Ideoita sote-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen

Kuten muidenkin, myös sosiaali- ja terveysalan, yritysten liiketoimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Oma tarinansa ovat valtion taholta tulevat uudistukset. Sen lisäksi asiakkaiden odotukset, toimintatavat ja tarpeet muuttuvat. Siksi on tärkeää pysytellä ajan hermolla.

Yrittäjän ei ole tarve tehdä aivan kaikkea itse ja yksin. Yhteistyön tiivistäminen ja verkostojen rakentaminen auttavat. Meneillään on esimerkiksi suuri määrä hankkeita, joiden avulla halutaan auttaa sosiaali- ja terveysalan yrityksiä. Hankkeiden kautta on saatavilla paljon ilmaista tai hyvin pienellä maksulla tarjottavaa asiantuntija-apua. Korkeakoulujen tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminta haalii maailmalta viimeisintä tietoa eri aiheista ja välittää sitä pureskeltuna eteenpäin esimerkiksi erilaisissa koulutuksissa, seminaareissa ja työpajoissa. Lisäksi korkeakoulut tarjoavat maksullista palvelutoimintaa, jolloin yksittäisen yrityksen tarpeisiin voidaan paneutua paremmin.

Yhteyksiä kannattaa etsiä myös saman alan toimijoiden keskinäisistä verkostoista. Etelä-Pohjanmaalla toimii jo esimerkiksi vientikilta. Viennistä kiinnostuneet yritykset jakavat tietoa keskenään ja selvittävät vuorollaan ajankohtaisia teemoja jakaakseen tietoa myös muille. Vastaavalla tavalla sosiaali- ja terveysalan yritykset voisivat kokoontua vaikkapa terveysteknologian tai digitaalisuuden teeman ympärille. Killassa voidaan jakaa osallistujien omaa tietämystä ja sinne voidaan yhteistuumin pyytää ulkopuolisia puhujia. Verkostojen toiminta vaatii aina panostusta. Sosiaali- ja terveysalan verkostojen rakentamiseen ei ole olemassa vastaavia tukirakenteita kuin esimerkiksi valmistavan teollisuuden kiltatoimintaan.

Haluna toteuttaa omaa ammattia, keinona yrittäjyys

Pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalan pk-yrittäjät ovat sote-alan ammattilaisia, jotka ovat perustaneet yrityksen voidakseen tehdä töitä intohimonsa mukaisesti. Liiketoimintaosaaminen ei tässä yhtälössä ole kovin merkittävällä paikalla. Onkin tärkeää, että yritys- ja liiketoimintaan ja talousosaamiseen liittyvää koulutusta on saatavilla. Esimerkiksi sote-alalle räätälöidyt täydennyskoulutukset aiheesta mahdollistavat sisältöjen ja käytetyn kielen sopeuttamisen kohderyhmälle sopivaksi. Yrityksillä ja yhdistyksillä voi jo olla hallituksissaan jäseniä, joilla on aiheeseen liittyvää osaamista. Sitä kannattaa hyödyntää. Ja hallitukseen voidaan myös hakea osaamista, eli sopivia henkilöitä, juuri tarvituista aihepiireistä.

Yrittäjyys on monille keino toteuttaa omaa ammattia ja näkyä. Näin ollen ammatti-identiteetti ei ole ”yrittäjä” vaan ”hoitaja”, ”lääkäri”, ”fysioterapeutti” tai joku muu sote-puolen ammatti. Vaaditaan ehkä hieman herättelyä siihen, että yritystoimintaa voidaan harjoittaa samalla kun palvellaan hyvin asiakasta. Palvelut ja toiminta hyödyntävät siis sekä yritystoimintaa että asiakasta. Aiheesta olisi edelleen tärkeää käydä avointa, julkista keskustelua.

Eteläpohjalaisten sote-yritysten liiketaloudellisen osaamisen nykytilaa on selvitetty ja tulokset löytyvät raportista Sote-alan pk-yritysten liiketaloudellisen osaamisen nykytila Etelä-Pohjanmaalla. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/215292/B143_high.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Salla Kettunen (SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri)
Anu Aalto (SeAMK Sosiaali- ja terveysala)