YKTS Yrittäjyyskasvatuspäivät Tampereella: Muutosten tekijät yrittäjyyskasvatuksessa | Julkaisut@SEAMK

YKTS Yrittäjyyskasvatuspäivät  Tampereella: Muutosten tekijät yrittäjyyskasvatuksessa

#

Yrittäjyyskasvatuksen tutkija- ja toimijaverkosto (YKTT) kokoontui ensimmäisen kerran Vaasassa vuonna 2007. Tämän vuosittain järjestetyn verkostotapaamisen myötä syntyi vahva yhteistyö, joka johti vuonna 2009 Yrittäjyyskasvatuksen Tutkimusseuran perustamiseen. Tapaamisen nimeksi vakiintui Yrittäjyyskasvatuspäivät, ja vuodesta 2021 lähtien tapahtuma tunnetaan nimellä YKTS Yrittäjyyskasvatuspäivät. Tutkimusseura toimii tapahtuman järjestäjänä yhdessä vuosittain vaihtuvan korkeakoulukumppanin kanssa.

YKTS:n 19. yrittäjyyskasvatuspäivät järjestettiin Tampereella 24.–25.9.2025. Tapahtuman teemana oli “Muutosten tekijät yrittäjyyskasvatuksessa”, ja se keskittyi tarkastelemaan muutosta laaja-alaisen yrittäjyyden näkökulmasta. Päivien tavoitteena oli pohtia, miten tutkimus, koulutus ja käytännön toimet voivat yhdessä tukea työelämä- ja yrittäjyystaitojen kehittymistä.

Yhteiskunta elää jatkuvien muutosten keskellä, ja epävarmuus, työn murros ja osaamisvaatimusten kasvu haastavat koulutusta. Yrittäjyyskasvatuksen nähdään vastaavan näihin haasteisiin kehittämällä geneerisiä taitoja, joita tarvitaan sekä työelämässä että yrittäjänä.

Yrittäjyyskasvatuspäivät avasi päivien puheenjohtaja Anne Gustafsson-Pesonen Tampereen yliopistosta (kuva: Beata Taijala, 2025).

Osallistujat ja ohjelman rakenne

Yrittäjyyskasvatuspäivien ohjelma koostui keynote-puheenvuoroista ja rinnakkaissessioista, minkä vuoksi kaikkien esitysten seuraaminen ei valitettavasti ollut mahdollista. Tapahtuma keräsi paikalle yli sata osallistujaa eri puolilta Suomea. Yliopistoista mukana olivat muun muassa Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), Lapin yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto. Ammattikorkeakoulujen edustus oli vielä laajempi: esityksiä kuultiin Centriasta, Diakonia-ammattikorkeakoulusta, Haaga-Heliasta, Humanistisesta ammattikorkeakoulusta, Hämeen ja Jyväskylän ammattikorkeakouluista, Laureasta, Metropoliasta, Oulun, Tampereen ja Turun ammattikorkeakouluista sekä tietenkin Seinäjoen ammattikorkeakoulusta (SEAMK).

Ensimmäisessä keynote-puheenvuorossa opetus- ja kulttuuriministeriön Minna Bálint tarkasteli yrittäjyyskasvatusta osana koulun arkea. Hän totesi havainneensa, että monet ministeriön tärkeiksi listaamat teemat olivat mukana myös tapahtuman ohjelmassa. Erityisen ilahduttavaa oli, että hän oli huomannut tekoälyä käsittelevän esityksemme.

Toisessa keynote-puheenvuorossa professori Helle Neergaard Aarhusin yliopistosta toi esiin eurooppalaisia näkökulmia yrittäjyyskoulutukseen. Hän käsitteli eksistentiaalisen oppimisen ja pienen huomaamattoman ohjauksen eli tuuppauksen merkitystä oppimisprosessissa. Esitys puhutteli erityisesti opettajia, sillä siinä korostettiin oppijan omaa vastuuta ja opettajan ohjaavaa roolia prosessin aikana.

Toisen päivän aluksi professori Timo Pihkala tarkasteli yrittäjyyskasvatuksen tilannetta, vaikuttavia tekijöitä ja sen vaikutuksia. Päivä jatkui Yritteliäs Tampere -työryhmän esityksellä, jossa kuvattiin Tampereen työelämäkasvatuspolkua taaperosta tohtoriin.

Monipuolisia näkökulmia yrittäjyyskasvatukseen

Yrittäjyyskasvatuspäivien esitykset tarjosivat laajan kirjon näkökulmia yrittäjyyteen. Ehkä jonkinlaisena yllätyksenä ensikertalaisille tuli se, että suurin osa esityksistä keskittyi eksistentiaalisen oppimisen ulottuvuuksiin eli yksilön henkilökohtaisen merkityksen etsintään, arvoihin, identiteettiin ja elämän tarkoitukseen. Tämä lähestymistapa korosti yrittäjyyden syvällistä ja henkilökohtaista luonnetta, mikä avasi uusia näkökulmia monille osallistujille.

Uutta ja kiinnostavaa oli oppia esimerkiksi muusamentoroinnista sekä professional noticingista, jotka toivat esiin opettajan roolia oppimisprosessin havainnoijana ja tukijana.

Eksistentiaalisen oppimisen lisäksi useissa esityksissä käsiteltiin ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien yrittäjyyskoulutusta, mikä osoitti, että aihe on ajankohtainen ja arkipäiväinen myös muissa korkeakouluissa kuin omassamme.

Sen sijaan hieman yllättävää oli, että digitaalisuuden vaikutukset yrittäjyyskasvatukseen jäivät lähes kokonaan käsittelemättä. Näyttää siltä, että oma esityksemme oli ainoa, joka nosti tämän teeman esiin, vaikka olimme ennakkoon olettaneet sen olevan yksi tapahtuman keskeisistä muutostekijöistä.

Lopuksi

YKTS Yrittäjyyskasvatuspäivät tarjosivat runsaasti sisältöä ja arvokkaita verkostoitumismahdollisuuksia. Tapahtuma antoi tilaisuuden tarkastella yrittäjyyden opetusta ja tutkimusta laajemmassa, oman korkeakoulun ulkopuolisessa kontekstissa. Artikkelin kirjoittajat esittävät lämpimät kiitoksensa SEAMK Liiketalouden ja pk-yrittäjyyden koulutusohjelmalle tämän mahdollisuuden tarjoamisesta.

Beata Taijala, Kim Leppänen, Juhani Palomäki & Tiina Wakaume
SEAMK

Artikkelin kirjoittajat toimivat liiketalouden opettajina ja osallistuivat YKTS Yrittäjyyskasvatuspäiville ensimmäistä kertaa. Heidän artikkelinsa ”Tekoälylukutaito osana yrittäjyyskasvatusta” sai tapahtumassa Best paper -tunnustuksen.