Kehittämiskumppanuudet – hyötyä korkeakouluille, opiskelijoille ja yrityksille

Etelä-Pohjanmaan maakunta on jo pitkään kamppaillut matalan TKI-intensiteetin (menojen suhde bruttokansantuotteeseen) kanssa. Esimerkiksi vain murto-osa alueen pk-yrityksistä osallistuu korkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin (TKI-hankkeisiin). Yhteistyön tiivistäminen ja niin sanottujen kehittämiskumppanuuksien luominen alueen korkeakoulujen ja yritysten välille voisi olla yksi keskeinen tekijä, jonka avulla on mahdollista parantaa alueen innovointikykyä, kilpailukykyä ja kansainvälisyyttä.

Tässä artikkelissa esitellään uudenlainen toimintamalli ja pohditaan, miksi kehittämiskumppanuuksia tulisi muodostaa ja mitä hyötyjä niistä on korkeakouluille, opiskelijoille ja yrityksille Etelä-Pohjanmaalla.

Vahvemman TKI-kumppanuuden tarve

Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategia korostaa tarvetta luoda uusia rakenteita ja palveluja, jotka tukevat alueen innovaatio- ja kasvupotentiaalia. Euroopan unionin osarahoittaman TKI-kumppanuusmallilla enemmän ja vaikuttavampaa TKI-toimintaa Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen päämääränä on tuoda pk-yrityksiä ja yhteisöjä eri tavoin mukaan korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on edistää esimerkiksi hankkeiden vaikuttavuutta ja tarveosuvuutta sekä miettiä, miten korkeakoulu voi auttaa yritystä implementoimaan hanketuloksia vielä hankkeen päättymisen jälkeen. Lisäksi hankkeessa on kehitetty kehittämiskumppanuustoimintaa eli uudenlaista toimintamallia, joka tavoittelee yritysyhteistyön vahvistamista etenkin opetuksen, TKI:n ja maksullisen palvelutoiminnan osa-alueilla. Kehittämiskumppanit voivat olla yrityksiä tai muita yhteisöjä, ja ne voivat tehdä korkeakoulussa yhteistyötä joko yhden tai useamman alan kanssa.

Useat suomalaiset korkeakoulut ovat kehittäneet strategisia kumppanuusohjelmia, joiden tavoitteena on esimerkiksi mahdollistaa pitkäaikainen, kunnianhimoinen ja osapuolten vahvuuksia hyödyntävä ylätason yhteistyö. Myös Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on jo useamman vuoden ajan ollut niin sanottuja avainkumppaneita. Avainkumppaneita on tällä hetkellä 17, ja ne ovat pääosin maakunnan isoimpia yrityksiä tai yhteisöjä. Niiden kanssa on sitouduttu tekemään monialaista yhteistyötä aina rehtori-toimitusjohtaja-vuorovaikutustasolle asti. Avainkumppanuuden tavoitteena on vahvistaa laaja-alaista ja syvää yhteistyötä ja siten saada aikaan monenlaisia hyötyjä eri osapuolille. Avainkumppanuustoiminnan ohella kehittämiskumppanitoiminta pienempien yritysten ja yhteisöjen kanssa tukee SEAMKin viidettä strategista päämäärää ”Menestyminen yhdessä maakunnan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa” ja vastaa tarpeeseen laajentaa kumppanitoimintaa korkeakoulun ulkopuolelle avainkumppanitoiminnan rinnalla.

Hyötyä eri osapuolille

Kehittämiskumppanuudet tarjoavat korkeakouluille mahdollisuuden syventää TKI-toimintaan liittyvää yhteistyötään pk-yritysten kanssa. Tiiviimpi kommunikointi mahdollistaa esimerkiksi entistä käytännönläheisempien ja aitoon tarpeeseen perustuvien tutkimushankkeiden valmistelun. TKI-yhteistyö yritysten kanssa voi tuoda korkeakouluille lisäksi kokonaan uusia hankeideoita tai antaa uudenlaista yrityslähtöistä osaamista.

Kehittämiskumppanuus -tyyppisestä yhteistyöstä on myös hyötyä opiskelijoiden näkökulmasta.  Pitkäjänteisemmän yhteistyön ansiosta yritykset osaavat tarjota opiskelijoille kiinnostavampia harjoittelupaikkoja ja myös projektitöiden aiheita on helpompaa sitoa konkreettisiin yritystoimeksiantoihin. Tehdessään tiiviimpää yhteistyötä yritysten kanssa, opiskelijat saavat käytännön kokemusta ja syvempää tietoa työelämästä. Tämä tukee opiskelijoiden osaamisen kehittymistä sekä parantaa opiskelijoiden resilienssiä sopeutua muuttuviin työmarkkinoihin ja voi jopa avata ovia työelämään.

Kumppanuusmalliin pohjautuva yhteistyö tarjoaa myös yrityksille monenlaisia hyötyjä. Yritykset voivat sen avulla löytää systemaattisemmin korkeakoulujen tarjoamia yhteistyömuotoja, kuten esimerkiksi opiskelijaharjoittelijoita tai opinnäytetyöntekijöitä. Osallistuessaan korkeakoulujen vetämiin TKI-hankkeisiin, yritykset voivat saada konkreettista apua ja ratkaisuja liiketoiminnan haasteisiin. Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö voi myös nopeuttaa tuotekehitystä ja tarjota yrityksille kilpailuetua markkinoilla. Lisäksi kumppanuudet tarjoavat yrityksille rajapinnan korkeakoulujen tutkimusryhmiin ja muihin asiantuntijoihin sekä pääsyn kansainvälisiin verkostoihin.

Kehittämiskumppanuus -konseptin pitkän aikavälin vaikutukset

Kehittämiskumppanuuksien rakentaminen Etelä-Pohjanmaalla ei todennäköisesti pelkästään vahvista alueen TKI-intensiteettiä, vaan se voi myös auttaa alueen elinkeinorakennetta kehittymään. TKI-painotteisen kumppanuusyhteistyön avulla alueen pk-yritykset voivat kasvaa, uudistua ja vahvistaa kilpailukykyään. Lisäksi hankkeiden vaikuttavuus paranee, kun yritykset osaavat luontevasti hyödyntää hanketuloksia ja niissä kehitettyjä uusia innovaatioita aiempaa tehokkaammin.

Pitkäjänteiset kehittämiskumppanuudet luovat pohjan alueen elinvoimaisuuden ja kansainvälistymisen vahvistumiselle. Kun yhteistyötä kehitetään kohdennetummaksi ja yrityslähtöisemmäksi, kriittinen massa lisääntyy ja vahvaa osaamista syntyy eri aloille. Näin voidaan saada jalansijaa myös kansainvälisissä verkostoissa. Kehittämiskumppanuus -konseptin avulla voidaankin luoda pysyviä ja strategisia yhteistyömuotoja, jotka edistävät alueen kasvua monin eri tavoin. Tästä hyötyvät niin korkeakoulut, opiskelijat kuin yrityksetkin.

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa käynnissä olevaa TKI-kumppanuusmallilla enemmän ja vaikuttavampaa TKI-toimintaa Etelä-Pohjanmaalle -hanketta, joka on Euroopan unionin osarahoittama. Kirjoittajat ovat kehittäneet hankkeessa uudenlaisia toimintamalleja, joilla tuetaan korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä. Hanketta toteutetaan ajalla 1.1.2023 – 30.7.2025

Seliina Päällysaho
tutkimuspäällikkö
SEAMK

Elina Varamäki
vararehtori
SEAMK