Sote-alan yritykset kehittävät olemassa olevaa
Sosiaali- ja terveysalan pk-yritykset panostavat enemmän olemassa olevan liiketoiminnan kehittämiseen kuin innovoivat uutta. Eniten panostetaan nykyisten tuotteiden tai palveluiden laadun parantamiseen ja toiminnan tehostamiseen. Uuden kehittämisen osalta panostetaan lähinnä valikoiman kasvattamiseen tai uusien markkina-alueiden löytämiseen.
Sote-alan yritykset kehittävät enemmän nykyistä toimintaa kuin innovoivat uutta.
Yksi näkökulma liittyi toiminnan kehittämiseen. SeAMKin toteuttamassa Sote-polku hankkeessa yrityksiltä kysyttiin uuden kehittämisen aktiivisuutta ja toisaalta olemassa olevan liiketoiminnan kehittämistä. Uuden kehittämiseen liittyivät uusien tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, valikoiman kasvattaminen, uusien markkina-alueiden löytäminen sekä uusien teknologioiden omaksuminen. Olemassa olevan liiketoiminnan kehittämiseen puolestaan liittyivät nykyisten tuotteiden/palveluiden laadun parantaminen, joustavuuden lisääminen, kulujen vähentäminen ja toiminnan tehostaminen.
Huomattavaa on, että yrityksillä on kohtuullisen matalat keskiarvot uusien teknologioiden omaksumisessa ja uuden sukupolven tuotteiden/palvelujen kehittämisessä. Toisaalta yrityksistä löytyy pieni joukko (20 %), joilla on vahvana painopisteenä uuden sukupolven tuotteiden/palveluiden kehittäminen ja vielä pienempi joukko (9 %), joilla vahvana painopisteenä on uusien teknologioiden omaksuminen.
Uutta teknologiaa ei osata vielä hyödyntää
Yrityksiä pyydettiin ottamaan kantaa myös väittämiin, jotka liittyivät suhtautumiseen teknologiaan ja sen käyttöön omassa tuote- ja palvelukehityksessä. Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että yrityksen uudet palvelut tai tuotteet eivät pohjaudu uusimpaan teknologiaan eikä yrityksessä sitä myöskään käytetä uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämisessä.
Vastaukset osoittavat, että suurin osa ei hyödynnä uusinta teknologiaa omassa tuote- ja palvelukehityksessään. Vain 18 % on sitä mieltä, että yritys on aina ensimmäisten joukossa alan uuden teknologian hyödyntämisessä ja vain 16 % vastaa yrityksensä olevan aktiivinen uusien teknologisten ratkaisujen rakentamisessa. Verkostojen suhteen tilanne on hieman parempi. 28 % vastaajista kokee, että heillä on hyvät ja laajat verkostot oman alan teknologian kehittäjien kanssa. Toisaalta taas vain 20 % yrityksistä kokee, että heillä on osaamista ja resursseja hyödyntää uusinta teknologia palvelutuotannossa.
Toimialojen välillä oli hieman eroa siinä, kuinka hyvin teknologiaa hyödynnettiin tuote- ja palvelukehityksessä. Terveydenhuollossa hyödynnetään teknologiaa hieman enemmän kuin sosiaalialalla. Pienemmissä yrityksissä teknologian hyödyntämisen keskiarvo oli hieman pienempi kuin isommissa yrityksissä. Suuremmat yritykset hyödyntävät siis hieman enemmän teknologiaa tuote- ja palvelukehityksessään. Tämä todennäköisesti johtuu paremmista resursseista ja verkostoista.
Sote-hankkeen kysely myös osoitti, että yritykset, jotka ovat aktiivisia uuden teknologian seuraamisessa, pystyvät paremmin ideoimaan ja kehittelemään uusia palveluja. Lisäksi tarvitaan tietoa asiakkaista ja markkinoista. Eteläpohjalaisissa sote-alan yrityksissä on vielä vähän edelläkävijöitä. Perehtymällä uuteen teknologiaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin, yritysten olisi mahdollista erottua markkinoilla tarjoamalla uusia ja innovatiivisia palveluja.
Sanna Joensuu-Salo, Salla Kettunen ja Emilia Kangas