Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Kansalaisopiston yhteistyö tiivistyy
SeAMK Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutus tukee hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen uudistumista kehittämällä omaa toimintaansa jatkuvasti. Tulevaisuuden asiantuntijoilta vaaditaan entistä enemmän näkemystä asiakkaan kokonaistilanteesta ja kykyä ohjata häntä oikeisiin palveluihin. Asiakas ja hänen läheisensä ovat toiminnan keskiössä. Sote-asiantuntijoiden, niin tulevien kuin jo työssä olevienkin, osaamisen vahvistamisessa tiivis yhteistyö ja uudenlaiset yhteistyömuodot ammattikorkeakoulun, työelämän ja muiden sidosryhmien kesken ovat avainasemassa. Tähän sopii yhteistyön tiivistäminen ja uudistaminen Seinäjoen Kansalaisopiston kanssa oikein hyvin. Meillä on yhteiset kiinnostuksen kohteet kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä, vaikka lähestymme asiaa eri näkökulmista. Se juuri onkin yhteistyön rikkaus.
Kuva 1: Vanha ilmakuva lääninsairaalan alueesta. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kuva-arkisto, Seinäjoen kaupunginkirjasto kokoelma.
Aloitimme yhteistyön tiivistämisen keväällä 2017, ensimmäisenä konkreettisena toimintana toteutimme kaikille avoimen opinnäytetöiden esittelytilaisuuden marraskuussa 2017 ja toisen esittelytilaisuuden marraskuussa 2018. Olemme käynnistäneet muunkin yhteisen toiminnan suunnittelun, kuluneena vuonna erityisesti liittyen sosiaalialan koulutuksen siirtymiseen Vanhan lääninsairaalan tiloista uuteen Kampustaloon elokuussa 2018 ja Kansalaisopiston suunnitelmiin muuttaa meiltä vapautuviin tiloihin remontin jälkeen vuoden 2019 jälkeen. Palaverit vuosien aikana sekä innostava työpaja keväällä 2018 ovat konkretisoineet tulevaa toimintasuunnitelmaa, joka ulottuu jo siihen aikaan, kun olemme oikeasti naapureita. Odotukset ovat korkealla esimerkiksi luovien toimintojen opiskelun, opiskelijatoiminnan sekä avoimen ammattikorkeakoulutarjonnan yhteistyön suhteen.
Seinäjoen kansalaisopisto hyödyntää vanhan lääninsairaalan tilojen uudistamisessa valtakunnallisen Hyvinvoinnin tilat -hanketta, jossa vuosina 2014-2016 kehitettiin Lapinlahden Lähteen toimintamalli (www.lapinlahdenlahde.fi). Tyhjät tilat valjastetaan hyvinvoinnin käyttöön. Kulttuurihistoriallisesti arvokas miljöö luo puitteet ympäristön ja toiminnan hyvinvointivaikutusten yhdistämiselle ja tuo alueen todellisen potentiaalin esille. Kansalaisopiston tavoitteena on erityisesti ns. kansalaiskampuksen myötä avata toimintaa laajempana kokonaisuutena ja kehittää uusilla pedagogisilla toimenpiteillä entistä avoimempaa kohtaamista.
Vuoden 2018 tärkein yhdessä järjestetty tapahtuma oli ”Vanhan lääninsairaalan uusi elämä” 29.8.2018. Tapahtuma oli työhyvinvointia tukeva tilaisuus yhteistyössä SeAMK Sosiaali- ja terveysalan, Kansalaisopiston ja Hyvinvoinnin tilat -hankkeen (ESR) kesken sekä samalla avointen ovien tilaisuus kaikille kiinnostuneille. Mahdollisuus tutustua viimeisen kerran vanhan lääninsairaalan tiloihin ennen saneerauksen alkamista veti paikalle noin 300 henkilöä. Tutustumiskierrosten lisäksi rakennus täyttyi erilaisilla työpajoilla: tanssilla, teatterilla, musiikilla ja hyvinvointityöpajoilla. Mukana tapahtumassa olivat myös muita yhteistyökumppaneita.
Lääninsairaalan historiasta muutamia tietoja (Piha & Venho 1985):
Vuonna 1924 eduskuntaan jätettiin kaksi määräraha-anomusta uutta lääninsairaalan rakentamista varten. Toinen anomus esitti sairaalaa Vaasaan, jossa edellinenkin sijaitsi ja toinen anomus taas esitti voimakkaan vetoomuksen Seinäjoen puolesta. Seinäjoki katsottiin sopivaksi paikaksi lääninsairaalan rakentamiseksi mm. seuraavin perustein:
- Sijainti on läänin keskeisimmässä paikassa
- Seinäjoella sijaitsi neljän rautatielinjan risteys, jolloin kulkuyhteydet olisivat hyvät eri puolilta
- Sairaala pystyisi palvelemaan huomattavan laajasti
- Rakentamiseen tarvittavan maan hankkiminen tuli edullisemmaksi kuin muissa läänin kaupungeissa
- Nähtiin myös Seinäjoen kehitys läänin väkirikkaimman osan keskuksena.
1924 – Eduskuntaan jätettiin anomusehdotus määrärahan myöntämisestä lääninsairaalan rakentamiseksi Seinäjoelle
1925 – Toukokuun 28.pv tehtiin päätös lääninsairaalan rakentamisesta Luhtaanmäki-nimiselle paikalle Seinäjoelle (kuva 1 ja 2). Sairaalan suunnitteli E.A. Kranck vuonna 1926.
1928 – Rakennustyöt aloitettiin
1931 – Sairaala otettiin käyttöön
1977 -> Nykyinen keskussairaala korvasi asteittain vanhan lääninsairaalan
1983 – Sairaalan toiminta loppui kokonaan
1998 -> Aluetta ovat “asuttaneet” mm. Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto, SeAmk sosiaalialan koulutus, Sevas opiskelija-asunnot sekä Ravintola Marttilan talli
2019 – Alue täydentyy edelleen ja rakentuu elinikäisen oppimisen keskittymäksi, kun kaiken ikäiset oppijat yhdistävä Seinäjoen kansalaiskampus rakentuu alueelle.
Kuva 2: Valokuva lääninsairaalan päärakennuksesta 1930-luvulla. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kuva-arkisto, Seinäjoen kaupunginkirjasto kokoelma.
Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja uudistunut Kampustalo tarjoavat hyvät puitteet syventyvälle yhteistyölle ja naapuruudelle Kansalaisopiston kanssa. Ammattikorkeakoululle on tärkeää tarjota yhteisöllinen foorumi vuorovaikutukselle ja kohtaamisille työelämän edustajien ja muiden kouluttajien kanssa. Tähän liittyy ihmisen odotus olla merkityksellinen osa kokonaisuutta, tulla kuulluksi ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin. Osallisuus edellyttää yhteyttä omiin ja yhteisiin voimavaroihin kuten luottamukseen, tietoihin ja taitoihin, toimintaan ja palveluihin. Voimme yhdessä Kansalaisopiston kanssa edistää sekä jatkuvaa oppimista että tätä osallisuuden kokemusta.
Taina Junttila
Yksikön johtaja
SeAMK Sosiaali- ja terveysala
Lähteet:
Piha, O. ja Venho, S. (1985). Terveydenhuollon vaiheita Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan kuntainliiton julkaisu. Antikvaari.
www.lapinlahdenlahde.fi. Katsottu 18.12.2018