Vuorovaikutuksen täydentäjästä tulikin sen korvaaja: Kahvipöytäkeskustelutkin käydään nyt verkossa

kategoria: 2020, Asiantuntijablogi

Kaikkien huulilla on nyt yhteinen puheenaihe. Huoli omasta ja läheisten terveydestä, toimeentulosta ja tulevasta painaa hartioilla. Silti, nyt jos koskaan, täytyy luottaa siihen, että tästä selvitään. Ihmisen mieli toimii usein hyvin mutkattomasti. Ahdistus ja pelko lisäävät ahdistusta ja pelkoa. Positiivisuus, hymy ja nauru puolestaan lisäävät omaa sekä toisten hyvinvointia. Se, että nyt luemme ja kaivamme esiin joka tuutista tulevaa negatiivista uutisointia, voi itseasiassa lisätä suuresti omaa pahoinvointiamme. Faktatiedon osalta on hyvä pysyä ajan tasalla, mutta kannattaa olla tarkkana, mitä lukee, miten paljon lukee ja mihin lähteisiin uskoo.

Vaikka monet meistä ovat jo tottuneita verkon käyttäjiä, verkkovuorovaikutus on suurimmalle osalle meistä ollut perinteisen kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen täydentäjä, ei sen korvaaja. Perheenjäsenten taikka pienen ystäväpiirin merkitys kasvokkain tapahtuvassa kanssakäymisessä korostuu tällä hetkellä. Ja toisaalta onneksi verkon välityksellä meillä on mahdollisuus kommunikoida ison joukon kanssa joka puolelle maailmaa. Verkkovuorovaikutus ei koskaan korvaa kokonaan fyysistä vuorovaikutusta, mutta nyt meidän on tyydyttävä siihen, että verkkokontakteja käytetään tällä hetkellä kommunikoinnin ensisijaisena muotona.

Poikkeusolosuhteissa meiltä vaaditaan presidentti Niinistön sanoin ”ottakaa fyysistä etäisyyttä, niin ottakaa samalla henkistä läheisyyttä”. Vaikka välineen kautta käytävä vuorovaikutus ei koskaan kokonaan korvaa kasvokkaisviestintää, on tärkeää käyttää nyt välineitä apuna myös kuulumisten kyselyyn ja ”turhanpäiväiseltäkin” tuntuvaan ajatustenvaihtoon. Keinoja ja välineitä on onneksi monia.

Työpaikan keskiviikkokahvit ovat nyt tauolla, mutta ehkäpä jatkossa jokainen meistä istahtaa olohuoneen sohvalle kahvikuppi kädessä ja avaa läppäriltä tuohon ajankohtaan sopivan verkon välityksellä löytyvän yhteyden kollegoihin ja ystäviin. Se, että kysymme toisiltamme, mitä kuuluu, voi saada ajatukset tähän hetkeen ja mielen positiivisemmaksi. Ja sillä voi olla todella suuri merkitys kaiken negatiivisen uutisoinnin keskellä.

Pieni hetki iloa, onnellisuutta, ja höpölöpökeskustelua, voi olla juuri nyt se, minkä avulla jaksamme eteenpäin. Yhdessä. Viestitään toistemme tärkeydestä, myös verkon välityksellä.

Saija Råtts
Viestinnän lehtori
SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri