Kansainvälisen opetus- ja tutkimusyhteistyön vahvistaminen
Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Bicol University järjestivät hybridinä tutkimuskonferenssin 26-27.3.2025. Konferenssin teemana oli Building a connecting bridge: Strengthening international cooperation through digitalization. Sain kunnian pitää keynote speaker-puheenvuoron konferenssissa ja aiheenani oli Strenghtening international co-operation and motivating learning in the online environment. Tässä artikkelissa kuvataan kansainvälisen yhteistyön tarpeita ja virtuaalisen opetus- ja tutkimusyhteistyön kehittämismahdollisuuksia erilaisten oppimismotivaatiota edistävien menetelmien näkökulmasta.
Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, koska se mahdollistaa uusia ajattelu- ja toimintatapoja. Teknologian nopeat muutokset mahdollistavat virtuaalisen opetuksen monipuolisen yhteiskehittämisen sekä tutkimus- ja opetusyhteistyön. Olisi hedelmällistä käynnistää kansainvälistä yhteistyötä myös opinnäytetöiden merkeissä sekä AMK-tutkintoa että YAMK-tutkintoa suorittavien opiskelijoiden osalta.
Kansainvälisen virtuaalisen opetuksen suunnittelussa huomioitavia asioita
Kun kansainvälistä virtuaalista opetusta aletaan suunnitella, on tärkeää huomioida, miten luodaan turvallinen ja motivoiva virtuaalinen oppimisympäristö. Lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota tekijöihin, joiden avulla voidaan edistää opiskelijoiden pedagogista turvallisuutta ja sitoutumista opiskeluun virtuaalisessa oppimisympäristössä. Pedagogisen turvallisuuden edistämiseksi on olennaista varmistaa oppimisympäristön psykologinen, fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus. Hyvien oppimistulosten saavuttamiseksi on keskeistä pohtia, millaisia tavoiteltavia asioita on mahdollista oppia virtuaalisesti. Voidaanko virtuaalisten opetusmenetelmien avulla saavuttaa eettisiä, teoreettisia, praktisia, sosiaalisia ja yhteisöllisiä tavoitteita? Millaisia teknisiä ja ei-teknisiä taitoja kannattaa opettaa virtuaalisin simulaatioin?
Virtuaalinen opetus perustuu tilannesidonnaiseen, oppijakeskeiseen ja konstruktivistiseen pedagogiikkaan. Tilannesidonnainen opetus korostaa kontekstin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeyttä sekä oppijayhteisön kollektiivista oppimista. Konstruktivismin näkökulma tuo virtuaaliseen opetukseen ajatuksen opiskelijoiden aktiivisesta osallistumisesta ja tiedon rakentamisesta aikaisemman tiedon ja kokemusten reflektoinnin pohjalta. Konstruktivistisen pedagogisen ajattelun myötä voidaan huomata, että virtuaalisessa opetuksessa on hyvä soveltaa interaktiivisia menetelmiä, esimerkiksi simulaatiota tai keskustelufoorumeita. Ryhmätyöt ja projektit voivat lisätä yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa monipuolisen oppimisen sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta. Niissä voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaisia keskustelualustoja ja videokonferenssia. Konstruktivistinen pedagogiikka korostaa reflektiivisiä aktiviteetteja. Yksi mahdollisuus motivoivaan ja reflektiiviseen oppimiseen on kannustaa opiskelijoita kirjoittamaan oppimiskokemuksistaan artikkeleita tai blogeja.
Miten edistää oppimismotivaatiota virtuaalisessa oppimisympäristössä?
Oppimismotivaation edistäminen on tärkeää, että opiskelijat saavuttavat hyviä oppimistuloksia virtuaalisessa oppimisympäristössä. Olennaista on edistää toiminnan interaktiivisuutta ja yhteisöllisyyttä alusta lähtien. Hyvällä ja luottamuksellisella oppimisilmapiirillä on suuri merkitys virtuaalisessa oppimisympäristössä. Usein eri maista kotoisin olevat opiskelijat lähtevät tarkastelemaan maidensa kulttuurisia eroja, mutta niiden sijaan olisi hyödyllistä yrittää löytää yhteisiä ja yhdistäviä asioita.
Opiskelumotivaatio on kytköksissä opiskelijoiden kognitiiviseen ja affektiiviseen sitoutumiseen. Piilo-opetussuunnitelmassa olisikin tärkeää pyrkiä edistämään opiskelijoiden sitoutumista kommunikaatioon, vuorovaikutukseen, yhteistyöhön ja yhteisöllisyyteen (Martin& Borup, 2022). Tämä edellyttää aktiivisen läsnäolon varmistamista innostavalla ja rohkaisevalla pedagogisella otteella. Avoimet ja luottamukselliset suhteet opiskelijoiden kesken parantavat oppimistuloksia myös virtuaalisessa oppimisympäristössä. Opiskelijoiden nähdään olevan sitoutuneempia, kun heille annetaan virtuaalisia yhteistyöprojekteja.
Opiskelijoiden oppimismotivaatio on parempi, jos he kokevat tulevansa kuulluksi. On tärkeää kysyä heidän kokemuksiaan erilaisista virtuaalipedagogisista toteutuksista. Heidät olisi hyvä saada myös mukaan suunnittelemaan virtuaalisten kurssien toteutusta. Toisille opiskelijoille sopivat paremmin synkronoidut kurssit ja toisille asynkronoidut opiskeluvaihtoehdot. Synkronoidut, reaaliajassa toteutetut virtuaaliset kurssit puoltavat paikkaansa silloin, jos aihe edellyttää keskustelua ja mahdollisuutta esittää kysymyksiä. Asynkronoitu oppiminen sopii paremmin niille opiskelijoille, jotka opiskelevat työn ohessa. Tällöin he voivat opiskella heille parhaiten sopivana aikana.
