Tartu Maamess 2023 kauniissa kevätsäässä | Julkaisut @SeAMK

Tartu Maamess 2023 kauniissa kevätsäässä

#

Tartu Maamess 2023 -tapahtuma Viron Tartossa veti taas kerran puoleensa hyvin osallistujia. Perinteisesti Baltian suurimmassa maatalousnäyttelyssä on ollut yli 40 000 kävijää. Maatalous, ruoka, energia ja metsä olivat taas kerran näyttävästi tapahtumassa esillä.

Sää suosi tällä kertaa Maamess-tapahtumaa. Keli oli aurinkoinen ja ulkoilman lämpötila liki 20 astetta. Tartu Maamess on Viron maatalousyliopiston kentällä toimiva hallittu näyttelykokonaisuus.

Jos etsii vertailua suomalaisen ja virolaisen maatalousnäyttelyn välillä, niin Virossa ruuanjakelupisteet ovat hajautettuja, kun Suomessa kansa seisoo pitkään lähes kilometrin mittaisessa ruokamonopolin jonossa. Tällä kertaa olutvalmistajana tunnettu Saku Ölletehas oli näyttävästi esillä tapahtumien ruokajärjestelyissä.

MOT selvitti

Maamess-tapahtuman aikaan Suomessa uutisoitiin Ylen MOT-ohjelman selvittäneen, että sosiaali- ja terveysministeriö on ministeriö, joka käyttää eniten valtion varoja viinan hankintaan. Samaan aikaan ministeriö pyrkii rajoittamaan kansalaisten alkoholin käyttöä. Näin ollen mm. suomalaisissa maatalousnäyttelyissä ei tarjota eikä myydä alkoholia näyttelyosastoilla, saati myydä maatilojen tuottamia viinejä ja viinoja.

Suomessa on tarkka alkoholilainsäädäntö kuten Virossakin. Tartu Maamess -näyttelyssä paikallisten elintarvikevalmistajien messuteltasta oli kuitenkin mahdollista ostaa juustojen, lihatuotteiden tai hunajan lisäksi esimerkiksi viinejä ja likööreitä. Tästä huolimatta meno virolaisilla messuilla on asiallista, rauhallista ja asiantuntevaa. Sama koskee muitakin kansainvälisiä näyttelyitä.

Messujen lähiruokateltassa ei tällä kertaa sattunut näkemään Leader-ryhmien osastoja. Tämä antoi vaikutelman ohjelmakauden vaihdoksesta Virossa.

Viinipulloja pöydällä.
Maatilojen valmistamia viinejä voi ostaa Tartu Maamess -näyttelyssä (Kuva: Risto Lauhanen).

Suomi-Viro -hankeyhteistyötä

Metsiin perustuvissa luonnontuotteissa pakuri oli näyttävästi esillä Tartton maamessuilla.

Pakurista on perinteisesti tehty teetä ja terveysjuomia Aasian maissa. Pakurikääpiä ei saa poimia ilman maanomistajan lupaa.  Koivikoihin ympättävillä pakurikäävillä voi metsänomistaja ansaita lisää rahaa. Maanomistaja voi tehdä sopimuksia pakurialan yritysten kanssa.

Liiketoimintaa luonnosta eli SUVI-hanke tekee luonnontuotealalla Viro-yhteistyötä. Leader-ryhmä Kuudestaan rahoittaa hanketta Ähtärin seudulla yhdessä Kyrönmaalla toimivan YHYRES-Leader -ryhmän kanssa. Suomen metsäkeskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu ovat hankkeen sisällöntuottajina. Yhteistyötä tehdään Põlvamaan Leader-alueen kanssa. Tämäkin artikkeli on osa Suomi-Viro -hankeyhteistyötä.

Risto Lauhanen, MMT
SeAMK