Kiertotaloutta edistetään somessa ja verkostoissa

Vihreä siirtymä ja kiertotalouteen siirtyminen muuttavat nopeasti yritysten toimintakenttää ja edellyttävät yrityksiltä uusia toimintamalleja kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Etelä-Pohjanmaan alueen yritykset ovat tässä siirtymässä pääosin vielä alkutaipaleella, minkä vuoksi yritysten sopeutumista on tärkeää tukea laaja-alaisesti. Mutta miten yritysten muutossopeutumista voidaan parhaiten tukea juuri Etelä-Pohjanmaan pk-yritysten keskuudessa? Me päätimme kysyä tätä yrityksiltä itseltään. Kiertotalouden osaamisalusta Etelä-Pohjanmaalle – CircEPOs -hanke järjesti kevään 2023 aikana Seinäjoella ja Kauhavalla verkostoitumistilaisuudet, joissa kartoitettiin alueen yritystoimijoiden näkökulmasta toimivimpia keinoja edistää kiertotaloutta.

Vihreään siirtymään ja kiertotalouteen liittyy haasteita ja epäselvyyksiä, mutta innostustakin teemaan liittyen löytyy. Alueen kehittäjätoimijoilla onkin nyt oiva tilaisuus kannustaa ja tukea alueen yrityksiä ja toimijoita. Yrityksissä kaivataan samaistuttavia käytännön yritysesimerkkejä ja tietoa kiertotalouteen liittyvistä perusasioista. Esimerkiksi aihealueen termit ja kehittämistoimenpiteiden ympäristövaikutukset koettiin epäselviksi. Käytännön osaamistarpeissa korostuivat ajankohtaisina teemoina vastuullisuusraportointi ja hiilijalanjälki, jotka molemmat juontuvat sidosryhmien pk-yrityksiin kohdistamista raportointi- ja todentamisvaatimuksista.

”Yritetty perehtyä vastuulliseen toimintaan, et miten voitaisiin edistää omassa toiminnassa. Koko vastuullisuuskenttä, termit, kaikki tosi epäselvää. — Ajatellaan et ollaan yrityksessä vastuullisia, mutta se ei riitä, kun pitää todentaa se ja pitää alkaa ottamaan huomioon myös koko ketju.”

Aktiivista viestintää, tiedon jakamista ja hypetystä sosiaalisessa mediassa

Viestinnässä ja tiedon levittämisessä tiedon helppous on avainsana, joka toistuu niin tiedon jakamisen aihepiireissä ja syvyydessä, kielessä kuin kanavissakin. Yritykset toivovat viestintää tehtävän yleistajuisella kielellä, välttäen tutkimus- ja hankekieltä, joka koetaan etäännyttäväksi. Tehokas tiedon jakaminen edellyttää oikeiden tiedonjakokanavien tunnistamista sekä yrityksille tarpeellisen ja tarpeettoman tiedon erottamista. Tiedonjakamisessa korostuu tarve aktiiviselle, matalan kynnyksen viestinnälle, jota tulisi tehdä monikanavaisesti. Toivomuksena oli somekanavissa positiivisessa mielessä tapahtuva jatkuva altistus kiertotalouden teemoille ja sen hyödyille kaikkien silmiin, keskelle työpäivää ja vapaa-aikaa.

”Pitäisi tulla sellaista matalan kynnyksen altistamista kaikista mahdollisista kanavista. Helpossa, lyhyessä muodossa paljon konkreettista tietoa arjen keskelle niin, että termit ja periaatteet tulevat kaikille tutuiksi, että myös kaikki työntekijät tietävät valmiiksi mistä puhutaan, kun näitä asioita aletaan yrityksissä kehittää.”

Kannustamisessa korostuvat käytännön esimerkit yritysten saavuttamista hyödyistä. Tämän odotetaan kasvattavan muidenkin yritysten tahtotilaa kiertotalouden kehittämiseksi. Seinäjoen tilaisuudessa keskustelijat toivoivat CircEPOs-hankkeessa rakennetun Riihi-alustan (www.eepeeriihi.fi) avulla nostettavan esiin onnistuneita yrityksiä. Näin nostetaan kiertotalouden profiilia, ja voidaan luoda alueelle hype, jossa kaikki haluavat olla osallisina.

Verkostomainen toiminta vaatii kulttuurin muutosta ja kohtaamisia

Verkostojen rooli kestävyyden ja kiertotalousliiketoiminnan kehittämisessä on tunnistettu laajalti. Verkostoissa toimivat yritykset nähdään tärkeänä toimialatiedon lähteenä ja mahdollisina yhteistyökumppaneina, jotka mahdollistavat kiertotalousliiketoiminnan kehittämisen. Konkreettista tietoa kaivataan esimerkiksi saatavilla olevista materiaaleista ja materiaalien hyödyntämiskeinoista. Vaikkei yhteiskehittäminen kuulu kovin vahvasti alueen yrityskulttuuriin, positiivista on, että yhteistyön merkitys kiertotalousliiketoiminnan kehittämiselle on ymmärretty. Kulttuurin muutokselle ja kohtaamisille tarvitaan kuitenkin fasilitoija. Tähän rooliin Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja erityisesti Riihi soveltuvat erinomaisesti.

Riihi näkyy ja kuuluu

Tässä artikkelissa mainittujen keskustelujen, muiden Riihen kehittämistä tukevien kyselyjen sekä kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten perusteella voidaan todeta, että sosiaalinen media on nykyään yksi tärkeimmistä tiedon lähteistämme ja myös verkostojen arvo tiedon kasvattajina on tunnistettu. Nopeiden nettohyötyjen kasvattaminen korostuu nopeatempoisessa ajassa.

Tästä syystä Riihtä täytyy pyrkiä kehittämään siten, että Riihi ja Riihen tarjoama tieto ovat entistä helpommin löydettävissä ja käyttäjien hyödynnettävissä. Riihen tunnettuuden kasvattamisessa korostuvat aktiivinen ja tunnistettava markkinointi sekä tiedonjakaminen helposti omaksuttavassa muodossa somealustoilla. Tärkeä tavoite on myös kasvattaa Riihen verkostovaikutuksia, mikä edistää vuorovaikutusten syntymistä käyttäjien välillä, nopeuttaa yritysten omaa kestävyystyötä sekä tuo näkyvyyttä yritysten kestävyystyölle, lisäten näin osallistujien kokemaa nettohyötyä.

Jos sinä et vielä ole osa Riihen verkostoa, tutustu Riihi-alustaan, tilaa uutiskirje ja ota seurantaan Riihen sosiaalisen median kanavat täältä!

Krista Mäki
SeAMK

Jenni Nurmi
SeAMK

Kirjoittajat työskentelevät projektipäällikköinä ja asiantuntijoina kertotaloutta ja kestävää liiketoimintaa edistävissä hankkeissa.