Biomassan tuotanto entisillä turvetuotantoalueilla — uusia avauksia etsitään yritysten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä

Kasvuturpeen lisäksi maailmalla on kysyntää myös muille kasvualustamateriaaleille. Turvetuotannosta poistuu vuosittain merkittäviä alueita ja järkevät jälkikäyttömahdollisuudet pohdituttavat niin ympäristön kuin taloudellisen tuotonkin näkökulmasta. Tuotantokäytöstä poistuville alueille täytyy joka tapauksessa tehdä jotain, ja yrittäjät tarvitsevat uusia lähteitä toimeentulonsa turvaamiseksi.

Seinäjoen ammattikorkeakoulu osallistuu osatoteuttajana Euroopan unionin osarahoittamaan Biomassojen viljely ja kuivike- ja kasvuturvetta korvaavien materiaalien kehittäminen turvetuotannosta poistuvilla alueilla -nimiseen yritysryhmähankkeeseen, jossa pureudutaan juuri tähän kokonaisuuteen.

Aiemman päälle on turvallista rakentaa

BIOMASSA-hanke toimii osana laajempaa turveteemaista yhteiskunnallista jatkumoa. Pelkästään Seinäjoen ammattikorkeakoulussa turvemaiden kestävään jatkokäyttöön sekä kasvu- ja kuiviketurpeen korvaamiseen liittyy useita ensi kesänä päättyviä hankkeita, joissa tehtyä työtä BIOMASSA-hankkeessa päästään jatkamaan. Esimerkiksi Turvevapaa ruokaketju -hankkeessa (1.1.2024–30.6.2026) on tehty useita viljely- ja kuivikekokeita erilaisilla turvetta korvaavilla materiaaleilla. Suonpohjien paikkatietopohjainen jälkikäytön suunnitteli ja pilotointi -hankkeessa (1.10.2023–30.6.2026) taas on toteutettu useita käytännön suunnitelmia turvetuotantoalueiden ennallistamiseksi ja kosteikon toteuttamiseksi. Hiilimarkkinoilta lisäarvoa turvetuotannosta poistettujen alueiden jatkokäyttöön -hankkeessa (1.10.2023–30.6.2026) sen sijaan selvitetään entisten turvetuotantoalueiden jatkokäyttömahdollisuuksia hiilensidonnan ja hiiliviljelyn näkökulmasta.

Näissä, kuten monissa muissakin hankkeissa ja tutkimuksissa sekä SEAMKilla että muualla kertyneitä oppeja päästään hyödyntämään BIOMASSA-hankkeessa poikkeuksellisen käytännönläheisesti sen tuodessa yhteen sekä maanomistajan, tutkimuslaitokset että kaupallisen kasvualustatuottajan.

Hankeen päätoteuttajana toimii ilmajokelainen turveyrittäjä Jussi Syrjämäki Oy, jonka päätuote on kasvu- ja kuiviketurve. Syrjämäki pyrkii laajentamaan myös muihin kasvualustamateriaaleihin; keskieurooppalaisilta asiakkailta on jo tullut kyselyitä vaihtoehdoista turpeelle.

Toinen ryhmähankkeeseen osallistuva yritys on Seinäjoen, Oulun ja Kokkolan talousalueilla toimiva Biokasvuvoima Oy, joka prosessoi erilaisia, paikallisesti kerättyjä biomassoja tuotteiksi maanparannukseen ja viherrakennukseen. Yritystä kiinnostaa kasvualustatuotteiden lisäksi myös laajempi kiertotalouden hyödyntäminen esimerkiksi kierrätysravinteiden muodossa.

Lisäksi hankkeeseen osallistuu tutkimusorganisaation roolissa SEAMKin lisäksi myös Hämeen ammattikorkeakoulu, jolla on vahva osaaminen sekä valmis infra laboratorioanalytiikan, maaperätutkimuksen, puutarha-alan ja kasvintuotannon osa-alueilla. Molemmissa korkeakouluissa on tehty aiempaa tutkimus- ja kehitystyötä kasvualustamateriaaleihin ja maan kasvukuntoon liittyen, ja siksi yhteishanke tuokin synergiaetuja; kukin toimija tuo hankkeeseen vankkaa asiantuntijaosaamista omalta alaltaan.

Hankkeessa jalkaudutaan käytäntöön

Hankkeen pitkä nimi tiivistää hankkeen tavoitteet ansiokkaasti. Tutkittavana on materiaalin koko ketju pellolta kasvualustaksi. Hankkeessa tehdään muun muassa viljelypilotteja turvetuotannosta poistuneilla suoalueilla ja tutkitaan kierrätysravinteiden hyödyntämistä turvetta kasvualustoissa korvaavien biomassojen tuotannossa. Lisäksi hankkeessa tavoitellaan tuotannosta poistuvien turvesoiden ennallistamista 40 hehtaarilla.

Oleellinen osa hankkeessa tehtävää tutkimustoimintaa on myös biomassojen prosessointi valmiiksi kasvualustamateriaaleiksi. Tuotettuja kasvualustamateriaaleja testataan käytännön ruukkuviljelykokeissa. Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksiköstä löytyy monipuoliset kasvatuskoeympäristöt, joissa osa kokeista toteutetaan. Myös Seinäjoen ammattikorkeakoulu tekee kasvatuskokeita Alajärvellä Järviseudun ammatti-instituutin Kurejoen toimipisteellä sijaitsevan puutarhaoppilaitoksen kanssa jatkaen jo aiemmin muodostunutta tiivistä yhteistyötä puutarha-alan hanketoiminnassa.

Hankkeen toimenpiteet ovat jo lähteneet suunnitellusti käyntiin mahdolliselta pilottilohkolta otettujen maanäytteiden analysoinnilla. Talven aikana lohkolle tehdään suunnitelma käytännön viljelytoimenpiteiden toteuttamiseksi, ja kevään ja kesän tullen hankkeessa päästään käytännön tositoimiin maastossa ja tuotekehityslaboratorioissa.

Kuva 1. Hanketoimijat Ari-Pekka Hongisto, Jarmo Pekkala, Jussi Syrjämäki ja Roosa Rantalainen tutustumassa mahdolliseen viljelypilottilohkoon Ilmajoella 27.10.2025 (kuva: Johanna Kivioja, 2025).

Artikkeli on kirjoitettu osana Euroopan unionin osarahoittamaa Biomassojen viljely ja kuivike- ja kasvuturvetta korvaavien materiaalien kehittäminen turvetuotannosta poistuvilla alueilla -hanketta, jossa SEAMK toimii osatoteuttajana.

Roosa Rantalainen
projektipäällikkö, asiantuntija
SEAMK

Johanna Kivioja
projektipäällikkö
SEAMK