Toimintamalli naisyrittäjyyden ja -johtajuuden tukemiseen

Valmis toimintamalli naisyrittäjien ja naisopiskelijoiden yrittäjyyden ja johtajuuden tukemiseen

Naisten yrittäjyyttä ja naisopiskelijoiden yrittäjyysaikomuksia voidaan tukea Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kehitetyllä mallilla. Yhteiset työpajat ajankohtaisista yrittäjyyteen liittyvistä aiheista lisää osallistujien tietoja, taitoja ja rohkeutta mm. kasvattaa yritystä. Tapaamiset mahdollistavat verkostoitumista ja antavat mahdollisuuden vertaisten kanssa keskustelulle. Luottamuksellisessa ilmapiirissä keskustelut ovat antoisia kaikkien osapuolten näkökulmasta.

Tutkimusten mukaan naisten on todettu hyötyvän enemmän opintojen aikana saamastaan tuesta kohti yrittäjyyttä. Naisten keskinäisessä ryhmässä voidaan myös nopeasti saada syntymään luottamuksellinen ilmapiiri. Perheen ja muun arjen yhdistäminen liittyy kiinteästi yrittäjyyteen. Vertaisryhmän ja tukiverkon saaminen ja verkostoituminen ovat antoisia ja tärkeitä elementtejä yrittäjyyden ja sen suunnittelemisen tukemisessa.

Kehitetyn toimintamallin toteutuksessa lähdetään liikkeelle siitä, että löydetään kiinnostuneet osallistujat. Yrittäjyyttä harkitsevat naisopiskelijat pyritään saavuttamaan ammattikorkeakoulun toimintojen ja opettajien avulla. Naisyrittäjille tiedotetaan asiasta yleisesti, mutta kysytään myös suoraan mukaan toimintaan.

Osallistujille on tärkeätä tiedottaa heti alusta alkaen mihin he ovat sitoutumassa ja mitä hyötyjä he voivat toiminnasta odottaa. Tämä liittyy kiinteästi työpajojen ja niiden aiheiden suunnitteluun. Ajankohtaiset aiheet voivat hyvin löytyä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. TKI toiminnassa kehitettyjä työkaluja voidaan hyödyntää työpajoissa. Osallistujilla voi myös olla mielessään ajankohtaisia aihealueita.

Itse toiminnan aikana opiskelijat pystyvät antamaan opinnoissaan saamiaan tuoreita tietoja omalta alaltaan. He kuulevat yritystarinoita ja tapaavat yrittäjiä, joista voi tulla heille roolimalleja. Yrittäjät vastaavat opiskelijoiden kysymyksiin, mikä haastaa heitä samalla pohtimaan omia toimintatapojaan. Opiskelijoiden kautta he voivat saada näkemystä nuoremman sukupolven ajatuksista ja tavoista – esimerkiksi kuluttajina.

Työpajoissa voi olla ennakko- tai jälkitehtäviä, mutta pääsääntöinen työskentely keskittyy luentomuotoiseen alustukseen sekä työpajatyöskentelyyn. Työpajoissa esitetyt materiaalit kerätään esimerkiksi blogiin tai muulle verkkosivulle. Palautteen keräämistä ja toiminnan kehittämistä ei tule unohtaa. Osallistujilla voi olla hyvin toimivia vinkkejä kehittämiseen ja palautteen avulla tekemistä voidaan räätälöidä juuri kyseiselle ryhmälle paremmin sopivaksi.

Malli on kehitetty ESR-hankkeessa nimeltä Smart Ladies in Digital World – naisten yrittäjyyden ja johtajuuden tukeminen digitaalisessa maailmassa. Mallin kehittämiseksi hankkeen aikana kerättiin tietoa ja analysoitiin eri vaiheita. Tulokset on koottu raporttiin ”Naisyrittäjät ja naisopiskelijat yhdessä yrittäjyyden polulla,” joka on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7109-85-4

Teksti:

Salla Kettunen
asiantuntija TKI, SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri

Lisätietoja SeAMKin toteuttamasta Smart Ladies in Digital World -hankkeesta sekä hankkeessa tuotettu video, jossa naiset keskustelevat haasteista: http://www.hanketuloskortti.fi/hanketuloskortti/smart-ladies-in-digital-world/