Kliininen asiantuntija työyhteisönsä voimavarana, kehittäjänä ja uudistajana

Hoitotyössä tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista on tärkeää tarkastella sekä asiakaslähtöisistä että hoito-, ohjaus- ja palvelutoiminnan edellyttämistä kliinisen hoitotyön ammatillisista osaamistarpeista käsin. Hyvinvointialueella tarvittavaa osaamista ja sen kehittämistä on pohdittava visionäärisestä näkökulmasta suhteessa asetettuihin lähitavoitteisiin, säästötarpeisiin sekä tulevaisuuden muutoshaasteiden kautta syntyviin tavoitteisiin. Tarvitaan viisasta ennakointiosaamista ja maalaisjärkeä.

Tieto ja käytänteet muuttuvat työelämässä nopeasti, ja sen vuoksi työntekijöiden on välttämätöntä ylläpitää ja edistää asiantuntijuuttaan ja osaamistaan (Salmimies & Ruutu, 2013). Aktiiviset hoitotyöntekijät ovat kultaakin arvokkaampia hoitotyön organisaatioille, sillä he hankkivat uutta tietoa ja osaamista, jakavat sitä kollegoilleen, soveltavat sitä työssään sekä osaavat arvioida ja kehittää hoitotyötä hankkimansa uuden osaamisen valossa. Ammatillisen osaamisen kehittyessä työmotivaatio kasvaa ja innostuneesta työotteesta hyötyy koko työyhteisö sekä myös hoitoa saavat potilaat. Työmotivaatio on myös yhteydessä voimaantumiseen, työn mielekkyyden kokemuksiin ja työhyvinvointiin. Osaavista asiantuntijoista on tärkeää pitää kiinni, tulevaisuuden tekijöitä tarvitaan nykyään aikaisempaa kipeämmin, sillä hoitoalan pitovoima ja vetovoima ovat olleet koetuksella. Asiantuntijuuden ja urakehityksen arvostaminen on paras keino edistää hoitotyön vetovoimaa ja pitovoimaa.

Ammatillinen kehittyminen voidaan määritellä elinikäisenä, dynaamisena oppimisprosessina, jonka myötä hoitotyöntekijän osaaminen, käsitteellinen ajattelu ja asiantuntijuus uudistuvat ja kehittyvät (Sarаjärvi, 2011). Jokaisella hoitotyöntekijällä on vastuu ammatillisesta kehittymisestään ja hänen työnantajallaan vastuu työntekijänsä ammatillisen kehittymisen mahdollistamisesta työn ohessa suoritettavan koulutuksen myötä. Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Kliininen asiantuntijuus, edistää tutkinnon suorittajan kliinisen hoitotyön substanssiosaamista ja antaa hänelle erinomaiset valmiudet kehittää ja uudistaa työyhteisönsä osaamista ja käytänteitä. Koulutuksessa perehdytään monipuolisesti ja konkreettisesti erilaisiin osallistaviin ja toiminnallisiin kehittämismenetelmiin, joita kliininen asiantuntija voi hyödyntää sekä hoitotyössä että erilaisissa hoitotyön toimintaa, käytänteitä ja interventioita kehittävissä hankkeissa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun ajan hermolla oleva Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Kliininen asiantuntijuus, vahvistaa kliinisen hoitotyön tiedollista ja taidollista asiantuntijuutta ja pätevyyttä. Koulutuksen antama asiantuntijuusosaaminen sisältää erilaisten sairauksien hoitoa ja terveyden edistämistä tukevien, osallistavien menetelmien sekä näyttöön perustuvan hoitotyön menetelmien soveltamisosaamista sekä innovatiivisten, ketterien prosessien ja toimintamallien kehittämis-, implementointi- ja arviointiosaamista. Lisäksi koulutus luo valmiuksia suunnitella, toteuttaa ja arvioida alueellista, moniammatillista yhteistoimintaa sekä tunnistaa erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Koulutus lisää myös potilaiden omahoitoa tukevien ohjausmenetelmien sekä etäohjauspalveluiden suunnittelu-, toteuttamis- ja arviointiosaamista.

Mari Salminen-Tuomaala
TtT, dosentti, yAMK-yliopettaja, Kliininen asiantuntijuus
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Lähteet

Salmimies, R. &   Ruutu, S. (2013). Ratkaisuja esimiestyön haasteisiin. Sanoma Pro Oy. Helsinki.

Sarajärvi, A. (2011). Asiantuntijuus näyttöön perustuvassa hoitotyössä. Teoksessa: R. Nurminen (toim.). Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 113, Turun ammattikorkeakoulu. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522162038.pdf