Virtuaaliset simulaatiot motivoivana oppimismahdollisuutena
Simulaatioiden tarkoituksena on imitoida autenttisia hoitotyön tilanteita ja konteksteja sekä tuottaa opiskelijoille mahdollisuus oppia tärkeitä käytänteitä ja taitoja sekä edistää heidän tunneälytaitojaan, tilannetietoisuusosaamistaan, päätöksentekokykyään ja kriittisen ajattelun taitojaan (Salminen-Tuomaala ym., 2020). Forondan ym. (2020) mukaan virtuaaliset simulaatiot parantavat kognitiivisia oppimistuloksia ja arviointitaitoja. Ne kehittävät myös opiskelijoiden empatiataitoja, joita tarvitaan erilaisten asiakkaiden kohtaamiseen.
Virtuaalisissa simulaatioissa voidaan hyödyntää vuorovaikutteisia potilasskenaarioita, pelillisyyttä, reaaliaikaisia monipistesimulaatioita, nauhoitettuja potilasrooliharjoitteita (human standardized patient), avattaria, animaatioita sekä erilaisia osallistaviin menetelmiin perustuvia menetelmiä (esim. tulevaisuuskolmio, virtuaalinen learning cafe). Tarinallisuus ja tapauspohjaiset pelit voivat elävöittää virtuaalista opetusta, samoin pienet virtuaaliset visat, joissa voidaan hyödyntää myös leikkimielistä kilpailuotetta.
Teams mahdollista erilaiset potilashaastatteluharjoitukset, joissa voidaan eläytyä potilaan ja hoitajan rooleihin annetun etukäteisohjauksen pohjalta. Lisäksi teamsin ja zoomin sekä erilaisten teknisten sovellusten avulla on mahdollista harjoitella myös etäohjaustaitoja. VR-lasit ja virtuaaliset oppimateriaalit mahdollistavat myös opiskelijan itsenäisen opiskelun (Salminen-Tuomaala ym., 2020; Salminen-Tuomaala, 2023).
Yhteenvetona voidaan todeta, että virtuaalisen opetuksen mahdollisuuksia tunnistetaan yhä enemmän. On tärkeää kehittää opiskelijoita motivoivia ja oppimista edistäviä virtuaalisia menetelmiä huomioiden niiden hyödyllisyys kliinisen hoitotyön eettisten, teknisten ja ei-teknisten taitojen saavuttamiseksi. Monet kliinisen hoitotyön taidot edellyttävät kuitenkin konkreettista harjoittelua tilannetietoisuuden, tunneälytaitojen ja käden taitojen oppimiseksi.
Mari Salminen-Tuomaala
TtT, dosentti, yliopettaja, Kliininen asiantuntijuus
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
mari.salminen-tuomaala@seamk.fi
Mari Salminen-Tuomaala on terveystieteiden tohtori, joka toimii kliinisen hoitotyön yliopettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Hän on sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Kliininen asiantuntijuus -tutkinnon YAMK-yliopettaja sekä Terveyden edistäminen ja hoitotyö -tutkimusohjelman vetäjä. Hän toimii myös dosenttina Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden terveystieteiden yksikössä (hoitotieteen dosentuuri).
Lähteet
Foronda, C.L., Fernandez-Burgos, M., Nadeau, C., Kelley, C.N., & Henry, M.N. (2020). Virtual Simulation in Nursing Education: A Systematic Review Spanning 1996 to 2018. Simulation in Healthcare 15(1), 46–54. doi: 10.1097/SIH.0000000000000411. PMID: 32028447.
Martin, F., & Borup, J. (2022). Online learner engagement: Conceptual definitions, research themes, and supportive practices. Educational Psychologist, 57(3), 162–177. https://doi.org/10.1080/00461520.2022.2089147
Salminen-Tuomaala, M. (2020). Developing emotional intelligence and situational awareness through simulation coaching. Clinical Nursing Studies 8(2), 13–20. https://doi.org/10.5430/cns.v8n2p13
Salminen-Tuomaala, M. (2021). How can Simulation Coaching Improve Emotional Intelligence Skills and Situational Awareness in Child Protection Professionals? Athens Journal of Health & Medical Sciences 8(1), 67-86. https://doi.org/10.30958/ajhms.8-1-4
Salminen-Tuomaala, M. (2023). How Can Virtual Reality Glasses and Virtual Learning Material be Useful for Final Stage Nursing Students? Athens Journal of Health and Medical Sciences 2023, 9: 1-14. https://doi.org/10.30958/ajhms.X-Y-Z
Salminen-Tuomaala, M., Leppäkangas, E., & Perälä, S. (2020). Towards more authentic simulation-based learning – Nursing students’ experiences. Clinical Nursing Studies 8(4), 18-25. https://doi.org/10.5430/cns.v8n4p18
Walther, J. B. (2022). The theory of interpersonal knowledge. Teoksessa: D.O. Braithwaite & P. Schrodt (toim.). Engaging theories in interpersonal communication: Multiple perspectives (3. painos, s. 392–402). Routledge.