Terveiset maailmankongressista Roomasta

Aurinkoiset terveiset Nursing Education & Research 2018 -maailmankongressista Roomasta

Sain puhujakutsun Nursing Education & Research 2018 -maailmankongressiin Roomaan 23-25.4.2018. Aiheenani oli Nursing and medical staff’s experiences of simulation education. Antoisaan konferenssiin osallistui runsaasti terveydenhuollon opettajia, sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, tutkijoita ja lääkäreitä Euroopasta, USA:sta, Aasiasta ja Afrikasta. Konferenssi oli hieno tilaisuus verkostoitua ja hankkia uusia TKI-kumppaneita eri puolilta maailmaa.

Konferenssi oli aitiopaikka hahmottaa hoitotyön opetuksen ja hoitotieteellisen tutkimuksen ydinkysymyksiä tällä hetkellä. Vaikka asiakas on hoitotyön keskiössä kaikkialla maailmassa, haasteet hoitotyössä ovat erilaiset eri maissa. Digitalisaatiokehityksen myötä Suomessa ja monissa Euroopan maissa keskitytään ajasta ja paikasta riippumattoman etäpalveluohjauksen kehittämiseen pitkäaikaissairaiden omahoidon tueksi. Asiakkaille tarjotaan heidän tarvitsemiaan palveluita kotiin. Esittelen tässä artikkelissa lyhyesti muutamia kongressissa nousseita hoitotyön ilmiöitä.

Moniammatillisen simulaatio-opetuksen kehittäminen Suomessa

Hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden osaamisvaatimukset ovat muuttuneet nopeasti teknologisen kehityksen sekä sosiaali- ja terveyspoliittisten linjausten vuoksi. Uusia haasteita tuovat sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteiden kehittäminen ja toimintamallien uudistaminen sekä teknologian monimuotoisempi hyödyntäminen. Laadukas hoitotyö edellyttää monialaisen osaamisen ja asiantuntemuksen yhdistämistä sekä tehtävien synkronointia. Terveydenhuollon tehtävien kompleksisuuden lisääntyessä moniammatillinen yhteistyö edistää potilaslähtöistä, kokonaisvaltaista hoitoa. Hyvien hoitotulosten saavuttamiseksi olisi tärkeää järjestää moniammatillista täydennyskoulutusta ja hyödyntää opetusmenetelmiä, jotka auttavat hoitohenkilökuntaa ja lääkäreitä työskentelemään yhdessä tehokkaasti ja toistensa työpanosta arvostaen.

Vuorovaikutus-, yhteistyö- ja tiimitaitojen kehittämiseksi sekä kliinisten hoitotilanteiden hallinnan edistämiseksi tarvitaan toiminnallisia opetusmenetelmiä, jotka palvelevat työelämässä olevien koulutustarpeita. Innovatiivisilla, pedagogisilla menetelmillä ja oppimisympäristöihin liittyvillä ratkaisuilla on keskeinen merkitys työelämässä olevien ammattilaisten ammattitaidon kehittymiselle. Yksi optimaalinen menetelmä on moniammatillinen simulaatio-opetus.

Simulaatio-opetus voidaan kuvata selkeät oppimistavoitteet sisältävänä, todellisuutta jäljittelevänä toimintana mahdollisimman aidossa kontekstissa. Simulaatio-opetuksen tavoitteena on kokonaisvaltainen, kokemuksellinen ja toiminnallinen oppiminen sekä erilaisten kompetenssien kehittyminen. Simulaatio-opetuksen myötä voidaan parantaa potilasturvallisuutta, sillä simulaatioharjoitusten avulla on mahdollista kehittää tilanneherkkyyttä ja ongelmanratkaisutaitoja, jotka ovat tärkeitä läheltä piti -tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi.

START vai SALT

Akuuttihoitotyössä tarvitaan erilaisia, tehokkaita potilaan tilan arviointimenetelmiä. Professori Rega esitteli kaksi amerikkalaista tilan arviointimenetelmää, joita voidaan käyttää sekä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa että myös päivystyspoliklinikalla. Hänen mukaansa sairaanhoitajaopiskelijoille on tärkeää opettaa sekä START-menetelmä (simple triage and rapid treatment) että SALT-menetelmä (sort, assess, lifesaving interventions, treatment). Molemmat menetelmät ovat hyödyllisiä tilanteissa, joissa tarvitaan nopeaa päätöksentekoa. Menetelmät voidaan opettaa simulaatio-opetuksen keinoin.

Monikulttuurinen, eettisesti haasteellinen hoitotyö Afrikassa

Sen sijaan Afrikassa, erityisesti 11 eri kansallisuutta sulauttaneessa Pretoriassa, pohditaan, millaisista asioista potilaan kokonaisvaltainen, inhimillinen hoitotyö sairaalassa muodostuu. Haasteena Etelä-Afrikassa on se, että 85% väestöstä yhä uskoo perinteisiin, ei-lääketieteellisiin hoitomenetelmiin. Tästä seuraa se, että hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden antaman hoidon ohella asiakkaan arvoja kunnioittava hoito sairaalassa sisältää myös erilaisten poppamiesten loitsuja ja voiteluita, sukulaisten laulu- ja tanssiesityksiä sekä uskonnollisia rituaaleja. Toisinaan erilaiset rituaalit saattavat aiheuttaa riskejä potilaiden turvallisuudelle ja aiheuttavat haasteita hoitohenkilökunnalle. Hoitohenkilökunta joutuu ottamaan kantaa eettisesti haasteellisiin tilanteisiin, joissa on puntaroitavana potilasyksilön arvojen ja toiveiden kunnioittaminen suhteessa muiden potilaiden toiveisiin ja jaksamiseen. Eri heimojen edustajien läsnäolo sairaalassa tuo arkeen värikkäitä ja iloisia hetkiä, mutta myös vaikeita konflikteja.

Opiskelijan vahvuuksia arvostamalla laadukkaampiin opinnäytetöihin

Opinnäytetöiden arviointia ohjaavat tarkat arviointikriteerit eri puolilla maailmaa. Professori Coetzeen mukaan usein keskitytään liikaa siihen, mitä opinnäytetyöstä puuttuu ja mikä on kuvattu heikosti. Liian usein opiskelija joutuu työstämään opinnäytetyösuunnitelmaansa yksin. Suunnitelmavaiheessa ohjaajan olisi tarpeen auttaa opiskelijaa hahmottamaan tutkimusaiheen keskeiset käsitteet. Professri Coetzeen mukaan opiskelijan vahvuuksia arvostava ohjausprosessi saa hänet motivoitumaan opinnäytetyön tekemiseen paremmin. Tällöin hän voi jopa ylittää itsensä ja onnistua erinomaisesti opinnäytetyössään. Opinnäytetyöprosessissa olisi huomioitava opiskelijan yksilölliset tiedolliset ja taidolliset lähtökohdat. Tällöin opettajan rooli ei ole niinkään ohjaaja-arvioijan rooli, vaan hän toimii fasilitaattorina.

Mari Salminen-Tuomaala
TtT, lehtori, projektipäällikkö
SeAMK, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö