Lunch på svenska – matalan kynnyksen tilaisuus ruotsin kielen harjoitteluun
Huhtikuussa 2025 järjestettiin SEAMKissa ensimmäistä kertaa Lunch på svenska -lounastapaaminen, jonka ideana oli tarjota opiskelijoille ja henkilökunnalle matalan kynnyksen tilaisuus puhua ruotsia rennossa ympäristössä luokkahuoneen ulkopuolella. Tilaisuus oli avoin kaikille, ja sen tarkoituksena oli rohkaista osallistujia käyttämään toista kotimaista kieltä ilman painetta tai muodollisuuksia.
Lunch på svenska pidettiin kahtena huhtikuun ensimmäisenä keskiviikkona lounasaikaan Sodexo Frami F:ssä, ja se houkutteli heti ensimmäisellä kerralla paikalle pöydän täydeltä kiinnostuneita. Ensimmäisellä kerralla aivan kaikki halukkaat eivät löytäneet vapaata paikkaa pöydästä, toisella kerralla oli hieman rauhallisempaa. Ensimmäiselle lounaalle osallistui myös kielilähettiläänä SEAMKissa samana päivänä vieraillut politiikan tutkijatohtori Jussi Westinen Tampereelta. Kielilähettilään tehtäviin kuuluu osuvasti myös kielen käyttämiseen kannustaminen ja rohkaiseminen.
Pienestä jännityksestä huolimatta tunnelma oli jo ensimmäisellä lounaalla kokonaisuudessaan rento ja yritteliäs, ja jokainen sai puhua niin paljon tai vähän kuin halusi. Osalle lunch på svenska tarkoitti oman mukavuusalueen ulkopuolelle siirtymistä ja joillekin osallistujille Lunch på svenska oli ensimmäinen kerta vuosikymmeniin tai kenties ikinä, jolloin ruotsin kieltä pääsi oikeasti käyttämään ja kokeilemaan keskustelemista sillä. Keskustelu etenikin hienosti toinen toista tukien ja tsempaten.
Kielikahvilat kielenoppimisen tukena
Idean Lunch på svenska -kokeiluun artikkelin kirjoittaja sai vieraillessaan Yrkeshögskolan Arcadassa Helsingissä. Siellä Lunch på svenska kokoaa erityisesti kansainvälisiä opiskelijoita harjoittelemaan toista kotimaista kieltä, ruotsia, lounaspöydän äärellä. Siihen osallistuu Arcadassa yleensä opettajan lisäksi myös ruotsia äidinkielenään puhuvia opiskelijoita, mikä mahdollistaa tehokkaan harjoittelun ja verkostoitumisen. Lunch på svenska toimii Arcadassa ikään kuin kielikahvilan tapaisena, säännöllisenä mahdollisuutena kielen käyttöön.
Erilaista kielikahvilatoimintaa on jo pitkään käytetty nimenomaan maahanmuuttajien kotouttamiseen ja kielenoppimiseen, mutta myös vieraan kielen oppimiseen. Trishkina & Tahachenkova (2024) pitävät kielikahviloita korkeakoulumaailmassa tehokkaana tapana tukea kielenoppimista oli kyseessä sitten maahanmuuttajien kotouttamisen edistäminen, vaihto-opiskelijat tai eri kielitaustainen henkilökunta. Kielikahvila tarjoaa kansainvälisille opiskelijoille mahdollisuuden kokeilla suomen kielen käyttöä luokkahuoneen ulkopuolella. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden solmia uusia tuttavuuksia ja kehittää kielitietoisen viestinnän taitoja. Kielikahviloissa voidaan jutustelun lisäksi myös esimerkiksi pelata yhdessä. Toimintaan osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Kielikahvilatoimintaa voidaan hyödyntää yhtä lailla myös kansainvälisen henkilöstön kotouttamiseen esimerkiksi yhteisesti sovittujen kahvihetkien, lounaiden tai taukojumppien mennessä (Kielibuusti, 2023). Tärkeintä on luoda ympäristö, jossa kieltä voi käyttää aktiivisesti, ja jossa oppijat voivat kokea onnistumisen tunteita pienissäkin asioissa. Juuri tästä syntyy kielenoppimisen iloa ja varmuutta (Trishkina & Tahachenkova, 2024).
Oppia ja oivalluksia
SEAMKissa järjestetty Lunch på svenska osoitti, kuinka kielikahvilatoiminnan kaltaisia tapaamisia pystyy hyvin soveltamaan myös toisen kotimaisen kielen, ruotsin, harjoitteluun. Lunch på svenskan kaltaisen tilaisuuden järjestäminen ei vaadi paljon työtä ja tällaista tilaisuutta olisi helppo soveltaa myös muihin kieliin.
Saadun palautteen mukaan tiedottamista on kehitettävä, ja jokaista kertaa on edellettävä oma mainos, jotta tilaisuus pysyy muistissa. On myös pohdittava, miten myös opiskelijoiden kynnys osallistua olisi vielä matalampi. Lunch på svenskan kaltaiset tilaisuudet ovat kuitenkin tarpeellisia erityisesti alueella, jossa ruotsin kielen käyttöön, työelämää varten harjoitteluun tai taitojen ylläpitämiseen ei välttämättä muuten ole mahdollisuutta.
Lunch på svenska -kokeilu oli ehdottomasti onnistunut ja tarjosi kaikille osallistujille tilaisuuden puhua ruotsia ja samalla arvokasta suullista kielikokemusta. Se osoitti myös, kuinka tärkeää on luoda mahdollisuuksia harjoitella puhumaan toista kotimaista kieltä, ruotsia. Vaikka lounas kesti vain tunnin, oli osallistujilla jo ensimmäisellä kerralla huomattavissa selkeää kehitystä lauseenmuodostuksessa. Molempiin kertoihin osallistuneet kävijät kokivat, että toisella kerralla oli paljon helpompaa kuin ensimmäisellä kerralla. Osallistujat kiittelivät tätä ainutlaatuista mahdollisuutta tulla kokeilemaan ja kehittämään ruotsin kielen suullista taitoa ja jatkoa toivottiin. Sivutuotteena Lunch på svenska tarjosi mahdollisuuden verkostoitua ja tutustua muihin kampusalueella liikkuviin.
Lunch på svenska on yksi hyvä esimerkki siitä, kuinka kielten oppiminen voi olla hauskaa, rentoa ja yhteisöllistä – ja ennen kaikkea, että kielitaitoa voi ylläpitää ja kehittää, vaikka vain jo lyhyellä lounastunnilla hyvästä ruuasta ja mukavasta seurasta nauttien.
Paula Välimäki
ruotsin ja saksan lehtori
SEAMK
Lähteet
Trishkina, O. & Tahachenkova, S. (2024). Kielikahvilat tukemassa toisen kielen oppimista. Metropolia. Kielikahvilat tukemassa toisen kielen oppimista – Hiiltä ja timanttia
Kielibuusti. (2023). Kielikahvilassa harjoitellaan suomea ja tutustutaan uusiin ihmisiin. Kielikahvilassa harjoitellaan suomea ja tutustutaan uusiin ihmisiin | Kielibuusti