Kielitaito haastaa osallistumisen

Kielen haasteet tilaisuuksiin osallistumisessa ja niiden sisällön ymmärtämisessä nousivat esiin, kun EKOISTAMO-hankkeen päätösseminaarissa kysyttiin, mitkä tekijät ovat olleet esteinä tai tuottaneet haasteita tilaisuuksiin osallistumiselle. Kyselyyn vastasi 19 osallistujaa.

Maailma kansainvälistyy ja koulutus sen myötä. Ilmiö on tuttu kaikkialla. Esimerkiksi Aizava, ym. (2020) kirjoittavat, että koulutuksen kansainvälistyessä englannin kielen osaamisen merkitys kasvaa. Entäpä sitten niiden ihmisten kohdalla, jotka lähtevät kouluttautumaan itselleen täysin vieraaseen maahan ja kulttuuriin. Erityisen haastavaksi asian tekee, jos oman äidinkielen lisäksi henkilö ei hallitse englannin kieltä.

Olemme EKOISTAMO-hankkeessa pyrkineet etsimään keinoja niin sanottujen special interest group -ryhmien (SIG-ryhmiä) muodostamiseen, jotta yhteenkuuluvaisuuden tunne kasvaisi ja kiinnittyminen Etelä-Pohjanmaalle tapahtuisi luonnollisten ja luontevien verkostojen avulla. Mahdollisuus matalan kynnyksen osallistumiselle on ollut tavoitteemme sen lisäksi, että olemme kertoneet opiskelijoillemme yrittäjyyteen liittyvistä mahdollisuuksista.

Olisimme saaneet todennäköisesti infromatiivisempia vastauksia, jos vastaajilla olisi ollut mahdollisuus tarkentaa vastauksiaan sanallisesti. Huomio kuitenkin kiinnittyy siihen, että 37 % vastaajista, joka tässä vastaajajoukossa tarkoittaa 7 henkilöä, on sitä mieltä, että kieleen liittyy haasteita. Toiseksi haastavimpia ovat aikaan liittyvät asiat. Tämä on aika luonnollinen tulos, kun ottaa huomioon koulun aikataulutetun arjen. Päällekkäisyydet oppituntien kanssa estävät osallistumisen, vaikka ehkä halua olisikin pysyä mukana (kuva 1).

Kahdelle vastaajalle näyttäisi aiheiden vieraus olleen haastavaa, ja neljä vastaajista oli tuntenut olonsa ulkopuoliseksi.

Lienee aika selvää, että kielitaito voi haastaa asioiden oppimisen ja toiseen kulttuuriin sopeutumisen. Heikko kielitaito saattaa aiheuttaa myös vahvan tunteen ulkopuolisuudesta tai ulkopuolelle jäämisestä.

SIG-ryhmät – turvallinen tapa tutustua

SIG-ryhmien ajatus on olla tällaisia matalan kynnyksen ryhmiä, joiden avulla opiskelijat voivat kiinnittyä alueeseemme ja samalla oppia suomen kieltä ja kulttuuria. Myös esimerkiksi Shadiew ja Wang (2022, s. 1–2) nostavat esiin, että pelkästään uuden tiedon hankkimisen lisäksi erilaisten taitojen, kuten ongelmanratkaisutaitojen, sosiaalisen yhteistyön ja luovuuden kehittäminen on merkityksellistä. Käytännössä on tunnistettu kolmenlaisia taitoja, joista ensimmäisenä mainitaan oppimis- ja innovaatiotaidot, ne sisältävät kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun, luovuuden ja innovaatiot sekä viestinnän ja yhteistyön. Toisena on digitaalinen lukutaito, joka pitää sisällään informaatiolukutaidon, medialukutaidon ja tieto- ja viestintätekniikan (ICT) lukutaidon. Kolmantena on ura- ja elämäntaidot, jotka pitävät sisällään joustavuutta ja sopeutumiskykyä, aloitteellisuutta ja itseohjautuvuutta, sosiaalista ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusta, tuottavuutta ja vastuullisuutta sekä johtajuutta ja vastuullisuutta. SIG-toiminta näyttäisi olevan näiltä osin ihan ytimessä. Kulttuurienvälinen vuorovaikutus sekä kulttuurien ”lukutaitoa” tuskin voi nykymaailmassa korostaa liikaa.

Ilman katalysaattoria eli jotakin tapahtumaa tai jonkun henkilökunnan jäsenen, kuten opettajan tai vanhemman vuosikurssin opiskelijan, mukanaoloa on SIG-ryhmiä todennäköisesti haastavaa muodostaa.

Parhaimmillaan toiminta auttaa opiskelijoita muodostamaan elinikäisiä ystävyyssuhteita ja auttaa suomalaiseen kulttuuriin integroitumista. SIG-ryhmät saattavat olla juuri se pieni suuri asia, jonka avulla tulevaisuuden tekijät jäävät alueellemme.

Margit Mannila
lehtori, KTT
SEAMK

Margit Mannila on lehtori ja KTT SEAMKissa, joka innostuu erityisesti yrittäjyydestä ja ympäristöoikeudesta. Mannilan intohimona on uusien asioiden oppiminen, ja hän jäsentää asioita mielellään kirjoittamalla.

Vastuullisuuden tuominen mukaan SEAMKin yrittäjyysopetukseen on osa Seinäjoki EkoInnovaatiokeskus – EKOISTAMO-hanketta. Hankkeen tavoitteena on opiskelijoiden ja yrittäjien yhteistyön potentiaalin mobilisointi, vihreän älykkään kasvun edistämiseksi – hankkeen tavoitteena on edistää älykästä vihreää kasvua Seinäjoella. Hankkeen kolme keskeistä päämäärää tiivistetysti ovat älykkään vihreän kasvun edistäminen, opiskelijoiden ja alueen yritysten verkottumisen vahvistaminen sekä osallistumisen ja innovoinnin mahdollistaminen suomeksi ja englanniksi. Hankkeessa SEAMKin kumppanina on Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Lähteet

Aizawa, I., Rose, H., Thompson, G., & Curle, S. (2020). Beyond the threshold: Exploring English language proficiency, linguistic challenges, and academic language skills of Japanese students in an English medium instruction programme. Language Teaching Research, 27(4), 837–861. https://doi.org/10.1177/1362168820965510 (Original work published 2023).

Shadiev, R. & Wang, X. (2022). A Review of Research on Technology-Supported Language Learning and 21st Century Skills. Frontiers in Psychology. 13:897689. https://doi.org10.3389/fpsyg.2022.897689