Kestävä ruokajärjestelmä ja teknologian tulevaisuus – teemaviikko täynnä tapahtumia

Kestävä digitaalinen kaksoissiirtymä -hankkeen kolmas teemaviikko järjestettiin helmikuun kuudennella viikolla 3.2. – 8.2.2025. Tämän teemaviikon kantavana teemana oli teknologia ja kestävä ruokajärjestelmä ja viikon aikana järjestettiin aihepiiriin linkittyviä tapahtumia hankkeen eri kohderyhmille.

XR-teknologiat tutuksi

Viikko starttasi XR-teknologiat osana liiketoimintaa -webinaarilla, jossa Seinäjoen ammattikorkeakoulun XR-asiantuntija Sakari Pollari esitteli XR-teknologioiden määritelmiä, käyttömahdollisuuksia yritystoiminnassa ja mahdollisia haasteita.

XR on kattotermi, joka sisältää VR:n, AR:n ja MR:n. VR (virtual reality) tarkoittaa täysin digitaalista ympäristöä, jossa käyttäjä ei näe oikeaa maailmaa lainkaan. AR (augmented reality) yhdistää digitaalisen sisällön oikeaan maailmaan, kuten Pokémon Go -pelissä. MR (mixed reality) puolestaan mahdollistaa virtuaalisten esineiden vuorovaikutuksen oikean maailman kanssa.

Sakari esitteli erilaisia XR-teknologian sovelluksia, kuten pelejä, koulutussovelluksia ja tilojen visualisointia. Esimerkkeinä mainittiin Half-Life Alyx -peli, sähkökaapin huoltosovellus ja tuulivoimalan VR-malli. Lisäksi Kuortaneen luolasukellusharjoittelupaikka ja puurunkotalon malli ovat esimerkkejä XR-teknologian hyödyntämisestä rakennustekniikassa. XR-teknologian käyttöönotto pk-yrityksissä voi olla haastavaa rajallisten resurssien vuoksi. Tällaisten teknologioiden käyttöönotto vaatii rahallista panostusta, sekä osaavaa henkilökuntaa. Suurimpana esteenä XR-teknologian hyödyntämisessä on kuitenkin se, ettei yrityksillä ole tarpeeksi tietoa mitä kaikkea sillä voidaan tehdä.

Osallistavaa tekemistä myös opiskelijoille

Tämän teemaviikon opiskelijatapahtuma toteutettiin tuttuna rastikierroksena. Tapahtuman osallistujat kiersivät erilaisia kestävyyteen ja teknologiaan liittyviä tehtävärasteja. Rasteilla he pääsivät esimerkiksi tunnistamaan perusmakuja, vastaamaan teemaviikon aiheesta rakennettuun tietovisaan, sekä etsimään virtuaalitodellisuuteen mallinnetusta Seinäjoen kaupunkikuvasta aarteita.

Tietovisaan koottiin erilaisia väittämiä ja kysymyksiä, jotka koskivat viikon teemaa. Osa kysymyksistä olivat hyvinkin selkeitä, esimerkiksi kaikki vastaajat tiesivät mitä tarkoitetaan hiilijalanjäljellä, mikä on IoT, sekä sen, että sähköautot eivät ole päästöttömiä. Yhtenä osana oli myös tunnistaa kahdesta kuvasta se, joka on tekoälyn luoma. Noin kolmasosa vastaajista luuli tekoälyn luomaa kuvaa aidoksi valokuvaksi, mikä osoittaa, kuinka hämmästyttävän saman näköisiä kuvat voivat olla. Kuva luotiin Adobe Expressin generatiivisen tekoälyn avulla. Ohjelmaan syötettiin itse otettu kuva (Kuva 1), ja pyydettiin tekoälyä luomaan saman tyylinen kuva. Olisitko sinä tunnistanut kumpi kuva on tekoälyn tuottama?

Kuva 1. Itse otettu valokuva (kuva: Sanni Nikumatti, 2024).

Kuva 2. Kuva luotu liittämällä Kuva 1 referenssiksi ja kehotteella ”luo minulle saman tyylinen kuva” (Adobe Express, 2025).

Kampuksen kätketyt aarteet -tapahtumassa palkittiin kolme parasta joukkuetta. Pääpalkintona oli ravintola Pancho Villaan 100 euron arvoinen lahjakortti.

