Ilo irti työelämäyhteistyöstä -kehittämisiltapäivä

Seinäjoen ammattikorkeakoulun opetus- ja TKI-henkilöstölle järjestettiin kehittämisiltapäivä, jossa käsiteltiin yritysten ja SeAMKin välistä työelämäyhteistyötä. Ammattikorkeakoululle tiivis yhteistyö työelämän kanssa on luonnollinen osa jokapäiväistä toimintaa, mutta yhteistyörajapintojen laajentaminen entisestään vaatii myös korkeakoulun sisäistä kehitystyötä. Iltapäivä järjestettiin osana EcoAction-hanketta, joka paneutuu korkeakoulujen yrittäjyys- ja innovaatiotoimintojen kehittämiseen.

Ohjelman pohjana kysely

Kehittämisiltapäivän ohjelma perustui SeAMKin opetus- ja TKI henkilökunnalle suunnatun kyselyn tuloksiin. Kyselyyn saatiin lähes sata vastausta, mikä osoittaa, että teeman tärkeys tunnistetaan. Kyselyssä kysyttiin työelämäyhteistyöhön liittyviä nykyisiä toimintamalleja, tuloksia, haasteita ja sitä mitä kehittämisiltapäivän aikana tulisi käsitellä. Iltapäivä koostui puheista, learning cafesta sekä tapahtuman päättävästä paneelikeskustelusta. Tutkijayliopettaja Anmari Viljamaa avasi tapahtuman kertomalla henkilöstökyselyn tuloksista. Kehittämisiltapäivän tavoite oli antaa käytännön vinkkejä yritysten kontaktoimiseen, esimerkkejä yhteistyökuvioista SeAMKin ja yritysten ja eri toimijoiden välillä, sekä saada tietoa asiakashallinnasta, viestinnästä ja markkinoinnista.

Tilaisuudessa SeAMKin yritysaktivaattori Mika Koivupuisto kertoi omista kokemuksista ja yrittäjien kohtaamisista yritystapaamisissa. Koivupuisto toimii Seinäjoen ammattikorkeakoulussa yrityskumppaniyhteyshenkilönä, jonka tehtävänä on luoda verkostoa alueen yrityksiin sekä lisätä tietoisuutta SeAMKin palvelutarjonnasta. Puheenvuorossaan hän antoi vinkkejä yli 20 vuoden yrittäjäkokemuksellaan, miten ottaa yhteyttä uuteen tahoon työelämäyhteistyön aloittamiseksi sekä näkemyksiä millaisista yhteistyömuodoista yritykset hyötyisivät tai olisivat kiinnostuneet SeAMKin kanssa.

Kokemuksia työelämäyhteistyöstä opetuksessa

Kimmo Kulmalan ja Marika Kääriäisen puheenvuoroissa esitettiin kaksi toimivaa esimerkkiä opetuksessa käytettävistä käytänteistä työelämäyhteistyön kanssa. Lehtori Kimmo Kulmala avasi Myynnin projekti -kurssia, jossa opiskelijat osallistuvat kumppaniyrityksen myyntiprosessiin.  Kurssilla on vuosittain toimeksiantaja, jonka tuotetta tai palvelua kurssille osallistuvat opiskelijat myyvät puhelimitse ennalta sovitulle kohderyhmälle. Tuote tai palvelu voi olla esimerkiksi jäsenkyselyn suorittaminen tai luokkaretkipakettien myyminen rehtoreille. Vuosien saatossa toimintamalli on muuttunut vallitsevan maailmantilanteen ja toimeksiantajien mukana. Opiskelijat saavat kurssilta myyntikokemusta, myynti- ja tuotekoulutusta sekä oppivat asiakkuudenhallintaa. Toimeksiantaja hyötyy opiskelijoiden suorittamisesta työstä ja sen tuloksista. Kulmala kertoo, että kurssin toimeksiantajan löytäminen ja yritysyhteistyö vaatii työtä, mutta onnistuessaan se on todella palkitsevaa. Toiminnassa on haasteena opiskelijoiden ohjaus ja vaihteleva motivaatio, joka vaikuttaa työn laatuun.

Projektipäällikkö Marika Kääriäinen kertoi Wellbeing Labsista, joka on Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalojen kehittämis- ja oppimisympäristö. Kokonaisuus rakentuu hyvinvointiteknologian, simulaatioiden ja opiskelijatyön osista, joita tukevat TKI-toiminta ja asiantuntijapalvelut.  Wellbeing Labsin työelämäyhteistyö perustuu kehittämistarpeiden ja ilmiöiden ympärille. Prosessi sisältää mm. kyselyitä, havainnointia, opetusta, oppimista, haastatteluja ja yhteiskehittämistä, joista kertyy tietoa ja kokemusta. Kehittäminen perustuu tutkittuun tietoon, jolloin se edistyy ja vakiintuu. Käytännössä toimijoita on saatu mukaan kasvattamalla tietoisuutta sekä ideoimalla ja kehittämällä yhdessä.

Toimeksiantoja työelämästä on etsitty kohdennetusti. Kääriäinen kokee haasteena, että toiminta saattaa kuormittaa samoja toimijoita, mikäli he ovat useissa päällekkäisissä toiminnoissa mukana. Lisäksi yhteistyö edellyttää tehokasta ohjeistusta ja ohjaista, koska heikko sitoutuminen yhteistyöhön vaikuttaa oppimiseen ja sen laatuun.

Wellbeing Labsin työelämäyhteistyö mahdollistaa ilmiöiden tunnistamista ja asiantuntijuuden hyödyntämistä. Toiminnassa on mahdollista huomioida ketterästi eri toimijoiden tavoitteet sekä tehdä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Etuna on myös opettajien osaaminen ja mukanaolo, joka tuo kehitystä suoraan opetukseen ja opintojaksoihin.

Yritysyhteistyötä hankkeiden parissa

Krista Mäen ja Elina Huhdan puheenvuoroissa esitettiin kaksi toimivaa konseptia TKI-puolen hankkeista. TKI-asiantuntija Krista Mäki Yrittäjyys- ja kasvu tiimistä kertoi onnistuneesta hiilijalanjälkilaskurioppaan luomisesta ja yritysten suuresta kiinnostuksesta hanketta kohtaan. Yritykset lähtivät yhteistyöhön ”yllättävän helposti”, sillä aihe oli heille hyvin ajankohtainen ja tarpeellinen. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa päästötyökirja yhdessä pk-yritysten kanssa, josta yritykset saivat tukea hiilijalanjälkityön aloittamiseksi. Projektin aikana tutustuttiin tarkasti yritysten kokemuksiin ja varmistettiin, että opas vastaa todellisiin yritysten kohtaamiin haasteisiin. Tarkka selvitystyö yritysten kanssa toi arvokkaita näkökumia, joita hanketoteuttajat eivät olisi osanneet ottaa huomioon opasta laadittaessa.

Projektipäällikkö Elina Huhta Kestävät ruokaratkaisut tiimistä kertoi yhteistyöstä yritysten kanssa sekä yrityksiä houkuttelevasta viestinnästä. Premium-hankkeessa viestitään paljon ja eri kanavia käyttäen. Alueen yrityksiä kontaktoidaan muun muassa SeAMK Kuluttajapaneelista, jossa elintarvikeyritykset saavat tuotteitaan kuluttajaryhmän testattavaksi. SeAMK Kuluttajapaneelin kautta Etelä-Pohjalaiset mikro- ja pk-yritykset ovat saaneet tärkeää palautetta oman elintarviketuotteen kehittämiseksi ja erottavuudeksi.

Huhta muistutti, että ”ihmiset haluavat tehdä yhteistyötä sellaisten kumppaneiden kanssa, joihin he luottavat, jotka he tuntevat ja joista he pitävät.” Siksi on ensisijaisen tärkeää tunnistaa oma yleisö ja miettiä kuka viestien vastaanottaja on. Yritysyhteistyö on ensisijaisesti työtä oikeiden ihmisten kanssa ja siksi on tarpeen olla helposti lähestyttävä. Yhtenä esimerkkinä on lisätä sähköpostiprofiiliin edustava kuva, josta vastaanottaja tunnistaa viestin lähettäjän.

Viestinnässä on ensiarvoista valita itselle ja kohderyhmälle hyödylliset viestintäkanavat, joita voi olla esimerkiksi sähköposti, puhelu, some, esite, LinkedIn tai vaikka perinteinen posti. Asiat tulee kertoa mahdollisimman yksinkertaisesti. Viestin vastaanottajalle tulee nostaa konkreettiset hyödyt esille, eli kertoa mitä osallistuja saa tulemalla mukaan. Huhta painotti myös tuomaan ilmi, mitä mikäkin toimenpide maksaa vai ovatko ne osallistujalle ilmaisia.

Learning cafessa kerrattiin SeAMKin tarjontaa työelämälle ja myöhemmin iltapäivällä käytiin läpi digitaalisten välineiden käyttöä yhteistyökumppaneiden asiakaskokemuksen parantamiseksi. Tilaisuus päättyi paneeliin, jossa teemana oli Työelämän silmin – Näkökulmia työelämäyhteistyöhön. Paneelissa aiheesta keskustelivat Jukka Pajunen Into Seinäjoelta sekä Johanna Soini, Aila Hemminki ja Pekka Lager SeAMKilta.

Iltapäivän keskusteluiden ja palautekyselyn perusteella tilaisuudelle oli kysyntää ja ilmoille nousi toive järjestää vastaavia tilaisuuksia jatkossakin. Tiedon jakaminen SeAMKin eri tiimien kesken parantaa kaikkien osaamista.

Emmi Tuurinkoski
TKI-asiantuntija, EcoAction
Yrittäjyys ja kasvu
SeAMK

Anmari Viljamaa
Tutkijayliopettaja
Projektipäällikkö, EcoAction
Yrittäjyys ja kasvu
SeAMK

Lähteet:

Huhta, E. (15.5.2023). Case PREMIUM -Yrityksiä houkutteleva viestintä.

Koivupuisto, M. (15.5.2023). Ilo irti työelämäyhteistyöstä Miten saan yrityksen oven auki?

Kulmala, K. (15.5.2023). Kokemuksia yritysyhteistyöstä – case Myynnin Projekti.

Kääriäinen, M. (15.5.2023). SeAMK Wellbeing Labs työelämäyhteistyö.

Mäki, K. (15.5.2023). Opas pk-yritysten ilmastopäästöjen laskentaan. Kiertotalouden osaamisalusta Etelä-Pohjanmaalle – Cirkepos-hanke.