Digitaaliset yhteistyöalustat vauhdittamassa korkeakoulujen ja yritysten TKI-yhteistyötä

Erilaiset digitaaliset yhteistyöalustat ovat nousseet kansainvälisesti tärkeäksi väyläksi edistää korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä. Parhaimmillaan ne vauhdittavat yhteisten innovaatioiden syntyä. Alustat eivät korvaa perinteistä verkostoitumista tai luottamuksellisia suhteita, mutta toimivat tehokkaana apuvälineenä ensimmäisen askeleen ottamisessa. 

Alustoilla on monia lähestymistapoja: älykäs haku, avoin innovaatioverkosto, AI-pohjainen markkinapaikka, integroitu projektialusta, mutta kaikissa on yhteistä pyrkimys nopeuttaa ja sujuvoittaa partnerin löytöä sekä lisätä onnistuneiden yhteistyöprojektien määrää. Suurimpien alustojen julkaisemien arvioiden mukaan niiden kautta on toteutettu jo tuhansia projekteja. Tunnetuimpia kansainvälisiä alustoja ovat hyödyntäneet monet suuryritykset kuten esimerkiksi Google, Amazon, Microsoft ja AstraZeneca. Referenssitarinoissaan palvelut tuovat esille myös onnistuneita projekteja, joissa osapuolena ovat olleet startup- ja vakiintuneemmat pk-yritykset. 

Näitä tunnetuimpia käytössä olevia yhteistyöalustoja on esimerkiksi brittiläinen IN-PART-alusta, jonka kautta on aloitettu yli 14 000 keskustelua akateemisten tutkijoiden ja teollisuuden edustajien välillä vuodesta 2014 lähtien. Vastaavasti kansainvälinen Crowdhelix-verkosto kokoaa yhteen satoja yliopistoja ja yrityksiä kymmenistä maista teemakohtaisiin yhteisöihin, joissa etsitään kumppaneita esimerkiksi EU-hankkeisiin. Uudempi NotedSource hyödyntää tekoälyä. Siellä algoritmi seuloo tuhansien tutkijoiden verkostosta parhaat matchit tarpeeseen. Mainittavia ovat myös Konfer sekä osana EU-hanketta käynnistynyt Venture Alliances -alusta. Myös yhteisöpalvelut kuten LinkedIn sisältävät mahdollisuuksia toteuttaa vastaavaa kohtaantoa. 

Pienemmässä mittakaavassa tällaisiksi yhteistyöalustoiksi laskettavia on paljon. Monet suomalaiset korkeakoulut kuuluvat Eurooppalaiset yliopistot -alliansseihin, jotka ovat toteuttaneet virtuaalisia kampuksia, joissa korkeakoulujen henkilöstö, opiskelijat sekä paikalliset partnerit (ml. yritykset) voivat kohdata. Korkeakouluilla on myös omille kohderyhmilleen suunnattuja yhteistyöalustoja, esimerkiksi yrityskiihdyttämöitä tai erilaisten viestisovellusten, projektinhallintatyökalujen tai bottien avulla toteutettuja ratkaisuja madaltaa kynnystä yhteydenottoon, löytää tietoa ja käynnistää yhteistyötä. 

Digitaalisten alustojen käyttöön voi syntyä jatkossa myös institutionaalista kannustusta EU-tasolla, sillä rahoittajat saattavat edellyttää niiden huomioimisen rahoitettavissa hankkeissa. 

Yrityshaastattelut osoittavat kiinnostusta 

Kahdeksan eteläpohjalaisen pk-yrityksen edustajille tehdyssä selvityksessä tiedusteltiin, miten kiinnostavana nämä pitivät vuorovaikutteista verkkosivustoa- tai alustaa, jossa yritykset voivat olla yhteydessä korkeakoulun asiantuntijoihin ja edistää yhdessä tutkimus- sekä kehittämisprojekteja. Yritykset toimivat hyvin eri toimialoilla kuten valmistavassa teollisuudessa, teknisessä tukkukaupassa, mainonnassa ja markkinoinnissa sekä SaaS-palvelun tuottajina. Vastaajista puolet koki ajatuksen yhteistyöalustasta kiinnostavana (joko erittäin tai melko kiinnostavana). Puolet taas yhdentekevänä. Tähän vaikutti vastaajien mukaan se, että erilaisia digitaalisia sovelluksia ja palveluita on käytössä jo niin paljon. Toisaalta vastaajat painottivat myös suoran ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen tärkeyttä esimerkiksi puheluin tai tapaamisin. 

