Mitä Pohjalaista vetovoimaa –seminaarin puheenvuorot tarkoittavat SeAMKille?

Pohjalaista vetovoimaa  -seminaari järjestettiin Seinäjoella Rytmikorjaamolla 11.2.2020. Tapahtuman järjesti henkilöstöpalveluyritys Barona yhteistyössä muiden yritysten kanssa. Näihin yrityksiin kuului Red Carpet, Meknia, Osuuspankki, työeläkeyhtiä Elo ja Capman. Tapahtumassa oli vieraita paikalla noin 400 ja iltatilaisuudessa Oma SP Stadionilla noin 200. Tavoite järjestäjällä oli saada seminaarin mukaan alueen yrityksien edustajia, päättäjiä ja vaikuttajia paikalle. Lisäksi tapahtuma oli hyväntekeväisyyshanke, jolla tuetaan paikallista urheilua.

Tapahtumaan tuli kutsu myös muutamille liiketalouden opiskelijoille, jotka suuntautuvat yrittäjyyteen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Tapahtuman järjestäjät halusivat näin saada myös nuorten ääntä näkyviin ja kuuluviin. Opiskelijat tekivät seminaariin liittyen kirjallisen tehtävän, jolla saivat esimiestyön tai henkilöstöhallinnon opintojakson opintojaan eteenpäin. Seminaariin osallistuminen oli oikein hieno mahdollisuus opiskelijoille ja myös tämän artikkelin kirjoittajille.

Seminaarissa oli puheenvuoroja rohkeudesta, yrittäjyydestä, yritystoiminnan kasvattamisesta, kansantaloudesta, työvoiman saatavuudesta ja johtamisesta. Puhujina oli poliitikkoja, yritysjohtajia, yrittäjiä, tutkijoita ja julkisen sektorin johtajia. Seminaarin teemana oli rohkeus ja Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan vetovoima, kuinka seutu pysyy houkuttelevana työntekijöille, yrityksille ja kuntien asukkaille. Seminaari oli oikein hyvä paikka tarkastella seutukunnan tilannetta, koska esityksiin kuului erilaisia talous- ja työllisyystilanteen katsauksia, jotka perustuivat paitsi puhujien omiin näkemyksiin ja kokemuksiin, niin myös selvityksiin ja tutkimuksiin.

Rohkeus ja pelottomuus osa brändiä

Etelä-Pohjanmaan vahvuutena on korkea työllisyysaste, omistajayrittäjyys ja vahva teknologiateollisuuden yrityskeskittymä.  Haasteena alueella voi pitää yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Väestön määrän väheneminen ja syntyvyyden lasku ovat uhka alueen elinvoimalle. Mahdollisuutena on ympäristöteknologia, digitalisaatio ja uusien teknologioiden käyttöönotto. Suomen talouskasvulle yksi mahdollisuus olisi palveluvienti.

Pohjalainen rohkeus ja pelottomuus ovat yksi asia, josta alue on muualla Suomessa tunnettu, ja joka on selkeä alueen voimavara ja tärkeä osa sen brändiä. Yritystoiminnassa menestyksen esteenä on välillä pelko epäonnistumisesta. Seminaarissa kävi ilmi, että yrittäjyys ja yritystoiminta ei ole mahdollista ilman rohkeutta, joka tarvitsee seurakseen muita ominaisuuksia yrittäjältä. Duudsonien Jukka Hilden korosti esityksessään sitä, että on tärkeä olla rehellisesti oma itsensä, käyttää omia vahvuuksia. Lisäksi Hilden kertoi, kuinka tärkeä on kansainvälistyvälle yritykselle löytää oikeat paikalliset yhteistyökumppanit, jotka auttavat yritystoiminnan käynnistämisessä uudessa maassa.

Ammattikorkeakoulua tarvitaan

Kansanedustaja Antti Kurvinen totesi, että paikkakunnalla tarvitaan ammattikorkeakoulu. Yksi keino lisätä alueen vetovoimaa on yliopistokoulutuksen ja maisteritason ohjelmien tarjoaminen paikkakunnalla. Kurvisen mukaan Euroopan Unionin ulkopuolelta tulevien työlupien saamista on helpotettava ja nopeutettava. Näin alueen yritykset saavat nopeammin työvoimaa helpottamaan heidän osaajapulaansa. Seminaarissa käytiin läpi yritysesimerkkejä Närpiöstä, jossa on esimerkillisesti onnistettu työperäisessä maahanmuutossa.

Työelämälähtöinen koulutus tärkeää

Yksi selvä tämän ajan yritystoimintaan kuuluva asia on tiedolla johtaminen, joka edellyttää tiedon keräämistä ja analysointia sekä nopeaa reagointia. Näitä selvittivät mm. Elina Viitanen ja Tomi Mäkipelto. Esko Aho peräänkuulutti myönteisten asioiden ja onnistumisten uutisointia. Medialla on usein taipumusta nostaa asioiden negatiivinen puoli esille.

Työelämälähtöinen koulutus on kaikki kaikessa, jotta yrityksissä on niiden tarvitsema työvoima ja alueen vetovoima kasvaa entisestään. Tämä asia tuli esille useammasta eri puheenvuorosta. Lisäksi korostettiin yksilöllisten oppimispolkujen rakentamista. Koulun on oltava muutakin kuin pulpetissa istumista. Yksi tärkeä asia on alueelle tulevien ulkomaalaisten integrointi yhteiskuntaan ja paikallisyhteisöön. Opiskelijoiden kohdalla tämä tarkoittaa työpaikan löytämistä ja Suomen kielen riittävää oppimista.

Seminaari järjestettiin ensimmäistä kertaa ja tärkeää olisi jatkossakin koota alueen yrityksiä ja vaikuttajia kuuntelemaan ja keskustelemaan yhdessä valtakunnan tason toimijoiden kanssa. Seminaari toimi kattavana läpileikkauksena tämänhetkiseen toimintaympäristöön, koska tarkastelussa oli paitsi maakohtaiset, niin myös kansainväliset muutosvoimat.

Kristiina Mutka-Vierula, lehtori, SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri
Sami Kautto, lehtori, SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri