkuudessa. Asuntoja voidaan sijoittaa sinne, missä tarve on suurin, ja niitä voidaan myöhemmin hyödyntää uudelleen toisessa kohteessa. CLT Lifen ratkaisussa oli jopa optio siihen, että yritys voi ostaa asumismoduulit takaisin kymmenen vuoden päästä, mikäli tilaajalla ei ole niille enää tarvetta. Tämä pienentää riskiä ja tekee ratkaisusta kannattavan myös toimeksiantajan näkökulmasta.

CLT Lifen idea avasi kohtuuhintaiseen asumiseen rakentamisen näkökulman, mutta ei perinteisen uudisrakentamisen ehdoilla. Ratkaisussa korostuivat nopeus, muunneltavuus ja uudelleenkäytettävyys. Se osoitti, että asumisen kehittämisessä voidaan etsiä vaihtoehtoja myös rakennustavan ja rakennuksen elinkaaren kautta.

Toimivat yhteydet tekevät lähikuntien asumisesta varteenotettavan vaihtoehdon

Isonkyrön Asuntovuokrauksen idea laajensi näkökulman Seinäjoen rajojen ulkopuolelle. Minna Sjöblomin esittämässä ratkaisussa kohtuuhintaista asumista tarkasteltiin kuntien rajat ylittävänä kokonaisuutena. Ajatuksena oli, että hyvien kulkuyhteyksien ansiosta myös lähikuntien edulliset vuokra-asunnot ovat Seinäjoella opiskeleville varteenotettava vaihtoehto.

Idean vahvuutena oli se, ettei ratkaisua haettu ensisijaisesti uusista rakenteista, vaan olemassa olevien asuntojen paremmasta käytöstä. Isonkyrön ja Tervajoen kaltaisilla alueilla on valmiita asuntoja, toimivia yhteyksiä ja rauhallista asuinympäristöä. Jos nämä kytketään paremmin Seinäjoen opiskelija- ja työmarkkinoihin, kohtuuhintaisen asumisen tarjonta voi laajentua ilman, että kaikki paine kohdistuu Seinäjoen keskusta-alueelle.

Ratkaisu sisälsi myös ajatuksen opiskelijan arjen helpottamiseen suunnitelluista palveluista. Isonkyrön tervetulopaketti opiskelijoille sisälsi mm. rahallisen stipendin, konkreettisen avun opiskeluihin liittyvän harjoittelupaikan löytämiseksi ja muun kotoutumisen tuen, paikalliset palvelut ja yhteisölliset verkostot. Tällöin kyse ei ole vain asunnon välittämisestä, vaan kokonaisvaltaisesta asumisen palvelusta. Erityisesti kansainvälisille opiskelijoille ja perheellisille muuttajille tällainen malli voi tarjota sujuvamman alun uudella paikkakunnalla.

Liikkuminen osaksi asumista

Härmän Liikenteen idea lähestyi Sevas Kodit Oy:n haastetta liikkumisen näkökulmasta. Ratkaisun ytimessä oli ajatus siitä, että joukkoliikenteen käyttö voitaisiin kytkeä osaksi vuokra-asumista. Ratkaisussa Sevaksen vuokrahintaan sisällytettiin Härmän Liikenteen kaupunkiliikenteen vuosikortti. Kun asukas saa kodin mukana myös sujuvan tavan liikkua, asunnon sijainnin merkitys muuttuu. Kauempana keskustasta sijaitseva asunto voi olla houkutteleva vaihtoehto, jos yhteydet kouluun, työhön, kauppaan ja harrastuksiin ovat helppoja ja ennakoitavia.

Idea laajensi asumisen arvolupausta. Asukas ei saa vain asuntoa, vaan myös arkea helpottavan palvelun. Tämä voi lisätä asukkaiden tyytyväisyyttä, vähentää oman auton tarvetta ja tehdä Sevas Kodit Oy:n asuntotarjonnasta saavutettavampaa. Samalla ratkaisu tukee myös sitä, että olemassa olevaa asuntokantaa voidaan hyödyntää paremmin eri puolilla kaupunkia.

