Etelä-Pohjanmaan tapahtuma-alan ekosysteemiraportti on julkaistu – näkymiä, haasteita ja kehittämisen suuntia

Etelä-Pohjanmaan tapahtuma-alan toimijoita ei ole aiemmin kartoitettu näin laajasti , mutta nyt siihen tarjoutuu ainutlaatuinen mahdollisuus. Tapahtumabisnekseen hybridiosaamista -hankkeen puitteissa toteutettiin ensimmäinen kysely alan toimijoille, jossa syvennyttiin alueen ekosysteemiin. Vuosina 2024 ja 2025 kerättyjen vastausten sekä toimijakartoitusten ja vertailujen pohjalta laadittu raportti avaa selkeän kuvan Etelä-Pohjanmaan tapahtuma- ja kulttuurikentän rakenteista, toimijoista sekä alueen vahvuuksista ja kehittymisen paikoista.

Tapahtuma-alan ekosysteemillä viitataan laajaan ja moniulotteiseen verkostoon, jossa erilaiset kulttuuritoimijat, organisaatiot, yhteisöt ja palveluntarjoajat kietoutuvat yhteen ja toimivat keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Ekosysteemiajattelu korostaa avoimuutta, dynaamisuutta ja yhteistyötä, joiden avulla toimijat voivat yhdessä kehittää, tuottaa ja levittää palveluita sekä vahvistaa alueen elinvoimaa.

Etelä-Pohjanmaan tapahtuma- ja kulttuurialan kenttä on monimuotoinen ja elinvoimainen. Toimijoiden joukossa on yrityksiä, yhdistyksiä, järjestöjä sekä kuntien ja kaupunkien edustajia. Suurin osa tapahtumien järjestäjistä toimii pienissä ryhmissä, usein vapaaehtoispohjalta. Tapahtumien kirjo ulottuu harrastetapahtumista kulttuuriin, yritystapahtumiin ja asiakastilaisuuksiin.

Keskeisiä haasteita ovat niukat resurssit, osaamisen kehittäminen sekä yhteistyön ja verkostojen laajentaminen. Markkinoinnin ja viestinnän osaamisen kehittäminen on noussut merkittäväksi kehitystarpeeksi, ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen lisääntyy asteittain. Kuntien rooli tapahtumien mahdollistajana korostuu, mutta kehittämistä tarvitaan erityisesti digipalveluissa, taloudellisessa tuessa ja tilojen riittävyydessä.

Kuka tekee ja miksi?

Vastaajajoukko on kirjava: yrityksiä, yhdistyksiä, järjestöjä sekä kuntien ja kaupunkien asiantuntijoita. Monet tapahtumat syntyvät pienten yhteisöjen sydämestä, missä vapaaehtoisten voimat ja into kantavat pitkälle. Tapahtumakimara ulottuu harrastajien kokoontumisista kulttuurielämyksiin, yritystapahtumiin ja asiakkaiden räätälöityihin illanistujaisiin. Mutta miten pienet budjetit ja alati niukkuudessa elävät resurssit vaikuttavat tapahtumien monimuotoisuuteen – ja miten käy, kun vapaaehtoisia tai teknistä osaamista ei meinaa löytyä mistään?

Viime vuosina tapahtumien järjestämisessä on myös nähty selkeä kehitys kohti yhä ammattimaisempaa toteutusta. Alan toimijat panostavat entistä enemmän osaamiseen, taloudelliseen suunnitteluun, turvallisuuteen sekä kävijäkokemuksen laadun varmistamiseen. Ammattimaiset tapahtumatuottajat tuovat mukanaan uusia toimintamalleja, kuten tarkkaan suunniteltuja logistiikkaratkaisuja, kehittyneitä digitaalisia työkaluja ja systemaattista markkinointia. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että tapahtumien ohjelmasisältöjä rakennetaan kävijädataa hyödyntäen, vastuullisuuteen ja esteettömyyteen kiinnitetään enemmän huomiota ja tapahtumien viestintä on monikanavaista ja suunnitelmallista. Ammattimainen ote mahdollistaa myös sen, että tapahtumat voivat kasvaa ja houkutella laajempia yleisöjä sekä yhteistyökumppaneita – samalla luoden uusia työpaikkoja ja vahvistaen alueen elinvoimaa. Ammattimaisuus on avainasemassa, kun tavoitellaan kestävää kasvua ja laadukkaita tapahtumaelämyksiä.

Verkostot: voimavara vai kompastuskivi?

Yhteistyötä tehdään, mutta voisiko yhdessä kulkea vielä pidemmälle? Verkostojen laajentaminen ja kumppanuuksien syventäminen näyttäytyvät mahdollisuutena nostaa tapahtumien laatu uudelle tasolle ja jakaa vastuuta tasaisemmin. Samaan aikaan omatoimisuuden perinne ja hiljainen kilpailu saattavat johtaa siihen, että tapahtumia kasaantuu päällekkäin ja yleisö hajaantuu – häviääkö silloin tunnelma vai syntyykö uusia mahdollisuuksia?