Voittajajoukkueet:

1.Hugewin
2. Perunat
3. Se on hyvä kysymys ja Sauli

Onnittelut kaikille voittajille!

Digiviestintää ja sen merkitystä yritystoiminnassa ei tule vähätellä

Keskiviikon 5.2. koulutuksessa tavoitteena oli tarjota osallistujille tietoa ja käytännön työkaluja markkinoinnin eri osa-alueilta. Kouluttajina toimivat digiviestinnän ja sosiaalisen median monitaiturit Henni Välimaa ja Joonas Autio. He korostivat brändikäsikirjan merkitystä yrityksen markkinoinnissa, sillä se kokoaa yhteen yrityksen arvot, visuaalisen ilmeen ja viestinnän sävyn, mikä auttaa pitämään markkinoinnin yhtenäisenä ja tunnistettavana. Visuaalisen ilmeen elementit, kuten värien, fonttien ja kuvamaailman valinta on myös hyvin tärkeässä roolissa yrityksen brändin rakentamisessa. Nämä elementit yhdessä auttavat luomaan vahvan ja tunnistettavan brändi-ilmeen, joka puhuttelee kohderyhmää ja vahvistaa yrityksen viestiä.

Koulutuksessa korostettiin resurssiviisasta markkinointia, jolla tarkoitetaan materiaalin ja sisältöjen kierrättämistä eri formaateissa. Tämä auttaa säästämään aikaa ja resursseja sekä varmistaa, että viesti tavoittaa laajempaa yleisöä. Myös markkinointitrendien ymmärtäminen ja seuraaminen on tärkeää ja ne tulee huomioida yrityksen omassa markkinoinnissa, jotta he kykenevät pysymään kilpailukykyisenä ja hyödyntämään uusia mahdollisuuksia.

Teknologiapilottipäivässä esiteltiin alueen yritysten teknologiaa ja digitaalista nykytila-analyysia

Torstaina 6.2. järjestettiin Teknologiapilottipäivä SeAMKin Lasipalatsissa, johon kerättiin teknologisia demoja teollisuuden ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Tapahtuman tavoitteena oli kohtauttaa elintarvike- ja teknologiayrityksiä sekä lisätä yhteistyötä heidän välillään. Osallistujat saivat tutustua esimerkiksi yhteistyörobottiin, hyperspektrikameraan, elintarviketeollisuuden mittausjärjestelmiin, konenäkö- ja kielimalliteknologioihin. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus tutustua DigiBioGasHubs -hankkeessa toteutettuun yhteistyön mahdollistavaan digialustaan. Tapahtuma tarjosi osallistujille mahdollisuuden keskustella suoraan asiantuntijoiden kanssa ja tutustua teknologioihin käytännössä.

Lisäksi Kestävä digitaalinen kaksoissiirtymä -hankkeen pisteellä oli mahdollisuus tutustua Seinäjoen seudun yritysten digitaaliseen nykytilaan. Nykytila-analyysi pohjautuu kahteen hankkeen aikana toteutettuun kartoitukseen: Digimittariin ja Teknologiakartoitukseen. Tavoitteena oli kartoittaa alueella käytössä olevia digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja, investointivalmiuksia sekä osaamisen tilannetta.

Nykytila-analyysin tulokset osoittavat, että Seinäjoen seudun yritykset hyödyntävät laajasti digitaalisia ratkaisuja ja teknologioita, kuten toiminnanohjausjärjestelmiä, pilvipalveluita ja IoT-teknologioita. Yritykset ilmaisivat tarpeen täydennyskoulutuksille erityisesti digitaalisten työkalujen ja teknologioiden käytössä, erityisesti mikro- ja pienyrityksissä. Investointihalukkuus digitaalisiin ratkaisuihin oli korkea, mutta investointien suuruus ja kohteet vaihtelivat yrityskokojen mukaan. Yritykset tunnistivat datan hallinnan ja käytön tärkeyden, mutta monet kaipaavat näihin vielä apuja, jotta kerätty data voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

Jasmine Laitila
projektipäällikkö
SeAMK

Sanni Nikumatti
asiantuntija TKI
SeAMK

Kirjoittajat työskentelevät Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Kestävät ruokaratkaisut -tiimissä Euroopan unionin osarahoittamassa Kestävä digitaalinen kaksoissiirtymä -hankkeessa

Tutustu nykytila-analyysiin tästä: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20241217103875