Yhteisöllinen asuminen voi tukea arkeen kiinnittymistä

Seinäjoen ammattikorkeakoulun hanketiimin idea lähti liikkeelle yhteisöllisen asumisen mahdollisuuksista. Ajatuksena oli tarkastella, voisiko olemassa olevia tiloja tai rakennuksia hyödyntää uudella tavalla edullisemman asumisen tarpeisiin. Ratkaisussa asuminen nähtiin laajempana kokonaisuutena kuin yksittäisenä asuntona. Se voisi tarjota asukkaalle oman asunnon lisäksi yhteisiä tiloja, arjen kohtaamisia ja mahdollisuuksia kuulua yhteisöön.

Idea nosti esiin myös asumisen sosiaalisen merkityksen. Kohtuuhintainen asuminen voi samalla vastata yksinäisyyden, vähävaraisuuden ja kotoutumisen kysymyksiin. Erityisesti kansainvälisille opiskelijoille, työperäisille muuttajille tai uuteen kaupunkiin saapuville yhteisöllinen asuminen voi tarjota matalamman kynnyksen asettua osaksi paikallista arkea. Tällöin asumisratkaisu ei ole vain kustannustehokas, vaan myös inhimillisesti ja sosiaalisesti kestävä.

Voittajaksi valittiin liikkumisen ja asumisen yhdistävä idea

Hackathon huipentui pitchauksiin Rytmikorjaamolla Skaalaamon tiloissa Seinäjoella. Toimeksiantajan edustajista muodostunut tuomaristo valitsi voittajaksi Härmän Liikenteen idean, jossa kaupunkiliikenteen rajaton käyttö kytkettäisiin osaksi vuokra-asumista.

Voittajaidea oli kiinnostava, koska se laajensi asumisen arvolupausta. Edullinen asuminen ei rakennu vain vuokran määrästä, vaan myös siitä, kuinka hyvin koti tukee asukkaan sujuvaa arkea.  Jos liikkuminen kodin, koulun, työn, kaupan ja harrastusten välillä on sujuvaa ja ennakoitavaa, asunnon sijainti voi näyttäytyä uudella tavalla. Samalla ratkaisu voi auttaa Sevas Kodit Oy:tä hyödyntämään asuntoja myös sellaisilla alueilla, jotka eivät muuten ole yhtä houkuttelevia ilman toimivaa liikkumisen palvelua.

Tuomaristo antoi kunniamaininnan Jenni Peltokosken soluasumisen kehittämiseen liittyneelle idealle. Kunniamaininta korosti sitä, että myös asumisen sosiaalisilla tekijöillä on suuri merkitys. Kun yhteisasumisen käytännöt toimivat paremmin, soluasuminen voi muuttua väliaikaisesta kompromissista aidosti toimivaksi ja houkuttelevaksi asumisen vaihtoehdoksi.

Lopputulos oli enemmän kuin yksi voittajaidea

Sevas Kodit Oy -hackathonin tärkein tulos ei ollut pelkästään voittajan valinta. Merkittävämpää oli se, että haaste toi näkyviin useita vaihtoehtoisia tapoja lähestyä kohtuuhintaista asumista. Ratkaisut osoittivat, että asumisen kehittäminen ei ole vain rakennuttamisen, vuokrahinnoittelun tai asuntokannan hallinnan kysymys. Se on myös palveluiden, liikkumisen, yhteisöllisyyden, alueellisen yhteistyön ja asukaskokemuksen kehittämistä.

Hackathon tarjosi Sevas Kodit Oy:lle mahdollisuuden tarkastella omaa haastettaan ulkopuolisten silmin. Yritykset, opiskelijat ja hanketoimijat toivat mukaan näkökulmia, joita ei olisi syntynyt organisaation sisäisessä kehittämisessä. Juuri tässä on hackathonin arvo. Se voi tuottaa vaihtoehtoisia polkuja, uusia kumppanuuksia ja jatkokehitykseen sopivia aihioita.

Hackathonit innovoinnin kiihdyttimiksi Etelä-Pohjanmaalle -hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Maarit Liikala
Asiantuntija, TKI
SEAMK

Heikki Punkari
Projektipäällikkö
SEAMK

Sini Karjalainen
Asiantuntija, TKI
SEAMK

Satu Metsomäki
Projektisihteeri, TKI
SEAMK

Artikkelin kirjoittajat työskentelevät SEAMKissa yritysten kasvua edistävissä hankkeissa. Heillä on myös kokemusta tapahtumajärjestämisestä. Liikala on toiminut muun muassa festivaalien ja Punkari messujen järjestäjänä. Karjalainen järjestää jo perinteeksi muodostunutta kyläjuhlaa ja Metsomäki SEAMKin tapahtumia.