Hybridiyrittäjyyden kuva tarkentuu

Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteutti keväällä laajan, sivutoimista yritystoimintaa harjoittaville suunnatun kyselyn yhteistyössä Suomen Uusyrityskeskuksen ja Norstatpanelin kanssa. Verkkokyselyyn vastasi kaikkiaan 486 hybridiyrittäjää. Edellinen vastaava tutkimus toteutettiin vuonna 2014.

Noin kymmenesosa vastaajista kuului ns. baby boomer -sukupolveen, eli oli syntynyt 1943-1960. Sekä X-sukupolvea (1960-1980) että milleniaaleja (1981-1997) oli reilu neljäkymmentä prosenttia (kuvio 1).

Kuvio 1. Vastaajien sukupolvijakauma. Kevään 2021 kysely.

Hybridiyrittäjien keski-ikä oli molemmissa tutkimuksissa 43 vuotta. Nuorin vastaaja oli tänä keväänä 19-vuotias ja vanhin 78-vuotias.

Vastaajista selvästi yli puolet (57 %) oli suorittanut korkeakoulututkinnon. Tässä suhteessa sivutoimiyrittäjät eroavat väestöstä keskimäärin. Tilastokeskuksen[i] mukaan vajaa kolmannes suomalaisista on korkeakoulutettuja. Korkeakoulutettujen osuus vastaajista oli nyt myös hieman suurempi kuin vuoden 2014 tutkimuksessa, jossa noin puolet (49 %) oli suorittanut korkeakoulututkinnon. Tulos saattaa heijastella yleistä koulutusasteen nousua, mutta voi kertoa myös korkeakoulutetuille yhä useammin avoimista mahdollisuuksista esimerkiksi digitaalisen liiketoiminnan puolella.

Sivutoimisuus usein pitkäaikaista

Vastaajien sivutoiminen yritystoiminta oli tyypillisesti melko pitkäikäistä. Vaikka noin kolmasosalla yritystoiminta oli alkanut vuonna 2019 tai myöhemmin, yritystoiminta oli keskimäärin kestänyt 7,3 vuotta, mediaanin ollessa 4 vuotta. Hybridiyrittäjyydessä ei siis välttämättä ole kyse päätoimisen yrittäjyyden aloittamisesta sivutoimisena, kuten yrittäjyystutkimuksessa usein ajatellaan.

Keskimäärin yritystoimintaan käytettiin noin 11 tuntia viikossa. Selvästi yli puolet vastaajista (58 %) arvioi yritystoimintaan menevän viikkoa kohti keskimäärin päivän (8 h) tai vähemmän.

Yritystoimintaa työn, työttömyyden tai opiskelun ohella

Tulosten vertailun perusteella näyttää, että hybridiyrittäjyyden kuva on hieman laajentunut vuosien myötä. Aiemmin lähes kolme neljännestä (73%) vastaajista ilmoitti, että yritystoiminta on sivutoimista palkkatyön rinnalla, nyt näin kuvasi vain 61 % vastaajista. Yrittäjyys työttömyyden tai opiskelun ohella sen sijaan on tavallisempaa kuin aiemmin.

Covid-19 -pandemia tai tiedonkeruun toteutus saattavat vaikuttaa tuloksiin, mutta muitakin syitä todennäköisesti on. Työttömyysturvaan liitetty ns. suojaosa, joka helpottaa työttömyysturvan ja muiden tulojen yhdistämistä, voi innoittaa työttömiä kokeilemaan kevytyrittäjyyttä. Kevytyrittäjyyspalvelujen yleistyminen tasoittaa myös opiskelijan tietä pienimuotoiseen yrittäjyyteen.

Hyvinvoiva hybridiyrittäjä -hanke

Kysely toteutettiin osana Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Työterveyslaitoksen yhteistä Hyvinvoiva hybridiyrittäjä -hanketta. Hanke pyrkii rakentamaan nykyaikaisen työelämän hyvinvointikompassia yksilöille, joiden työelämä rakentuu erityyppisistä elementeistä. ESR-rahoitteisessa hankkeessa mm. järjestetään hybridiyrittäjille suunnattuja työpajoja, joissa työstetään yrittäjien käytännössä kohtaamia haasteita.

Tämä artikkeli kuuluu sarjaan, jossa tarkastellaan hankkeessa toteutetun kyselytutkimuksen tuloksia.

Anmari Viljamaa, yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Sanna Joensuu-Salo, yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Emilia Kangas, projektipäällikkö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Marja Katajavirta, asiantuntija, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

[i] Väestön koulutusrakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-4586. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 1.6.2021].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vkour/index.html