Koronakriisi sähköisti ja muutti tuote- ja palvelutarjontaa

Etelä-Pohjanmaalla toimivista yrityksistä 29 % kertoi tuote- ja palvelutarjontansa muuttuneen kevään 2020 koronakriisin takia. Yritykset kehittivät esimerkiksi digi- ja virtuaalipalveluja. Lisäksi asiakkaita haettiin uusista suunnista. Esimerkiksi suurkeittiöiden sijaan vähittäiskaupan puolelta. Osalla yrityksiä kyse oli tuote- ja palvelutarjonnan supistumisesta.

Digitaalisista palveluista useimmin yrityksillä oli käytössään sähköinen laskutus (71 %). Reilu puolet yrityksistä hyödyntää digipalveluja markkinoinnissa. Asiakkaiden tilausten tai varausten vastaanottaminen, asiakkaiden palvelu ja tiedonkulku kumppaneiden kanssa ovat asioita, joita reilu kolmannes yrityksistä hoitaa digitaalisesti. Yhden henkilön yritykset hoitavat markkinointia (esimerkiksi asiakassuhteiden hallintaa sähköisesti tai sosiaalista mediaa) digitaalisesti ja palvelevat asiakkaita verkossa, kun taas kahden henkilön tai sitä suuremmissa yrityksissä ylivoimaisesti eniten käytetty digitaalinen palvelu on sähköinen laskutus.

Noin puolet vastaajista kertoi tehostaneensa olemassa olleiden digitaalisten ratkaisujen käyttöä koronakriisin takia. Reilu kolmannes vastaajista suunnitteli ja reilu neljännes oli jo ottanut kriisin aikana uusia digiratkaisuja käyttöön. Näiden tulosten valossa voidaan sanoa, että koronakriisi pakotti monet yritykset ottamaan digiloikan.

Kuva: Koronakriisin vaikutus yrityksen digitaalisten ratkaisujen käyttöön.

 Neljä viidestä yritysestä selvisi ilman uusia kustannuseriä

Vastanneista yrityksistä viidesosa raportoi koronakriisin aiheuttaneen uusia kustannuseriä. Usein miten mainittiin hygieniaan ja suojautumiseen liittyvät kustannukset. Toiseksi eniten uusia kustannuseriä oli tullut liittyen järjestelmiin, ohjelmistoihin ja laitteistoihin. Lisäksi oli henkilöstöön liittyviä kustannuksia kuten lisääntyneet sairaspoissaolot, poissaolot lasten vuoksi ja yt-ajan palkat. Covid-19 viruksen aiheuttaman epidemian aikana lievästikään flunssaoireisena ei saanut lähteä mihinkään, eivät aikuiset eikä lapset. Vaikka työnantaja sai toteuttaa lomautuksen poikkeuksellisesti viiden päivän ilmoitusajalla, saattoi monella alalla työt loppua niin nopeasti, ettei työntekijöillä ollut töitä tehtäväksi noille viidelle päivällekään. Näin tapahtui esim. matkailu- ja ravintola-alalla sekä henkilöliikenteessä.

Kaksikolmasosa eteläpohjalaisista yrityksistä odottaa vuoden 2020 tuloksen olevan edellisvuotta heikomman. 17 % vastaajista ennakoi tuloksen pysyvät +/- 5 % sisällä edellisvuoden tasosta. Joukkoon mahtuu 8 % sellaisia yrityksiä, jotka odottavat tuloksen kasvavan enemmän kuin 5 %. Pienillä yrityksillä tulosodotukset ovat negatiivisempia, positiivisimpia ne on yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä.

Artikkelin tiedot perustuvat SeAMKin liiketoiminta ja kulttuuri yksikön toukokuussa 2020 toteuttamaan kyselyyn. Kyselytutkimuksella selvitettiin mitä vaikutuksia kriisillä on ollut Etelä-Pohjanmaalla. Kyselyyn vastasi 163 yrittäjää eri aloilta. Raportti tuloksista kokonaisuudessaan on luettavissa täältä.

Salla Kettunen
Asiantuntija TKI
SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri

Marja Katajavirta
Asiantuntija TKI  
SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri

Jutta Mäkipelkola
Asiantuntija TKI
SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri