Teknologiakampusten opit – mitä Suomi voi oppia kansainvälisiltä partnereiltaan?
Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SEAMK) on osa HEROES-allianssia eli kansainvälistä yhdeksän ammattikorkeakoulun muodostamaa verkostoa, johon kuuluu partnerit Belgiasta, Tanskasta, Suomesta, Saksasta, Alankomaista, Liettuasta, Portugalista, Ruotsista ja Tšekistä. Verkoston kautta tavoitetaan yhteensä 120 000 opiskelijaa ja 14 000 työntekijää eri puolilta EU:ta.
Saksassa Baijerin liittovaltion alueella sijaitsevan ja HEROES-allianssiin kuuluvan Technische Hochschule Deggendorf (THD) -korkeakoulun (kuva 1) laaja teknologiakampusten verkosto tarjoaa kiinnostavan vertailukohdan suomalaisille korkeakouluille ja tutkimusorganisaatioille. Korkeakoulu on koko 30-vuotisen historiansa ajan kehittänyt pitkäjänteistä yritysyhteistyötä ja lähialueilla sijaitsevia teknologiakampuksia on olemassa tällä hetkellä jo lähes parikymmentä. Teknologiakampukset kytkevät yhteen alueella tehtävän tutkimuksen, opetuksen sekä elinkeinoelämän. Erityisen kiinnostavaa on se, että noin viisi vuotta kestävän alkuvaiheen perusrahoituksen jälkeen, kampukset alkavat toimia omarahoitteisesti ilman ulkopuolelta tulevaa julkista rahoitusta.
Yrityslähtöinen yhteistyö vahvistaa innovaatioita
THD-korkeakoulun teknologiakampuksilla tutkimusideat saavat alkunsa monista lähteistä, kuten esimerkiksi tutkijoiden omista havainnoista, markkinatarpeista, asiakkaiden palautteesta tai suoraan yrityksiltä. Tämä varmistaa sen, että hankkeiden lähtökohtana on aina aito tarve ja potentiaalinen sovellusalue on jo valmiiksi mietittynä. Kun ideat ja tarpeet tunnistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja yhdessä yritysten kanssa, on helppo rakentaa sellaisia hankkeita, jotka täysimääräisesti hyödyttävät yrityksiä ja siten vahvistavat alueen innovaatiokykyä. Lisäksi teknologiakampukset poistavat siiloja korkeakoulujen ja yritysten väliltä.
Teknologiakampuksilla toteutettavien projektien koko vaihtelee jonkin verran, mutta keskimääräisesti projektit ovat kestoltaan muutaman vuoden mittaisia ja niiden budjetti on noin 200 000 euroa. Tämä mittakaava on koettu riittävän suureksi luomaan uutta osaamista ja ratkaisuja, mutta on kuitenkin hallittava, jotta yhteistyö pysyy sujuvana. Tyypillisesti yhdessä hankkeessa on mukana noin seitsemän yritystä, mikä mahdollistaa monipuolisen verkoston rakentamisen ja tiedon jakamisen. Yritysten määrä ja koko vaihtelevat hankekohtaisesti, mutta yhteistyön dynamiikkaan kuuluu olennaisesti se, että toimijat täydentävät toistensa osaamista ja siten voivat yhdessä kehittää uusia ratkaisuja. Toisin sanoen verkostomaisuus on oleellinen osa projektia ja lisää myös sen vaikuttavuutta.
Suurin osa teknologiakampuksilla toteutettavista projekteista on kansallisia, ja ne kytkevät mukaan lähialueiden yritykset. Osa projekteista saa kuitenkin rahoitusta myös kansainvälisistä rahoituslähteistä, ja mukana on kumppaneita Saksan ulkopuolelta. Kansainvälisyys avaakin mahdollisuuksia laajempaan tiedon ja kokemusten vaihtoon. Toisaalta osa teknologiakampusten ydinosaamisesta sijoittuu niche-alueille, jolloin osaamista on pakko etsiä myös kauempaa.
Pitkäjänteisyys ja jälkihoito varmistavat tulosten vaikuttavuuden
Usein teknologiakampuksilla toteutettavat projektit valmistellaan yhteistyössä. Yritykset osallistuvat aktiivisesti projektien sisällön suunnitteluun ja jopa varsinaisen hakemustekstin kirjoittamiseen. Tämä lisää projektikumppaneiden sitoutumista ja varmistaa, että projektin tavoitteet ovat linjassa sekä tutkimuksen että liiketoiminnan näkökulmasta. Aina tiivis valmisteluyhteistyö ei kuitenkaan ole mahdollista, esimerkiksi tiukkojen aikataulujen vuoksi. Tällöin on löydettävä joustavia tapoja pitää yritykset mukana ja varmistaa, että niiden näkemykset huomioidaan kuitenkin tarvittaessa.
Yritysten rooli tutkimustulosten hyödyntäjinä on siis teknologiakampuksilla tapahtuvan projektitoiminnan ytimessä. Useimmiten projekteissa syntynyt tieto ja uudet ratkaisut jalkautuvatkin yritysten normaaliin toimintaa, vaikka välillä törmätäänkin haasteisiin. Syyt voivat liittyä esimerkiksi resurssipulaan, yritysten strategisiin painopisteisiin tai siihen, että tulokset vaatisivat vielä lisäkehittämistä ennen käyttöönottoa. Tämä haaste on tunnistettu myös suomalaisissa korkeakouluissa. Esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kehitetyn jälkihoitomallin tarkoituksena on tukea TKI-prosessin loppuunsaattamista ja helpottaa tutkimustulosten käyttöönottoa. Käytännössä jälkihoitomalli tarkoittaa sitä, että tutkimus- ja kehittämishankkeen loppuvaiheessa projektipäällikkö sopii ja aikatauluttaa yhdessä yrityksen kanssa, miten korkeakoulu voi tukea yritystä hankkeen tulosten hyödyntämisessä ja käytännön soveltamisessa myös hankkeen jälkeen.
Baijerin teknologiakampuksilla on havaittu, että tutkimus- ja yritysyhteistyön onnistuminen edellyttää useiden näkökulmien huomioimista. Tärkeitä tekijöitä ovat muun muassa tutkimusideoiden monipuolisuus, verkostoitumisen vahvistaminen ja yhteistyökumppaneiden sitouttaminen. Erityistä painoarvoa annetaan myös pitkäjänteisyydelle, toisin sanoen yhteistyön ei haluta loppuvan hankeajan päättymiseen, vaan jatkuvan erilaisissa muodoissa myös sen jälkeen.
Tämä artikkeli on tehty osana InnovaatioSilta Pk-yritykset ja AMK:t yhdessä yli innovaatioesteiden -hanketta, jonka toteutuksesta vastaavat kolme korkeakoulua: Centria, SEAMK ja SAMK. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja sitä rahoitetaan Työ ja elinkeinoministeriön toimintaympäristön kehittämisavustuksesta, Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta.
Seliina Päällysaho
Tutkimuspäällikkö
SEAMK
Kirjoittaja on kehittänyt erilaisia toimintamalleja tukemaan korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä ja toimii parhaillaan asiantuntijana InnovaatioSilta-hankkeessa ja HEROES-allianssissa.
Saija Råtts
Lehtori
SEAMK
Kirjoittaja on kehittänyt yrityksissä työskenteleville suunnattua oppimateriaalia TKI-toiminnan kehittämisestä. Hän työskentelee parhaillaan asiantuntijana InnovaatioSilta sekä CoLearn -hankkeissa sekä HEROES-allianssissa.
Salla Kettunen
Senior Project Manager
SEAMK
Kirjoittaja työskentelee InnovaatioSilta -hankkeen projektipäällikkönä. Hankkeen aikana on selvitetty yritysten TKI-toiminnan kehittämistarpeita sekä erilaisia keinoja vahvistaa yritysten ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä.