Uusien opiskelijoiden kielitaitotarve- ja kansainvälistymismielikuvat

IB:tä lukuun ottamatta kieli-infoon osallistujia pyydettiin vastaamaan kyselyyn, jossa kysyttiin heidän mielikuviaan liittyen tulevien työtehtäviensä kielitaitotarpeista ja kansainvälisyydestä. Opiskelijoilta kysyttiin myös heidän kiinnostuksestansa opiskella muitakin kieliä kuin ruotsia ja englantia. Lisäksi kysyttiin kiinnostuksesta kotikansainvälistymistä ja opiskelijavaihtoa kohtaan. Vastaajia oli yhteensä 202, joista 65 % naisia ja 35 % miehiä.

Poikkeuksetta kaikki vastaajat uskoivat tarvitsevansa englannin kieltä tulevissa ammateissaan. Peräti 70 % vastaajista uskoi tarvitsevansa ruotsia työssään. Kaksi kolmasosaa vastaajista oletti tarvitsevansa muutakin kieltä kuin ruotsia tai englantia tulevalla urallaan. Restonomi-vastaajista yli 70 % ilmoitti tarvitsevansa muita kieliä, kun taas liiketalouden vastaajien vastaava luku oli 56 %. Tämä oli alhaisin luku kaikista neljän koulutusohjelman vastauksista.

Kyselyyn vastanneista noin kaksi kolmasosaa (KITI 57 %, KUTU 69 %, Resto 75 %, LITA 73 %) suunnitteli valitsevansa opintojensa aikana jonkin kolmannen kielen. Opiskelijoilta kysyttiin myös, minkä kielen he valitsisivat. Eniten mainintoja sai espanja (64 mainintaa). Se oli erityisen suosittu liiketalouden (29 mainintaa), kulttuurituotannon (15 mainintaa) ja restonomien (12 mainintaa) keskuudessa. Saksa (55 mainintaa) oli suosittu erityisesti liiketalouden opiskelijoiden keskuudessa.  Yllättäen 12 kulttuurituotannon opiskelijaa ilmoitti olevansa kiinnostunut saksan opinnoista. Kolmanneksi suosituin kieli oli venäjä (21 mainintaa). Ranska sai 18 mainintaa ja japani neljä. 12 vastaajaa toivoi SeAMKissa tarjottavan kiinan kieltä.

Kuva: Opiskelijoita istumassa lomakkeiden parissa keltaisessa auditoriossa.

Valtaosa vastaajista (n. 90 %) uskoi tarvitsevansa kulttuurienvälisen viestinnän osaamista työurallaan. Noin 70 % vastanneista opiskelijoista oli kiinnostunut joko vaihto-opiskelusta partnerikorkeakoulussa tai kotikansainvälistymisestä. Usea vastaaja, joka ei ollut kiinnostunut liikkuvuudesta oli kuitenkin kiinnostunut kotikansainvälistymään.

Vastusten perusteella voi todeta, että näistä lähtökohdista SeAMKin on hyvä ponnistella opiskelijoidensa kansainvälistämiseksi. Vaikka englanti on tämän päivän lingua franca, jonka avulla viestintä erikielisten osapuolten välillä useimmiten hoituu, opiskelijoille toivottavasti valkenee opintojen edetessä, että joka paikassa kaikki eivät hallitse englantia samassa mittakaavassa, kuin suomalaisen koulutusjärjestelmän läpikäyneet. Kaikki opiskelijat eivät työllisty suuriin yrityksiin tai organisaatioihin, joissa jopa työkieli saattaa olla englanti. Osa valmistuneista päätyy työtehtäviin, joissa yhteistyökumppanit ovat ulkomaisten pk-yritysten edustajia. Näissä ympyröissä vastaan saattaa tulla yhteistyökumppanin rajallinen englanninkielen taito.

Syksyn 2018 kyselyssä saamme toivottavasti vastauksia edellä kuvattuihin kysymyksiin myös tekniikan ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoilta. Sekä tekniikan että terveysalan koulutus tarjoaa kielitaitoisille erinomaiset mahdollisuudet ulkomailla työskentelyyn. Myös kotimaassa näiden alojen asiantuntijat voivat löytää mielenkiintoisia ja palkitsevia työtehtäviä juurikin kielitaitonsa ja kulttuurienvälisen osaamisensa ansiosta.

Heli Simon
lehtori, saksan kieli, kv-hankkeet,
SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri