Kestävä ja vastuullinen Ruokaprovinssi-hankkeen työpaja keskittyi ilmastotyön näkyvyyteen ja vastuullisuustoimenpiteisiin | Julkaisut @SeAMK

Kestävä ja vastuullinen Ruokaprovinssi-hankkeen työpaja keskittyi ilmastotyön näkyvyyteen ja vastuullisuustoimenpiteisiin

#

Kestävä ja vastuullinen Ruokaprovinssi -hankkeen syyskuussa järjestetyssä sisäisessä arviointityöpajassa pohdittiin konkreettisia keinoja edistää ilmastotyön näkyvyyttä ja löytää mahdollisuuksia kehittää vastuullisuuden integroimista osaksi toimijoiden liiketoimintastrategioita. Työpajassa keskusteltiin myös eri sektoreiden välisestä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta, sekä työkaluista yhteistyön edistämiseksi. Lisäksi toimijat arvioivat yhdessä hankkeen etenemistä ja tavoitteiden toteutumista.

Kuvassa osa Kestävä ja vastuullinen Ruokaprovinssi-hankkeen toteuttajista. Kuva: Raisa Leppänen, 2024.

Työpajan alussa tarkasteltiin ilmastotyön nykytilannetta Etelä-Pohjanmaalla. Alueen ruokasektorille on laadittu ilmastotiekartta, ja alueen Ruokaprovinssi-strategiaan on integroitu vastuullisuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevaa työtä. Osallistujat pohtivat, näkyykö ilmastotyö riittävästi alueen ruokabrändissä, ja kuinka ruokasektorin yritykset voisivat lisätä ilmastotyön näkyvyyttä omassa toiminnassaan tulevaisuudessa.

Työpajan ensimmäinen osa: Ilmastotyön näkyvyyden lisääminen

Työpajan ensimmäisessä osiossa työryhmät käsittelivät kysymystä siitä, miten ruokasektorin toimijoiden ilmastotyö saadaan näkyvämmäksi. Keskustelussa keskityttiin erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja siihen, miten yritykset voisivat viestiä vastuullisuustoimistaan entistä paremmin eri sidosryhmille. Keskusteluissa nousi esiin haasteita, kuten rajalliset resurssit ja pitkän aikavälin sitoutuminen. Työryhmät esittivät konkreettisia keinoja, kuten tehokkaampaa tiedottamista ja sidosryhmien tiedon lisäämistä, joiden avulla vastuullisuustyön tunnetuksi tekemistä voitaisiin edistää.

Työpajan toinen osa: Vastuullisuuskäytäntöjen integrointi strategioihin

Toisessa osiossa työryhmät paneutuivat kysymykseen siitä, miten ruokasektorin toimijat voisivat integroida vastuullisuus- ja ilmastotyön strategioihinsa. Keskusteluissa tuotiin esille muun muassa se, että vastuullisten käytäntöjen implementointi voi olla kustannuksiltaan raskasta ja edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua. Ryhmät pohtivat, voisiko alueellinen yhteistyö auttaa tätä prosessia tai löytyisikö toimialakohtaisia yksinkertaisia tapoja edistää vastuullisuustyötä. Tavoitteena oli löytää konkreettisia toimenpiteitä, joilla toimijat voisivat sisällyttää vastuullisuutta ja ilmastotyötä sekä lyhyen että pitkän aikavälin suunnitelmiinsa.

Millä tavoin tämänkaltainen työpajatyöskentely voi edistää monialaisen hankkeen tavoitteiden saavuttamista?

Kestävä ja vastuullinen Ruokaprovinssi-hanke keskittyy koko ruokasektorin vastuullisuustoimenpiteiden edistämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Hankkeessa toimii ruoka-alan eri sektoreilla työskenteleviä toimijoita eri organisaatioista. Kukin toimija tuo hankkeeseen oman toimialansa näkökulmia vastuullisuustyöstä ja sen haasteista.

Ruokajärjestelmä on laaja, monialainen kokonaisuus, jonka sisällä toimii hyvin erilaisia toimijoita. Toimijakentän laajuus ja moninaisuus asettaa haasteita eri toimialojen yhteistyölle vastuullisuustyön näkökulmasta. Työpaja avasi mahdollisuuksia nähdä eri toimijoiden näkökulmia ja saada tietoa muiden, eri sektoreilla toimivien toimijoiden ajatuksista. Lisäksi pohdittiin, miten eri toimijoiden osallistamista voisi tehostaa edelleen. Työpaja toi esille uusia ideoita siitä, miten hankkeen kohderyhmät, kuten pienet ja keskisuuret yritykset, voivat paremmin hyödyntää vastuullisuus- ja ilmastotyötä osana omaa liiketoimintaansa ja brändäystään.  Samalla työpaja auttoi tunnistamaan resurssitarpeita ja yhteistyön mahdollisuuksia, jotka voivat edesauttaa yrityksiä pitkäjänteisten vastuullisuustoimien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Työpajan aikana syntyneet yhteistyöideat eri toimijoiden ja sektoreiden välillä tukevat hankkeen tavoitetta rakentaa alueellinen verkosto, joka auttaa Etelä-Pohjanmaan ruokajärjestelmää sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja vähentämään ruokaketjun ilmastopäästöjä. Tällaiset työpajat ovat tärkeä yhteistyön muoto tiedon jakamiselle ja hyvien käytäntöjen löytämiselle, mikä edistää hankkeen laajempaa vaikuttavuutta alueella.

Mitä monialaisen ja monen eri toteuttajan hankkeen onnistumiseen tarvitaan ja mitkä nähtiin haasteina?

Arviointityöpajassa pohdittiin, mitkä tekijät nähdään luovan pohjan onnistumiselle sekä mitkä ovat haasteet laajassa, monialaisessa ja monen eri toteuttajan toteuttamassa hankkeessa. Tärkeänä tekijänä hankkeen etenemisessä nähtiin projektin tehokas johtaminen ja koordinointi sekä yhteistyön merkityksen korostaminen. Toteuttajien väliset säännöllisesti ja yhdessä suunnitellut kokoukset ovat yksi avain toimivaan vuorovaikutukseen toteuttajien välillä. Työpaja kasvokkain järjestettynä tapaamisena nähtiin myös arvokkaana, sillä se lisäsi ryhmän yhteishenkeä ja mahdollisti syvällisemmät keskustelut.

Haasteet puolestaan keskittyivät muutoksiin sekä sisäisissä resursseissa että yhteistyön järjestämisessä. Jokaisen toteuttajan työn taustoittaminen muille toteuttajille ja yhteydenpidon tehostaminen sidosryhmiin nähtiin tärkeänä. Sidosryhmien intressien tarkempi analysointi voisi tuoda lisäarvoa hankkeen toiminnalle. Tapahtumat ja seminaarit toimivat hyvänä alustana sidosryhmien väliselle yhteistyölle, sekä hankkeen vuorovaikutukselle sidosryhmiä kohtaan. Esimerkkinä tästä löytyy Kestävyyttä ruokaketjuun- seminaarista, joka kokosi suuren joukon ruokajärjestelmän eri toimijoita viettämään kestävyysteemaista päivää marraskuussa.

Kestävä ja vastuullinen Ruokaprovinssi -hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja sen toteutusaika on 1.9.2023 – 30.8.2025.

Lue lisää hankkeen verkkosivuilta.

Kaisa Mäkelä
projektipäällikkö
SeAMK

Raisa Leppänen
asiantuntija maatalous
SeAMK

Anu Palomäki
TKI-asiantuntija
SeAMK

Kirjoittajat työskentelevät SeAMKin Kestävät ruokaratkaisut -tiimissä, jonka tavoitteena on kehittää ruokaketjua kohti kestävämpää tulevaisuutta.