SeAMK Maakuntakorkeakoulun hanketoiminta alueen kehittämisessä

Hanketoiminta on yksi vahva tapa kehittää organisaatioita ja yrityksiä. Hanketoimintaan lähteminen ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista. Tarvitaan hankeosaamista, verkostoja, tietoa rahoituksista ja monia muita resursseja. Näitä kaikkia löytyy Seinäjoen ammattikorkeakoulusta (SeAMK). Etenkään pk-yrityksillä ja muilla pienillä toimijoilla ei välttämättä ole omassa organisaatiossaan riittävän monipuolista hankeosaamista.

Jotta prosessi ideasta hankkeeksi lähtee etenemään, tarvitaan yleensä myös alkuunpanija, moottori. SeAMK Maakuntakorkeakoulu toimii usein tällaisena moottorina ja tekee aktiivista yhteistyötä alueidensa kanssa muun muassa erilaisten hankkeiden puitteissa. Tämä artikkeli kuvaa SeAMK Maakuntakorkeakoulun yhteistyömenetelmiä ja sen tuloksia Kurikan alueella. Artikkeliin on haastateltu Kurikan maaseutupäällikkö Reijo Hämäläistä.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Kurikan kaupunki ovat toteuttaneet yhteistyössä alueellisia hankkeita niin liiketalouden, maatalousyrityksen johtamisen kuin biotaloudenkin aloilta. Kaupunki on ollut myös osarahoittajana useissa laajemmissa SeAMKin hankkeissa. Yksi syy, miksi yhteistyö on ollut niin hedelmällistä, on kaupungin asenne kehittämiseen; Kurikka haluaa olla kehityksen eturivissä ja päästä uusimman osaamisen piiriin. Hanketoiminta on yksi väline, millä tähän tavoitteeseen voi päästä.

Ensimmäinen nimenomaan Kurikan alueelle yhteistyössä SeAMK Maakuntakorkeakoulun ja SeAMKin kanssa toteutettu hanke oli Maito-Kurikka-hanke, joka toteutettiin Leader-rahoitteisena vuosina 2017–2018. Hankkeessa kehitettiin kurikkalaisten maitotilayrittäjien talous- ja liiketoimintaosaamista. Koronaepidemian alkaessa aloitettiin Kurikan kaupungin ja Ilmajoen kunnan kanssa yhteistyössä NOUSU – Osaamisella uuteen nousuun -hanke, joka on rahoitettu koronan vaikutusten lieventämiseen suunnatulla Etelä-Pohjanmaan liiton jakamalla AKKE-rahoituksella. Hanke kestää vuoden 2022 loppuun. Vuodesta 2021 alkaen on toteutettu Tulevaisuuden ilmasto viisas maatalous -hanketta, TIMEa. TIME-hankkeen tavoitteena on rakentaa yhdessä tuottajien kanssa maankäyttösektorin toimintamalleja, jotka vahvistavat hiilinieluja ja -varastoja sekä vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä. TIMEn rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -rahoitus.

Kaikille näille hankkeille on yhteistä se, että hankkeet on suunniteltu yhteistyössä alueen asiantuntijoiden kanssa alueiden tarpeista lähtien.

Yhteistyö vaatii hyvän verkoston

Alueellisen hanketoiminnan kehittämisessä korostuu SeAMK Maakuntakorkeakoulun rooli yhteistyön rakentajana. Tuloksekkaan yhteistyön pohjana on kehittämishaluinen ja aktiivinen tiimi. SeAMKin asiantuntijoiden lisäksi maaseutupäällikkö Reijo Hämäläinen ja maaseutuasiantuntija Pirjo Tammela Kurikan kaupungilta ovat olleet mukana maaseutualan hankeideoiden suunnittelussa aina alusta lähtien. Näin hankkeisiin on saatu myös kohderyhmän ja alueen tarpeet huomioon ottavat lähtökohdat.

