Etelä-Pohjanmaa digitalisaation askelmilla

Digitalisaatio muuttaa yritysten toimintaympäristöjä monella tavalla. Toisaalta se haastaa yrityksiä uudistumaan, mutta samalla tarjoaa mahdollisuuksia aivan uusiin liiketoimintamalleihin. Digitalisaation tilannetta Etelä-Pohjanmaalla on selvitetty viime aikoina useammassakin SeAMKin hankkeessa. Digivaattori- ja PK-Digi -hankkeiden selvitysten perusteella eteläpohjalaisten teollisten yritysten sekä kaupan ja palvelun alan yritysten kohdalla erityisesti toimintojen digitalisointi on vielä alkutekijöissä. Kaksi kolmasosaa tutkituista yrityksistä ei käytä lainkaan robotiikkaa, ja alle puolet on ottanut käyttöön toiminnanohjauksen ja tuotanto-automaation integraatiota. Prosessien osalta parhaiten on digitalisoitu tuotesuunnittelun prosessia ja heikoiten tuotteen elinkaaren hallintaa.

Samankaltaisia tuloksia saatiin Puutuotealan kasvuhankkeen selvityksestä. Digitaalisen markkinoinnin kanavista käytössä on noin kolmella yrityksellä neljästä omat www-sivut ja noin joka toisella sosiaalinen media. Sitä vastoin pilvipalveluita käyttää vain kolmannes ja verkkokauppaa vajaa viidennes selvitykseen osallistuneista yrityksistä.

Samalla molemmat selvitykset osoittivat, että digitalisaatiosta on hyötyä. Teollisten yritysten kohdalla toimintojen ja prosessien digitalisointi vaikuttavat yritysten menestymiseen ja erityisesti liiketoiminnalliseen kehittymiseen. Puutuotealan selvityksessä puolestaan havaittiin, että erityisesti kotimaan markkinoilla toimivien puutuotealan yritysten kohdalla digitalisaation aste vaikutti suoraan menestymiseen. Toimintojen ja prosessien digitalisointi myös kulkevat usein käsi kädessä; niissä yrityksissä, joissa prosesseja digitalisoidaan, digitalisoidaan myös toimintoja. Lisäksi todettiin, että mitä enemmän digitalisointia oli tehty, sen enemmän yritykset kokivat saaneensa hyötyä siitä. Tuloksiin voi tarkemmin tutustua SeAMK Tekniikan kokoomajulkaisun artikkelissa: http://www.theseus.fi/handle/10024/152046

Kansallisen tason arviointien (Suomen tekoälyaika 2017, Ailisto ym. 2016), mukaan alustataloudella ja tekoälyllä on merkittävä kasvupotentiaali Suomelle. Niihin liittyvät ajatukset ja liiketoimintamallit ovat kuitenkin vielä suhteellisen vieraita eteläpohjalaisille yrityksille. Lähivuosina ovat panostukset digitalisaation mahdollisuuksien tiedostamiseen, tunnistamiseen ja hyödyntämiseen alueella tarpeen.

Sanna Joensuu-Salo

Lähteet:
Ailisto, H., Collin, J. Juhanko, J., Mäntylä, M., Ruutu, S., Seppälä, T. Halén, M., Hiekkanen, K., Hyytinen, K. Kiuru, E., Korhonen, H., Kääriäinen, J., Parviainen, P. & Talvitie, J. 2016. Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta? [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 19/2016. [Viitattu 29.8.2018]. Saatavana: https://tietokayttoon.fi/documents/10616/2009122/19_Onko+Suomi+jäämässä+alustatalouden+junasta.pdf

Suomen tekoälyaika – Suomi tekoälyn soveltamisen kärkimaaksi: Tavoite ja toimenpidesuositukset. 23.10.2017. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 41/2017. [Viitattu 29.2.2018]. Saatavana: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80849/TEMrap_41_2017_Suomen_tekoälyaika.pdf