Työelämäjakso ammattikorkeakoulun toimintojen kehittämisen suuntaajana

Minulla oli mahdollisuus osallistua Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) kehittämisrahoituksella kuuden viikon työelämäjaksolle syksyllä 2017. Jaksosta kolme viikkoa toteutui Seinäjoen keskussairaalassa ja kolme viikkoa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Työelämäjaksoni tavoitteena oli yliopettajan työtä varten syventää tietoja terveydenhuollon hoito- ja palveluprosesseista ja toimintaympäristöstä eri erikoissairaanhoidon toimialueilla, saada kuvaa meneillään olevista kehittämistoiminnoista ja tulevaisuuden kehittämis- ja osaamistarpeista erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (sote-uudistus) näkökulmasta sekä syventää työelämäsuhteita.

Työelämäjakson toteutuminen

Työelämäjaksoni oli rakentunut erilaiseksi kuin ehkä yleensä hoitotyön opettajien työelämäjaksot (ei sisältänyt työskentelyä osastolla tai poliklinikalla, koska kliinisten aineiden opetus ei kuulu omaan tehtäväkuvaani)

Vastaanotto eri toimialoilla molemmissa organisaatioissa oli todella positiivista ja lämminhenkistä. Käydyt keskustelut muun muassa ylihoitajien, osastonhoitajien, kliinisen hoitotyön asiantuntijoiden ja -opettajien ja projektipäälliköiden kanssa sekä osallistumiset erilaisiin kehittämistilaisuuksiin olivat erittäin antoisia. Työelämäjaksoni sisälsikin todella laajasti ja monipuolisesti kahden eri erikoissairaanhoidon organisaation näkökulmasta perehtymistä ja tutustumista eri erikoisalojen toimintoihin tavoitteiden suuntaisesti. Jakson tuloksena pohdittavaa ja työstettävää riittää jatkossa runsaasti. Seuraavassa joitakin nostoja esille tulleista näkökulmista.

Tulevaisuuden osaamistarpeita

Sote-uudistuksen keskiössä on hyvin vahvasti asiakas. Lisäksi on keskusteltu paljon myös valinnanvapaudesta, joka varmasti jossakin laajuudessa tulee lisääntymään, vaikka päätöksiä ei vielä olekaan. Nämä edellä mainitut asiat merkitsevät käytännössä osaamisvaateita hoitotyöntekijöille: hyvän palveluasenteen lisäksi tarvitaan näkemystä asiakkaan (potilaan) kokonaishoidosta ja hoitoketjusta (palveluprosessista) – mistä asiakas tulee ja mihin hän menee ja mistä saa tarpeenmukaista sote-palvelua (eli järjestelmäosaamista), sekä asiakkaiden palveluohjausta. Palvelutarjoajien keskinäinen kilpailu asiakkaista puolestaan haastaa eri organisaatioita markkinoimaan toimintaansa ja hiomaan palveluprosessejaan sujuviksi esimerkiksi Lean-työkaluja hyödyntäen.

Tulevaisuudessa hoitotyöntekijöiden osaamisvaateita ovat myös yhä vahvemmin digitaalisten palvelujen hyödyntäminen ja ohjaus (esim. https://www.terveyskyla.fi/), kuntouttava hoitotyö, elintapaohjaus sekä vaikuttavien (näyttöön perustuvien) hoitomenetelmien käyttö ja tuloksellisuuden ja laadun arviointi erilaisia mittareita hyödyntäen (esim. kipu, painehaavat, ravitsemus). Hoitotyöntekijöiden, niin tulevien kuin jo työssä olevienkin osaamisen vahvistamisessa on tärkeää tiivis yhteistyö ja uudenlaiset yhteistyömuodot ammattikorkeakoulun, työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa (esim. https://www.healthcampusturku.fi/suomeksi/). Pedagogisista ratkaisuista simulaatiot tarjoavat monia mahdollisuuksia niin tutkinto- kuin täydennyskoulutuksessakin.

Työelämäjakson annin hyödynnettävyys

Työelämäjaksolle asetetut tavoitteet toteutuivat erittäin hyvin. Jakson tuomaa tietoa voi hyödyntää SeAMKin opetuksessa ja opetussuunnitelman kehittämistyössä, harjoittelukäytäntöjen kehittämisessä, opinnäytetöissä, tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä maksullisessa täydennyskoulutuksessa ja palvelutoiminnassa.

Asta Heikkilä
yliopettaja, SeAMK Sosiaali- ja terveysala