SeAMK Maakuntakorkeakoulun toiminta on moninaista ja työnkuva on laaja. Tärkeää onkin, että SeAMKista löytyy syvemmän tiedon asiantuntijoita, joita SeAMK Maakuntakorkeakoulun asiamiehet voivat hyödyntää. Vastaavasti Hämäläinen kokee kaupungin näkökulmasta SeAMK Maakuntakorkeakoulun yhteistyöhön erinomaisena väylänä ja helppona tapana tehdä yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa. Mitä leveämmät siivet, sitä helpompi on toteuttaa omaa kehitystyötään, sillä SeAMK Maakuntakorkeakoulun kautta löytyvät oikeat asiantuntijat keskustelemaan juuri siitä asiasta, mistä halutaan saada apua kehittämistoimiin, avaa Hämäläinen. Hämäläinen arvostaa myös sitä, että SeAMK Maakuntakorkeakoulun kanssa yhteistyössä syntyneitä hankkeita hallinnoi SeAMK. Kaupungilla ei välttämättä ole resursseja ja osaamista monien eri alojen kehittämishankkeisiin. Kaupunki on kuitenkin aktiivisesti mukana kumppanina ja osarahoittajana, jolloin kaupungin tarpeet ja näkemys tulevat esille hankkeissa. Koska Kurikka on Suomen vahvimpia maatalouspitäjiä, se vaatii myös kaupungin maatalouspalveluilta aktiivista kehittämisotetta.

Yhteiskehittäminen tuo tulosta

Yhteiskehittämisen määritellään olevan ihmisten välistä tavoitteellista yhteistyötä, jossa kaikkien näkemystä arvostetaan (Agilemobile). Se on myös osallistavaa ja keskustelevaa. Yhteiskehittämisessä otetaan huomioon myös asiakasrajapinnasta tuleva tieto ja käytetään sitä päätöksen teon tukena. (Laurea).

Voidaan sanoa, että hankkeiden suunnittelussa on käytetty yhteiskehittämisen menetelmiä. Alueen tarpeet ovat olleet hankesuunnittelun lähtökohtana. Vapaa keskusteluyhteys ja innovointi ovat tuottaneet alustavia hankeideoita, joita on jalostettu SeAMKin asiantuntijoiden, SeAMK Maakuntakorkeakoulun asiamiehen sekä Kurikan maaseutupalveluiden yhteisissä palavereissa ja keskusteluissa. Yhdessä on mietitty erilaisia ratkaisuja haasteisiin ja löydetty niihin vastauksia. Lopputuloksena on kehittynyt hankesuunnitelma, joka on saattanut olla hyvinkin erilainen, mikä alkuperäinen idea oli. Hankkeen tuloksena jokainen osapuoli tulee myös saamaan arvokasta tietoa ja taitoa. Tästä esimerkkinä on muun muassa aiemmin mainittu TIME-hanke. TIME-hanke auttaa aluetta kehittymään ilmastoviisaan maatalouden osalta, mutta yhtä lailla myös SeAMKin asiantuntijat saavat hankkeen kautta uutta osaamista ja tutkimustietoa ilmastoviisaista toimenpiteistä ja niiden hyödyntämisestä. Yhteiset hankkeet eivät pelkästään kehitä tiettyä aluetta, vaan niillä on myös laajempi vaikuttavuus.

SeAMKin tuki maaseudun vahvistamisessa

Hanketoiminta tuo alueelle täsmätietoa ja -kehittämistä, mutta myös tutkintokoulutuksen tarpeellisuus näkyy maatalousyrittäjän arjessa nykypäivänä hyvin vahvasti. Hämäläinen näkee agrologiopetuksen olevan tärkeä osa nykypäivän maatalousyrittäjän elämää ja suuri osa maatalousyrittäjistä onkin kouluttautuneita. Sen lisäksi, että tarvitaan osaamista viljelyyn ja karjanhoitoon niin maatalousyrittäjältä täytyy löytyä myös talousosaamista sekä mielellään myös yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja. Nykypäivänä ympäristöön liittyvät tekijät ovat erityisen tärkeitä ja niissä uusin tieto on oleellista. Näin sekä tutkintoon johtava opetus että hankkeissa kehittäminen ovat tärkeitä välineitä maaseutuyritysten elinvoimaisuuden ja sitä kautta myös koko alueen vahvistamisessa.

Tarja Sandvik
Tradenomi (ylempi amk)
Korkeakouluasiamies
SeAMK Maakuntakorkeakoulu

Kirjoittaja toimii SeAMK Maakuntakorkeakoulussa korkeakouluasiamiehenä Kurikan alueella. Toiminnan keskiössä on aluevaikuttavuus SeAMKin toiminnan kautta. Kohderyhmänä ovat alueiden yritykset, organisaatiot ja niiden henkilöstö sekä osaamisen kehittämisestä kiinnostuneet asukkaat.

Lähteet:

Haastattelu Maaseutupäällikkö Reijo Hämäläinen, Kurikan kaupunki

Agilemobile. https://www.agilemobile.fi/mik%C3%A4-agilemobile

Laurea-ammattikorkeakoulu. Yhteiskehittämisen periaatteet. https://video.laurea.fi/media/Yhteiskehitt%C3%A4misen+periaatteet/0_uqpsu0oo