VauhtiData-hankkeessa tehdään yhteistyötä yritysten ja ammattikorkeakoulujen kesken data-analytiikassa

Johdanto

Digitalisaatio ja datan hyödyntäminen ovat avainasemassa valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamisessa. Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK), Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (Jamk) toteuttavat yhdessä VauhtiData-hanketta, joka auttaa yrityksiä ottamaan käyttöön data-analytiikan keinoja. Näiden avulla voidaan parantaa liiketoiminnan tehokkuutta, ennakoida tulevaisuuden muutoksia ja tukea vihreää siirtymää. Mutta miten yritykset saadaan mukaan hankkeeseen ja kuinka yhteistyötä tehdään?

Yritysten tarpeiden kuunteleminen avainasemassa

VauhtiData-hankkeen tavoitteena on tarjota yrityksille konkreettisia tapoja hyödyntää dataa liiketoiminnassaan. Hankkeessa on tunnistettu, että monilla yrityksillä on käytössään suuria datamääriä, mutta niiden hyödyntämisessä on haasteita. Tämä voi johtua osaamisen puutteesta, resurssivajeesta tai tietojärjestelmien yhteensopivuusongelmista (VauhtiData-hankesuunnitelma, 2023).

Jotta yritykset saadaan mukaan hankkeeseen, on tärkeää kuunnella niiden tarpeita ja kehittää yhteistyömuotoja, jotka tukevat niiden liiketoimintaa. VauhtiData-hankkeessa toteutetaan esimerkiksi pilotteja, joissa yritykset voivat konkreettisesti testata uusia data-analytiikan toimintamalleja omaan dataan. Tämä madaltaa kynnystä lähteä mukaan kehitystyöhön ja mahdollistaa käytännönläheisen oppimisen (VauhtiData 3. ohjausryhmä, 2024).

Yhteistyö rakentuu luottamuksen ja vaikuttavuuden varaan

SeAMK, SAMK ja Jamk ovat ammattikorkeakouluja, joilla on pitkä kokemus yritysyhteistyöstä. Tässä hankkeessa hyödynnetään aiemmissa hankkeissa kehitettyjä yhteistyömalleja. Ammattikorkeakoulukonsortio on onnistunut luomaan toimivia kumppanuuksia, joissa yritykset saavat tukea ja asiantuntemusta kehityshankkeidensa tueksi. Lisäksi korkeakoulujen TKI-toiminnan kautta on jo aiemmin vahvistettu valmistavan teollisuuden digitalisaatiota ja tuottavuuden kehittämistä (Ojaniemi & Arola, 2023).

Yhteistyö perustuu luottamukseen ja vaikuttavuuteen. Yritysten kanssa käydään avointa vuoropuhelua, jossa heidän liiketoimintatarpeensa huomioidaan ja sitä pyritään kehittämään. Samalla hankkeessa tuotettu tieto ja osaaminen tehdään mahdollisimman helposti saatavaksi. Tämä tarkoittaa muun muassa koulutuksia, työpajoja ja tiedotustilaisuuksia, joissa yritykset saavat konkreettisia esimerkkejä ja toimintamalleja datan hyödyntämiseen.

Konkreettiset hyödyt yrityksille

VauhtiData-hankkeessa pilotoidaan useita erilaisia, hankkeessa mukana olevien yritysten tarjoamiin oikeisiin ja eri lähteistä saatuihin datoihin perustuvia kokeiluja. Näiden konkreettisten esimerkkien avulla voidaan nähdä data-analytiikan ja tiedolla johtamisen tuomat mahdollisuudet ja sen, miten niitä voidaan hyödyntää yritysten toiminnassa. Tämä lisää sitoutumista hankkeeseen ja motivoi yrityksiä kehittämään osaamistaan edelleen.

Yhteistyön tulevaisuus

Hankkeen myötä syntyy uusia yhteistyöverkostoja niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. SeAMK, SAMK ja Jamk tekevät tiivistä yhteistyötä, ja tavoitteena on kehittää pitkäjänteisiä toimintamalleja, joiden avulla data-analytiikan hyödyntäminen juurtuu osaksi yritysten arkea (VauhtiData-hankesuunnitelma, 2023).

Yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö on avainasemassa, kun pyritään vastaamaan digitalisaation ja datatalouden tuomiin haasteisiin. VauhtiData-hankkeessa luodaan edellytyksiä yritysten kasvulle ja kilpailukyvyille, mikä lopulta hyödyttää koko alueen elinkeinoelämää.

SeAMK, SAMK ja Jamk kutsuvat valmistavan teollisuuden yritykset mukaan hyödyntämään dataa tehokkaammin ja rakentamaan yhdessä kilpailukykyisempää tulevaisuutta!

Lähteet

Ojaniemi, T., & Arola, J.-M. (2023). SeAMKin sisäiset kumppanuusmallit aluevaikuttavuuden edistäjänä – Case SeAMK Maakuntakorkeakoulu ja SeAMK tekniikan alan TKI-toiminta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062056639

VauhtiData-hankesuunnitelma. (2023). *VauhtiData – Datasta vauhtia valmistavan teollisuuden liiketoimintaan*. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

VauhtiData 3. ohjausryhmä. (2024). *Ohjausryhmän kokousraportti 29.10.2024*. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

Juha-Matti Arola
Senior Project Manager
SeAMK TKI

Juha-Matti Arola toimii Senior Project Managerina Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Hänellä on laaja kokemus dataan liittyvistä hankkeista ja niistä tehdystä yritysyhteistyöstä. Hän on ollut myös keskeisessä roolissa kehittämässä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa CRM-järjestelmää, jossa SeAMKin tekemä yritysyhteistyö dokumentoidaan mahdollisimman kattavasti tavoitteena tehdä entistä parempaa yritysyhteistyötä SeAMKin ja alueen yritysten kesken.

Mikko Pakkasela
tutkimuspäällikkö,
SAMK Tiedolla johtamisen keskus BIC

Mikko Pakkasela toimii Satakunnan ammattikorkeakoulussa Tiedolla johtamisen keskus BICin tutkimuspäällikkönä. Koulutukseltaan hän on tuotantotalouden DI ja hänen laaja-alainen kokemuspohjansa kattaa printtimediaa yrittäjänä sekä prosessi-, ohjelmisto- ja konepajaliiketoimintoja eri johtotehtävissä. Nämä kokemukset sekä useat luottamustehtävät luovat hyvän ymmärryksen yritysten eri tarpeista ja mahdollisuuksista.

Tiedolla johtamisen keskus BIC auttaa satakuntalaisia yrityksiä hyödyntämään uusimpia teknologioita ja siten luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. BICin visiona on tehostaa yritysten tehokkuutta, tuottavuutta ja työhyvinvointia, jotka yhdessä parantavat sekä yritysten että maakunnan kilpailukykyä.

Mika Rantonen
yliopettaja,
Jamk Teknologia, IT-instituutti

Mika Rantonen toimii tekoälyn ja data-analytiikan yliopettajana ja Jamkin IT-Instituutin tekoäly-hankkeissa projektipäällikkönä ja asiantuntijana. Mikalla on pitkä kokemus erilaisista data-analytiikka- ja tekoäly-hankkeista. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi ohjelmistoarkkitehtinä Nokia Mobile Phonesilla ja tutkijana Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä. Hän on valmistunut Filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta vuonna 2000 ja tekniikan lisensiaatiksi systeemi- ja säätötekniikan osastolta Oulun yliopistosta vuonna 2008. Mika on myös työskennellyt kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa eri tehtävissä ja johtanut useita eri alojen hankkeita sekä tuntee laajasti eri rahoitusohjelmia.