Potentiaalia koulutuksen, TKI-toiminnan ja liiketoiminnan kehittämisen teemoja yhdistävälle palvelulle kuitenkin kokivat nekin, jotka eivät yhteistyöalustasta innostuneet. Kaikki vastaajat ilmaisivat nimittäin olevansa kiinnostuneita paikallisesta journalistisesti toimitetusta verkkomediasta, joka keskittyisi alueen yritystoimintaan ja liiketoiminnan kehittämiseen, koulutukseen sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan. 

Eteläpohjalaisten yritysten edustajien vastaukset perustuvat kysymyksen mielikuviin, sillä kokemusta digitaalisesta yhteistyöalustasta heillä ei ollut. Kiinnostus alustaa kohtaan voi heidän mukaansa syntyä, kun alustasta ja sen hyödyistä on konkreettista kokemusta. 

Yhteistyöalustan alustava mallinnus

Digitaalinen yhteistyöalusta voisi toimia matalan kynnyksen kontaktipisteenä korkeakoulujen ja yritysten välillä, tarjoten helpon tavan löytää sopivia asiantuntijoita, tutkimusryhmiä, palveluja ja kehittämismahdollisuuksia. Alustan älykäs hakutoiminto, asiantuntijaprofiilit ja automaattisesti ohjautuva yhteydenottokanava nopeuttaisivat oikean kumppanin löytämistä ja madaltaisivat kynnystä aloittaa yhteistyö. Yritykset voisivat ilmoittaa kehittämistarpeensa ja saada niihin kohdennettuja ehdotuksia, kun taas korkeakoulu saisi koottua selkeän näkymän yritysten kysyntään. Lisäksi alustaan voisi sisältyä dokumentointityökaluja, jotka tukisivat yhteistyön alkuvaiheen organisointia, vaikka varsinainen työskentely jatkuisi myöhemmin muulla tavoin. 

Alusta vastaisi yrityksissä tunnistettuun tarpeeseen saada helposti lähestyttävä, selkeä ja konkreettinen tapa edistää yhteistyötä, ilman, että se korvaisi henkilökohtaisia kontakteja, joiden merkitys korostui yrityshaastatteluissa. Alusta tarjoaisi etenkin väylän tutustua korkeakoulun TKI-toimintaan, tutkimusympäristöihin ja opiskelijayhteistyön mahdollisuuksiin, ja se voisi lisätä kiinnostusta myös laajempaa yhteistyötä kohtaan.  

Huomioitavaa

On hyvä muistaa, että teknologia ei yksin ratkaise kaikkea. Luottamus ja yhteisymmärrys ovat yhä avainasemassa. Alustat kyllä tarjoavat neutraalin maaperän ensikontaktille, mutta osapuolten on silti käytävä läpi peruskysymykset: Mitä yhteistyöltä halutaan ja odotetaan? Tutkija voi olla kiinnostunut julkaisuista, yritys taas patentoinnista – jo alussa on tärkeää kirkastaa tavoitteet, jotta molemmat hyötyvät.  

Myös aikatauluista sopiminen on ratkaisevaa: tieteellinen tutkimus voi edetä akateemisin ehdoin, kun taas yrityksellä saattaa olla tiukat markkinointiajat mielessä. Digialustat auttavat osaltaan tässäkin tarjoamalla selkeät puitteet kommunikoinnille ja tehtävien seurannalle, mutta ihmisten välinen ymmärrys on se, mikä lopulta sinetöi onnistuneen yhteistyön.

Tuomas Rauhala
viestinnän asiantuntija
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Seinäjoen ammattikorkeakoulun TKI-kumppanuusmallilla enemmän ja vaikuttavampaa TKI-toimintaa Etelä-Pohjanmaalle -hanketta, joka on Euroopan unionin osarahoittama. Kirjoittajat ovat kehittäneet hankkeessa uudenlaisia toimintamalleja, joilla tuetaan korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä. Hanke toteutettiin ajalla 1.1.2023 – 30.7.2025