Aikuiskasvatuksen tutkimuspäivät - osallistujan kokemuksia
Aikuiskasvatuksen tutkimuspäivien (8. – 9.2.2024) teemana olivat globaalit ongelmat liittyen ilmastokriisiin, luontokatoon ja yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen. Lisäksi pohdittiin elinikäisen oppimisen ja jatkuvan oppimisen teemoja. Tarjolla oli mahdollisuus osallistua yhdeksään eri teemaryhmän tilaisuuteen, joiden aiheina olivat: 1) Aikuiset korkeakoulutuksessa ja korkeakoulutetut työelämässä, 2) Aikuiskasvatustieteellisen tutkimuksen metodologiat ja kritiikki, 3) Aikuisten sivistävät käytännöt, 4) Elinikäinen oppiminen digiyhteiskunnassa, 5) Itsekasvatus, viisausperinteet ja merkityksellisyys kestävyysmurroksessa 6) Jatkuva oppiminen ja hyvinvointi työssä 7) Oikeudenmukainen kestävyysmurros työpaikoilla ja työyhteisöissä 8) Re-imagining the future with audio-visual methods in teaching and research, sekä 9) Vastuullinen ja kestävä yrittäjyyskasvatus muuttuvassa yhteiskunnassa. Lisäksi tarjolla oli mahdollisuus osallistua neljään eri symposiumiin, joiden aiheet olivat: 1) Jatkuvan oppimisen teoria kohtaa käytännön kehittämistyön, 2) Sivistys, oppiminen ja osaaminen. Aikuiskasvatustieteen peruskäsitteet eilen ja tänään, 3) Planetaarinen lähestymistapa vastauksena antroposeenin ajan haasteisiin sekä 4) Empowering people towards socially inclusive society. Tarjonta oli monipuolista ja mielenkiintoista.
Oma esitykseni Yhteisöllinen oppiminen hoitotyön opiskelijoiden simulaatio-opetuksessa oli teemassa yksi: Aikuiset korkeakoulutuksessa ja korkeakoulutetut työelämässä. Esittelin väitöskirjatutkimukseni ensimmäisen osatutkimuksen eri vaiheita. Teen artikkeliväitöskirjaa, ja ensimmäinen artikkeli on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Siksi tässä SeAMK verkkolehden artikkelissa en voi vielä esitellä ensimmäisen osatutkimuksen tuloksia.
Simulaatio-opetusta käytetään paljon hoitotyön opetuksessa. Yhteisöllisessä oppimisessa opiskelijat toimivat vuorovaikutuksessa ja voivat jakaa tietoja ja taitoja (Hakkarainen, 2017) simulaatio-opetuksen aikana. Simulaatioprosessi noudattaa tiettyjä vaiheita (kuvio 1), joita ovat briefing, simulaatio ja debriefing (Jeffries, 2020). Briefing eli orientaatiovaihe sisältää opettajan antamat caset, materiaalit ja simulaatio-opetuksen tavoitteet opiskelijoille ennakkoon luettavaksi. Myös roolit jaetaan etukäteen. Niitä ovat eri toimijoiden roolit (esim. sairaanhoitaja, potilas ja läheinen) ja tarkkailijoiden roolit, joille annetaan tietyt aiheet tarkkailtavaksi (esim. vuorovaikutuksen tai potilaan kohtaamisen toteutuminen scenaariossa), simulaatio eli scenaarioesitys sekä lopuksi debriefing eli palautekeskustelu, jossa pohditaan missä onnistuttiin tai missä on vielä kehittämistä sekä kuinka saavutettiin simulaatio-opetuksen tavoitteet.
Kuvio 1. Simulaatioprosessin eri vaiheet.
Parasta näissä konferensseissa on verkostoituminen ja muiden tutkijoiden esille tuomat työt. Lisäksi on hyvä huomata, että myös muilla jatko-opiskelijoilla on aivan samoja haasteita, esimerkiksi ajan käytön suhteen. Seuraava Aikuiskasvatuksen tutkimuspäivät järjestetään vuonna 2026. Suosittelen lähettämään sinne abstractin hyvien kokemusten myötä ja esittelemään omaa tutkimustyötä.
Virpi Salo
KM, TtM, hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja
Kulttuuri- ja hyvinvointiala
SeAMK
Lähteet
Aikuiskasvatuksen tutkimuspäivät (2024). Aikuiskasvatuksen tutkimuspäivät. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Helsingin yliopisto. https://www.helsinki.fi/fi/konferenssit/aikuiskasvatuksen-tutkimuspaivat-2024
Anine, M., Kari, R., Monica, Ø., & Hilde, S. S. (2022). Health professional students’ self-reported emotions during simulation-based education: An interpretive descriptive study. Nurse Education in Practice, 63, 103353. https://doi.org/10.1016/j.nepr.2022.103353
Hakkarainen, K. (2017). Kollektiivinen luovuus, yhteisöllinen oppiminen ja itsensä ylittäminen. Aikuiskasvatus, 37, (1), 47-56. https://doi.org/10.33336/aik.88397
Jeffries, P. R., Rodgers, B., & Adamson, K. (2015). NLN Jeffries simulation theory: Brief narrative description. Nursing education perspectives, 36(5), 292-293.