Kehityksen polut: Osaaminen, teknologia ja viestintä

Mikä nousee suurimmaksi kehityskohteeksi? Markkinoinnin ja viestinnän taitojen hiominen on monen toivelistan kärjessä. Digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä ollaan vielä alkumetreillä, mutta kiinnostus kasvaa päivä päivältä. Sosiaalisen median ja monikanavaisuuden valjastaminen markkinointiin voi mullistaa koko alan. Samalla tapahtumien sisällöt muovautuvat yhä enemmän kävijöiden toiveita mukaillen – ja erityisryhmille suunnatut elämykset tuovat palettiin lisää väriä.

Kuntien rooli: Mahdollistaja vai jarru?

Kuntakyselyn mukaan kunnat tarjoavat pääosin hyvät puitteet tapahtumille ja kulttuurille, mutta kaikki eivät ole tyytyväisiä. Yhteistyö, tiedottaminen ja esteetön pääsy kulttuuritiloihin ovat selkeitä vahvuuksia. Haastetta riittää kuitenkin digipalveluissa, taloudellisessa tuessa ja tilojen määrässä. Voiko kunnan tuki olla se ratkaiseva selkänoja, jonka avulla tapahtumakenttä kasvaa ja kukoistaa?

Lisäksi kunnan rooli ulottuu pelkkää fyysistä tilaa ja taloudellista tukea laajemmalle: esimerkiksi byrokratian sujuvuus, lupien hakemisen helppous ja nopea reagointi tapahtumajärjestäjien tarpeisiin vaikuttavat merkittävästi tapahtumien syntymiseen ja onnistumiseen. Kunnan avoin vuoropuhelu alan toimijoiden kanssa sekä yhteisten tavoitteiden asettaminen voivat vahvistaa yhteisöllisyyttä ja lisätä sitoutuneisuutta. Onkin hyvä pohtia, miten kunnat voisivat entistä aktiivisemmin ottaa kehittäjän ja mahdollistajan roolia sekä tunnistaa alueensa erityistarpeita ja mahdollistaa yhteisen matkan kohti elinvoimaista tapahtuma- ja kulttuurialaa.

Katse tulevaan: Miten houkutteleva ala on jatkossa?

Tapahtuma-ala on yhä vetovoimainen, mutta ajan ja resurssien kilpailu kiristyy. Kun vapaaehtoistyön voima hiipuu, ammattilaisten panosta arvostetaan yhä enemmän. Uudet teknologiat ja tuoreet teemat avaavat mahdollisuuksia monipuolistua, mutta samalla aitoja kohtaamisia pidetään arvossaan.

Lisäksi tapahtuma-alan tulevaisuuden vetovoimaan vaikuttavat nuorten ja uusien toimijoiden sitouttaminen sekä osaamisen jatkuva kehittäminen. Alan houkuttelevuutta voidaan tukea tarjoamalla selkeitä koulutuspolkuja ja mahdollisuuksia päästä mukaan matalalla kynnyksellä. Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemat nousevat yhä tärkeämmiksi sekä tapahtumien järjestäjille että yleisölle, ja nämä tekijät voivat olla ratkaisevassa asemassa kilpailtaessa osallistujista ja rahoituksesta. Yhteistyön lisääminen eri sektoreiden välillä sekä verkostojen hyödyntäminen ovat avainasemassa, jotta ala pystyy vastaamaan muuttuviin tarpeisiin ja pysymään kilpailukykyisenä.

Tutustu ja ota selvää, mistä Etelä-Pohjanmaan tapahtuma- alan ekosysteemi rakentuu sekä millaisia mahdollisuuksia ja haasteita alan toimijat kohtaavat. Raportista löydät ajankohtaista tietoa kyselytuloksista, kehityskohteista ja konkreettisista ratkaisuista – olitpa tapahtumajärjestäjä, kulttuuritoimija tai alan ilmiöistä kiinnostunut: Tapahtuma-alan ekosysteemi Etelä-Pohjanmaalla : Muodostettu benchmarkkauksen ja alueellisen toimijakartoituksen pohjalta – yhdistäen parhaat käytännöt ja paikallisen näkemyksen – Theseus

Tapahtumabisnekseen hybridiosaamista -hanke on osa Euroopan unionin osarahoittama, ja sen kesto on 1.2.2024–31.1.2026. Hanke on Seinäjoen ammattikorkeakoulun toteuttama. Hankkeen verkkosivut: Tapahtumabisnekseen hybridiosaamista – SEAMK Projektit

Katja Jaskari
Projektipäällikkö, Tapahtumabisnekseen hybridiosaamista -hanke
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Katja Jaskari on digitaalisen kulttuurin maisteriopiskelija Turun yliopistossa, kulttuurituottaja YAMK, AmO, AmE, tapahtumatuotannon asiantuntija, liiketoiminnan ja asiakkuuksien kehittäjä sekä jatkuvan oppimisen edistäjä.

Lähde

Jaskari, Katja & Katajavirta, Marja. (2025). Tapahtuma-alan ekosysteemi Etelä-Pohjanmaalla: Muodostettu benchmarkkauksen ja alueellisen toimijakartoituksen pohjalta – yhdistäen parhaat käytännöt ja paikallisen näkemyksen. Theseus.