Hyvinvointialan pk-yritysten henkilökunnan osaamisen kehittyminen
Kokemuksia Simulaatiovalmennus -hankkeen hyödyllisyydestä
Taitoja hyvinvointipalveluja tuottaville pk-yrityksille simulaation keinoin -hankkeen koulutuksiin osallistui yhteensä 220 henkilöä 20 pk-yrityksestä. Hankkeen simulaatiovalmennusinterventioiden vaikuttavuutta ja hyödyllisyyttä pk-yritysten henkilökunnan näkökulmasta kartoitettiin hankkeessa kehitetyllä mittarilla. Hankkeen alkuvaiheessa, vuonna 2017 toteutetun tutkimuskyselyn vastausprosentti oli 96% ja vuonna 2019, hankkeen interventioiden jälkeen toteutetun tutkimuskyselyn vastausprosentti oli 86%. Kyselyyn vastanneista suurin osa oli naisia. Vuonna 2017 vastaajista 84% oli naisia ja vuonna 2019 peräti 88%. Heidän keski-ikänsä oli 42 vuotta.
Simulaatiovalmennusinterventioiden vaikuttavuus
Simulaatiovalmennusinterventioiden vaikuttavuutta selvittävässä tutkimuksessa toteutettiin faktorianalyysi suurimman uskottavuuden menetelmällä ja Varimax-rotaatiolla. Faktorianalyysin perusteella muodostui kuusi faktoria, jotka olivat: Asiakkaan terveyttä ja toimintakykyä sekä itsehoitoa edistävä osaaminen, digitaalinen, tietotekninen ja teknologinen osaaminen, vuorovaikutus- ja tiimityöosaaminen, oman asiantuntijuuden kehittämisosaaminen, yrityksen markkinointiosaaminen ja akuuteissa tilanteissa toimimisen osaaminen.
Verrattaessa hankkeeseen osallistuneiden sosiaali- ja terveysalan pk-yritysten työntekijöiden kokemuksia osaamisestaan vuosina 2017 ja 2019 voidaan todeta, että osaamisen kehittymistä oli tapahtunut kaikilla kuudella faktorilla. Mann-Whitneyn u-testin mukaan tilastollisesti lähes merkitsevä ero ilmeni siten, että työntekijät kokivat asiakkaan terveyttä ja toimintakykyä sekä itsehoitoa edistävän osaamisensa paremmaksi vuonna 2019 kuin vuonna 2017 (p=.034). Mann-Whitneyn u-testin avulla verrattaessa ilmeni tilastollisesti erittäin merkitsevä ero siten, että digitaalinen, tietotekninen ja teknologinen osaaminen oli kehittynyt vuosien 2017 ja 2019 välillä (p=.002). Tilastollisesti lähes merkitsevä ero ilmeni myös siten, että henkilökunta koki vuorovaikutus- ja tiimityöosaamisensa paremmaksi vuonna 2019 kuin vuonna 2017 (p=.011). Vuorovaikutus- ja tiimityöosaaminen sisälsi vuorovaikutustaidot erilaisissa asiakkaan auttamis- ja ohjaustilanteissa, läheisten tukemisessa ja ristiriitatilanteissa sekä empatiataidot, tiimityötaidot, tunneälytaidot ja taidon tunnistaa ryhmädynamiikkaan vaikuttavia asioita.
Lisäksi Mann-Whitneyn u-testin mukaan ilmeni tilastollisesti erittäin merkitsevä ero siten, että henkilökunta koki oman asiantuntijuutensa kehittämisosaamisen paremmaksi vuonna 2019 kuin vuonna 2017 (p=.006). Oman asiantuntijuuden kehittämisosaaminen sisälsi taidon seurata yhteiskunnallisia muutoksia ja tunnistaa oman osaamisen kehittämistarpeita, valmiudet jatkuvaan oppimiseen sekä luovat ongelmanratkaisutaidot. Tilastollisesti erittäin merkitsevä ero ilmeni myös siten, että henkilökunta koki markkinointiosaamisensa paremmaksi vuonna 2019 kuin vuonna 2017 (p=.007).
Markkinointiosaamiseen sisältyivät taidot edistää yrityksen kilpailukykyä sekä houkuttelevuutta asiakkaiden tavoittamiseksi ja uusien työntekijöiden rekrytoimiseksi. Tilastollisesti lähes merkitsevä ero ilmeni siten, että pk-yritysten henkilökunta koki osaamisensa paremmaksi akuuttien tilanteiden hallinnassa vuonna 2019 kuin vuonna 2017 (p=.020).
Simulaatiovalmennusinterventioiden hyödyllisyys
Interventiotutkimukseen osallistuneista vastaajista 89% koki simulaatiovalmennuksen vastanneen heidän osaamistarpeisiinsa hyvin. Vastaajista 82% koki ammatillisen osaamisensa kehittyneen paljon. Lisäksi vastaajista 83% koki voineensa soveltaa ja hyödyntää simulaatiovalmennuksen tuomaa uutta osaamista työssään paljon. Vastaajien mukaan simulaatiovalmennus-konsepti sopii erityisen hyvin jo ammatissa toimivien ja kokeneiden työntekijöiden osaamisen kehittämismenetelmäksi, koska se mahdollistaa aikaisemman kokemuksen hyödyntämisen ja toiminnallisen, kokonaisvaltaisen oppimisen. Moniammatillisen simulaatiovalmennuksen myötä hankkeeseen osallistuneet pk-yritysten työntekijät pystyivät myös jakamaan osaamistaan sekä verkostoitumaan alueellisella tasolla.
Taitoja hyvinvointipalveluja tuottaville pk-yrityksille simulaation keinoin -hanke (2017-2019) oli Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön ja Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedun yhteinen, ESR-rahoitteinen hanke, jonka aikana toteutettiin yli 160 moniammatillista simulaatiovalmennusta pk-yrityskontekstissa.
Mari Salminen-Tuomaala TtT, yliopettaja, kliinisen hoitotyön asiantuntijuus
Projektipäällikkö, Simulaatiovalmennus -hanke, SeAMK Sosiaali ja terveysala