Sote-alan yrityksissä hallitaan tiedonhankinta ja perusohjelmistot
Sote-alan pk-yritykset hallitsevat hyvin tiedonhankinnan ja perusohjelmistojen käytön. Sote-polku hankkeen selvityksessä 74 % kokee oman osaamisensa tiedonhankinnan suhteen hyväksi. Perusohjelmistojen käyttö on hyvin hallinnassa 69 %:lla yrityksistä. Osaamisen puutteita on toisaalta oman alan digitaalisten ratkaisujen hallinnassa, pilvipalveluiden käytössä ja tietoturvassa. Digitaalisen markkinoinnin suhteen yritykset kokevat myös paljon osaamisen puutteita. Erityisesti sähköinen markkinointiviestintä, somen käyttö ja verkkosivujen kehittäminen ovat yritysten osaamisen haasteena. Noin puolet yrityksistä kokee hallitsevansa hyvin sähköisen asiakassuhteiden hallinnan.
Digitaalinen osaaminen oli pienemmissä yrityksissä hieman heikompaa kuin suuremmissa yrityksissä. Alle 10 henkilöä työllistävien yritysten keskiarvo digitaalisen osaamisen kohdalla oli 3,2 ja vähintään 10 henkilöä työllistävien 3,6 (asteikko 1-5). Ero selittyy sähköisen markkinoinnin osaamisen erolla. Pienemmissä yrityksissä sähköisen markkinoinnin osaamisen keskiarvo oli 2,8 ja suuremmissa yrityksissä 3,4.
Suurin este digitaalisuuden hyödyntämisessä on asiantuntija-avun kalleus
Sote-alan yrityksiä pyydettiin arvioimaan digitaalisuuden hyödyntämisen esteitä eri asioiden suhteen. Yritykset kokevat jonkin verran esteitä digitalisaation hyödyntämisessä. Suurimmat esteet liittyvät ulkopuolisen asiantuntija-avun kalleuteen. Tämä on suuri este 65 %:lle vastaajista. Toiseksi suurin este liittyi asiantuntija-avun löytämiseen, joka oli suuri este 52 %:lle selvitykseen vastanneista yrityksistä. Noin puolelle yrityksistä esteitä muodostivat myös ylläpitokustannukset, teknologian hankkimisen kustannukset ja henkilöstön koulutuskustannukset. Suurimmalle osalle yrityksistä digitalisaation soveltuvuus omaan toimintaan ei ollut kuitenkaan suuri este. Toisin sanoen digitalisaatiota voitaisiin hyödyntää, jos sopivaa asiantuntija-apua olisi saatavilla.
Avoimista vastauksista kävi ilmi, että yksi digitalisaation hyödyntämisen este on puutteellinen aika. Joillakin ongelmana on myös se, etteivät asiakkaat ole valmiita digitaalisten palveluiden käyttöön. Johtopäätöksenä voi todeta, että sote-alan yrityksille olisi hyötyä monenlaisesta asiantuntija-avusta. Olisi tärkeää, että myös korkeakoulujen palvelut tunnistettaisiin yrityksissä, koska sitä kautta olisi mahdollisuus saada apua digitalisaation hyödyntämiseen.
Tiedot perustuvat EAKR-rahoitteisessa Pk-yritykset SOTE-polulla kasvuun hankkeessa toteutettuun kyselyyn. Hankkeen aikana on selvitetty Etelä-Pohjanmaan sote-yritysten osaamisen tasoa ja järjestetään yrityksille työpajoja yrittäjyyden eri osa-alueista.
Lisätietoja hankkeesta: https://sotepolku.blogspot.com/
Sanna Joensuu-Salo ja Salla Kettunen
Joensuu-Salo toimii yliopettajana SeAMKissa ja Kettunen Pk-yritykset SOTE-polulla kasvuun -hankkeen projektipäällikkönä
SeAMK Liiketoiminta ja kultuuri